Analyysi: Mihin islamistien vetovoima perustuu?

Tätä kirjoitettaessa ”islamilainen valtio”, so. ISIS tai ISIL, tai vain kalifaatti, on menettänyt miltei kaikki kontrolloimansa alueet Syyriassa ja Irakissa, eikä pysty enää aloitteelliseen sotilaalliseen toimintaan Lähi-Idän sotanäyttämöllä, kuin pienessä mittakaavassa ja paikallisesti. Syyrian hallituksella ja mm. USA:n tukemalla kurdien dominoimalla liittoutumalla on kuitenkin yhä paljon tehtävänä al Qaedaan sitoutuneen entisen al Nusran rintaman eliminoimisessa. Syyria ei kuitenkaan ole nyt eikä lähitulevaisuudessa jihadismin vaarallisin näyttämö. Miten jihadismi tai islamismi on säilyttänyt vetovoimansa takaiskuistaan huolimatta, sitä tarkastelemme nyt.

Jatkuu mainoksen jälkeen.


Miten ”Irakin ja Syyrian islamilainen valtio”, ISIS, sai tilaisuuden vallata suuria alueita Syyriassa ja Irakissa, ja pystyttää niille hallintonsa?

Syyrian sisällisota alkoi al Assadin perhedynastian vastaisesta kapinoinnista, jolla oli poliittiset tavoitteet. ”Demokraattiset voimat” olivat aluksi löyhä liittoutuma, joka päästi keskuuteensa myös islamilaisia konservatiiveja, jotka näin saivat tilaisuuden organisoida sotilaallisia yksikköjä.  Myöhemmin jotkut komentajista siirtyivät joukkoineen -ja ulkomaisine aseineen- suoraan eri islamistisiin ryhmittymiin. Ilman tätäkin Syyrian tilanteen muuttuminen epävakaaksi tarjosi islamisteille sen mahdollisuuden, jota ilman he olivat olleet: Syyria oli nyt ”epäinnistunut valtio”, jollaisessa valta päätyy sille, joka parhaiten kykenee organisoimaan väkivaltaa.

Al Assadit olivat aiemmin kukistaneet uskonnolliset kapinat armottomasti, mutta nyt sekulaarit voimat olivat hajallaan, osan vastustaessa hallitusta. Tämä ei toki riittänyt islamismin nousuun, vaan sillä täytyi olla omaa nostetta. Tämän nosteen syyt olivat sosiaaliset: Modernit arabimaat kehittyivät taloudellisesti ja sivistyksellisesti, mutta tämä kehitys ei tuottanut hyvää tasaisesti kaikille, ja modernisoituminen on aina tuhoisaa niille, joiden elinkeinot jäävät esim. teknisen kehityksen jalkoihin. Taloudelliset häviäjät ja islamilaiset konservatiivit löysivät toisensa niin Syyriassa kuin Afganistanissakin.

Korruptio on vakava ongelma arabimaissa, kuten myös virkakoneiston suorittama hallintoalamaisten suoranainen ryöstäminen. Näissä maissa on siis aina katkeruutta, joka voidaan ”päästää pullosta” ja muuttaa kapinoinniksi. Oppimattoman rahvaan kiinnittyminen islamiin on myös vahva tekijä, mutta tämäkään ei yksin selitä jihadismin nousua.

Kaikkea joukkoväkivaltaa, oli se sitten mellakointia tai sotaa, tarkastellessa on syytä aloittaa toimijoista: He ovat aina nuoria miehiä. Usein kuulee sanottavan, että ”kun nuoria miehiä on paljon toimettomina ja näköalattomina, ilmaantuu sota tai vallankumous”. Nämä ehdot täyttyvät useissa muslimimaissa. Suomen maahanmuuttopolitiikan arvostelijat ovat usein muistuttaneet, ettei esm. irakilaisille kouluttamattomille nuorukaisille löydy mitään käyttöä jälkiteollisessa eurooppalaisessa työelämässä. Tämä on totta, ja mitä tulee heidän kotimaihinsa, se on totta sielläkin.

Oleellista meidän tarkastelullemme on, ettei 1900-luvun lopulla ja 2000-luvulla kasvaneiden sukupolvien nuorimies arabimaissa ole voinut odottaa saavansa helpolla saman arvostetun yhteiskunnallisen aseman, kuin isänsä tai setänsä. Nämä ihmiset ovat sosiaalista dynamiittia.

Kun globaali (länsimainen) tajunnantäyttöteollisuus dominoi viihteen kautta englanninkieltä ymmärtävää maailmaa, ja syötti nuorelle sukupolvelle vasemmistolaisen kapinan jossa arkkipaha oli kapitalismi ja ”länsi”, samaan aikaan islamilaisessa maailmassa ilmaantuivat ensimmäiset merkit koraanin kirjaimellista tulkintaa yms. sloganinaan pitävästä kapinaliikkeestä. Katsotaankin, mitä se piti sisällään:

600-luvulla jKr. joukko Arabian niemimaan ja Keski-Aasian nomadi-taustaisia sotilaallisia seikkailijoita löysi toimivat nuotit sotilaalliselle metodille, joka tuotti sitten suunnatonta tuhoa miltei koko Euraasiassa vuosituhannen ajan:

  • He onnistuivat selittämään, että ryöstöretkeily on osa hyvän ja pahan välistä taistelua, jossa ryöstäjä-tappaja-raiskaaja edustaa kategorista hyvää.
  • He suosivat uskonnollista doktriinia, joka kannusti äärimmäiseen julmuuteen ja osoitti kannattajilleen vapaan aggression kohteen.

Idea ei ollut Lähi-Idässä radikaalisti uusi, sillä jo Kyyros Suuri oli perustellut valloituksiaan taistelulla ”totuuden puolesta”, mutta ennen puolifiktiivistä ”Muhammedia” kukaan ei ollut mennyt ideassa niin pitkälle kuin tämä.

Oleellinen tekijä ennennäkemättömän sotilaallisen voiman keräämiseen olikin toimintakanavan tarjoaminen nuorukaisten seksuaaliselle turhautumiselle. Niinpä mujaheedien ja bazzi-busuukkien laumat riehuivat kolmella mantereella, kunnes britit toivat Sudanin-selkkaukseen vesijäähdytteiset konekiväärit: Raivoisan rynnäkön palkkana ei enää ollutkaan seuraavasta kylästä otettavat 72 raiskattavaa neitsyttä, vaan Hiram Maximin ideoiman teollisen tappokoneen lähettämä luoti.

Kun islamin sotilaallinen voima, loppumaton paratiisinhimoisten nuorukaisten lauma, oli menettänyt merkityksensä, arabimaat jaettiin vahvojen valtioiden siirtomaiksi, ja jos joku pani hanttiin, maximeilla oli töitä. Tämä totaalinen nolaus jätti katkeruuden joka kyti näkymättömissä vuoden 1979 Mekan mellakkaan asti. Silloin joukko nuoria extremistejä valtasi Mekan Suuren Moskeijan, ja julisti kapinaa saudimonarkiaa vastaan islamin uuden nousun nimissä. Tätä pidetään poliittisen islamismin alkuna.

Aiempi askel islamismiin oli Muslimiveljeskunnan (Muslim Brotherhood) perustaminen Egypitissä 1920-luvulla. Veljeskunta otti tavoitteekseen islamin kunnian palauttamisen lisäksi koko maailman islamisoimisen.

Modernin islamilaisen kapinan käyttövoimia ovat siis:

  • Sosiaalisesti näköalattomien nuortenmiesten laumat muslimimaissa, ja näiden seksuaalinen frustraatio.
  • islamin koettu häpäisy ja kunnianmenetys aiemman pöyhkeän maailmanvalloittamisen ja ryöstöretkeilyn vaihtuminen muiden vallanalaisuuteen siirtomaina ja takapajuisuudestaan tunnettuina seutuina (Donald Trump: ”Asshole-states”.), ja restauraation toive. Modernien arabiarmeijoiden tappiot USA:lle ja Israelille 1900-luvun sodissa lisäävät motiivia revanssiin, -ja myös minimoivat arabihallitusten arvovaltaa.
  • Lupaus vapaasta aggressiosta nimettyjä kohderyhmiä kohtaan.

ISIS:llä oli kuitenkin kannatusta Syyriassa ja Irakissa, sen vallatessa alueita?

”Islamilaisen valtion” vallankäyttö alueillaan ei olisi voinut onnistua pelkästään pelkoa ylläpitämällä, vaikka se satsasi pelotteluun rationaalisti ajatellen liikaakin huomiota. Jatkuvasti julkisilla paikoilla roikkuvat ruumit esm. tuottivat hajuhaittoja. ISIS-ISIL vastasi myös joihinkin väestön toiveisiin, esm. korruption poistamisesta. Toki se korvattiin mielivallalla, mutta ennen syrjityt saivat nyt syrjiä muita. Samaa vetovoimatekijää on käyttänyt länsimainen vasemmistokin, bai tö vei.

Tärkein syy sunni-islamisti -siviilien taipumiseen jihadistien kannalle lienee kuitenkin ollut pelko kurdeja ja shia-muslimeja kohtaan. Al Assadin klaani on islamin valtavirrasta poikkeavia alaviitteja, ja dynastia on johdonmukaisesti estänyt pyrkimykset yhden uskontokunnan dominaatioon Syyriassa. Tätä suuri osa sunneja on ilmeisesti pitänyt epäkohtana. Irakissa Saddam Husseinen aikainen sunni-vähemmistön suosiminen korvautui USA:n tukeman hallituksen shialaisuudella.

Varsinkin Pohjois-Irakissa jihadistien nopea eteneminen oli osittain luonteeltaan sunni-kapinaa Bagdadin hallitusta kohtaan.

Miten sitten ISIS-ISIL sai kannatusta Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Australiassa asuvilta muslimitaustaisilta nuorilta?

Eurooppa sai ensimmäiset suuret maahanmuuttaja-muslimi yhdyskuntansa Ranskan ottaessa vastaan entisestä siirtomaastaan Algeriasta sitä väkeä, joka oli ollut sitoutunut Ranskaan, ja olisi nyt tullut tapetuksi. Saksa otti 1960-luvulta alkaen siirtotyövoimaa Turkista, ilmeisesti vahvan ammattiyhdistysliikkeen heikentämiseksi. Nämä molemmat muuttoaallot pyrkivät sopeutumaan ja löytämään paikkansa eurooppalaisesata yhteiskunnasta.

Alussa siis kahdesta tendenssistä, (A) joko sopeutua, menestyä ja elää hyvä elämä, tai (B) säilyttää kehitysmaan kulttuuri ja eristyä ja katkeroitua ”syrjityksi” vähemmistöksi, oli voitolla ensinmainittu. Turvapaikanhakijoiden tulva muutti kaiken.

Syksyn 2015 kansainvaellukseen kärjistynyt turvapaikanhaku-buumi toi tullessaan väkeä, joka joko oli -puutteellisten kykyjensä seurauksena tai haluttomuuttaan- eurooppalaisen yhteiskunnan tarjoamien kouluttautumus- ja työllistymis-mahdollisuuksien ulkopuolella. Tämän joukon nuoriso alkoi olla yhä herkempi kuuntelemaan samoja islamistisia houkutuslauluja, kuin em. arabimaiden näköalattomat ikätoverinsa.

Nykyaikaisen työelämän vaatimukset ovat aivan liikaa useille ellei useimmille kehitysmaista aikuisina Eurooppaan muuttaneille. He eivät pysty näyttämään perheidensä nuorille menestyneen miehen esimerkkiä, ja turhautuvat itsekin. Nuorille löytyykin toiset menestyjät esikuviksi: Pikkurikolliset, gangstat.

Vanhempien ottaessa nöyrästi vastaan sosiaaliavustuksia nuoret saattavat kerätä suurempia tuloja pelkästään kulmilla seisoskelemalla, so. huumekaupalla. Toimintaa ja jännitystä saa poliiseja pakenemalla ja murtokeikoilla. Nuoren pariisilaisen arabimiehen elämä oli siis ihan muuta, kuin pätkätöitä tehneen isänsä: Rahaa, actionia ja seksiä riittävästi. Viimeksimainittu otettiin tarvittaessa väkisin joko ranskalaisilta tai oman ryhmän tytöiltä.

Tässä yhteydessä ylikansallisten viihdemonopolien panos tulee kuvaan mukaan: Nuorille markkinoitu tajunnantäyttö, sen gansta-räp-osasto, sisälsi juuri kuin mittatilaustyönä tehdyn maailmankuvan Euroopan ja Amerikan rodullistetuille nuorisopudokkaille:

  • Päivä-kerrallaan -elämäntapa itsestäänselvyytenä,
  • rikollinen rahanhankinta oli hyväksyttä, suorastaan ihailtua,
  • esineellistä ja jopa vahingoittava suhtautuminen nais-sukupuoleen normi.
  • Lisäksi räp sisältää peittelemätöntä rotuvihaa valkoihoisia kohtaan.

Ranskassa, joka oli edelläkävijä kehitysmaalaisten vastaanottamisessa, ilmaantui jopa valkoihoisten tappamiseen yllyttäviä maahanmuuttaja-taustaisia räppäreitä.

Kaupallisen nuorisomusiikin tarjonnasta Euroopan ja Amerikan maahanmuuttajanuorille puuttui vain koraani, -muuta eroavaisuutta jihadisteihin ei sitten ollutkaan.  Terrorismintutkija Lorenzo Vidino kiinnitti jo vuosikymmen sitten huomiota poliittisten islamistien kiinnostukseen maahanmuuttajanuorten rikosjengejä kohtaan. ISIS-solut ja jihadismiin taipuvaiset imaamit Euroopan moskeijoissa antavat ganstojen elää tavallaan, mutta ovat hyvin tarkkaan selvillä siitä, kuka jengeissä on kuka.

Tälle tehdään tiettäväksi, että hänet ja hänen sukunsa arabimaassa on huomattu, ja että kun käsky käy, sitä on toteltava. Islamistit ja ”yhteisöjen johtajat” pääsevät määräilemään jengejä myös ”sovittelemalla” näiden välisiä selkkauksia, so. määräämällä voittajan.

Useat tunnetut terroristit on alunperin rekrytoitu eurooppalaisten suurkaupunkien nuorisojengeistä. Kun on tarvittu terroriteon toteuttajaa, jihadisti-solu on ottanut kaverin käyttöönsä. Mikä sitten altistaa nämä jenginuoret kehitysmaan uskonnollisen ääriryhmän houkutuksille? Hehän elävät Euroopassa ja saavat tehdä täällä ihan-mitä-haluavat. Tarkastelemme syitä:

Usein väitetään, että ”rasismi” ja koettu syrjintä radikalisoi. Todellisuus näyttää aivan päinvastaiselta, sillä mm. Lontoon metro-iskun tekijät olivat Englannissa hyvin menestyneitä ja jopa koulutusta saaneita. Syrjintä oli miltei ainoa asia, jota Britannia ei ollut heille suonut. Joku ilkeämpi voisi todeta, että ”radikalisoutumisen” syynä oli ylenmääräisen hyysäämisen aiheuttama ähky.

Kotouttamisen, harkinnanvaraisten tukitoimien ja muun positiivisen syrjinnän kohteina olevien, uskontonsa kautta ylemmyydentuntoon taipuvaisten, maahanmuuttajien henkinen kokemus vuosia -ehkä koko elämän- jatkuvassa avustusrumbassa on jäänyt asiantuntijoiltakin huomaamatta.

Kerjäläisenä eläminen jättää kerjäläisyyden kokemuksen: Jokainen kantaväestön nauttiman sosiaaliturvan tason ylittävä ”harkinnanvarainen”, jokainen koulutuspaikka ohi etevämpien jonottajien, tuplasti maksettu vuokra, yms. ”pigmenttilisä” alleviivaa saajan alemmuutta. Hän on köyhä ja avuton, vihattu vääräuskoisten yhteiskunta on kaikkivoipa ja äärettömän varakas, ja voi jopa huvikseen syöttää häntä, kuin lemmikkipossua.

Rasismin kokeminen jättäisi jäljelle moraalisen voiton, elättinä oleminen vain loukatun itsetunnon. Niinpä maahanmuuttajanuoremme kuuntelee niitä, jotka huutavat kostoa loukkauksille joita ei ole ollutkaan. -Sillä suurin loukkaus on toisen osoitettu paremmuus. Uskonnollisen identiteetin ylläpitäminen estää maahanmuuttajanuorta itse liittymästä näihin parempina kokemiinsa. Niinpä heitä täytyy vihata, ja viha pitää näyttää tappamalla.

Jihadistien tappamista suomalaisista suurin osa on ollut naisia, vieläpä tappajilleen henkilökohtaisesti tuttuja.  Oletettavasti he ovat suhtautuneet maahanmuuttajiin keskimääräistä myönteisemmin, mutta joutuneet silti henkirikoksen uhriksi. Väkivalta ei tässäkään näyttäydy reaktiona torjuntaan, vaan vastauksena hyväksymiseen.

Mikä on ennuste: Miten islamismi ja terrorismi kehittyvät lähivuosina?

ISIS-ISIL on saanut jalansijaa Libyassa, Nigeriassa ja mm. Afganistanissa, ja pysyy al Qaedan kilpailijana, mutta jää tavanomaiseksi terroristijärjestöksi, joka tekee iskuja säilyttääkseen medianäkyvyyden. Jihadistit jatkavat siis valtiottomina terroristeina, ja terrorin logiikan mukaan heidän toimintansa hakeutuu kohti vihollisen alueita, siis Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan ja Australiaan. Terroristien kiinnostuksesta ulottaa vaikutustaan entisen Neuvostoliiton muslimialueille on havaintoja, mutta siellä, kuten Kiinassa, vastatoimet ovat pidäkkeettömiä.

Kuten al Zarqawi ilmoitti jo jordanialaiselle lehtimiehelle vankilassa Bagdadissa kertomassaan ”al Qaedan seitsemän kohdan suunnitelmassaan”, suuria 11.09.2001 WTC-iskun kaltaisia spektaakkeita ei nähdä. 1109:n tarkoitus oli olla ”taistelukutsu”, jolla herätetään maailman muslimit siihen, että yhteenotto lännen kanssa on alkanut. 2015 13.11. Pariisin Bataclan-iskun rooli oli olla Euroopan muslimeille näyttö siitä, että alkava uskonsota on totaalinen, so. kaikki eurooppalaiset ovat kohteita. Islamistit myös testasivat omia joukkojaan: Kykenevätkö nämä todella vastustuskyvyttömien ihmisten joukkomurhaan rock-klubissa. Hyvin näyttivät kykenevän.

Mikäli eri Euroopan valtioiden turvallisuusviranomaisten varoitukset #sisällissodasta toteutuvat missään laajuudessa, sitä edeltää jonkinpituinen iskuton kausi. Sen jälkeen islamistit asettavat kaikki voimansa peliin samanaikaisesti kaikissa eurooppalaisen väestön asuttamissa maissa,  Venäjää lukuunottamatta. EU-maiden turvallisuusviranomaisten, kuten mm. Ranskan DGSI:n johtajan Patric Calvarin, varoituksissa mainitaan myös riski syntyperäisten eurooppalaisten reaktioista terroritekoihin tai taharrush-kampanjoihin. Uhkatilanteesta käytetään käsitettä #sota. 



3 Comments

  1. Kriittinen lukija
    9.10.2018

    Erittäin mielenkiintoinen juttu, en ole vastaaviin pohdiskeluihin aiemmin törmännyt toisaalla. En välttämättä ole kirjoittajan kanssa kaikista näkemyksistä samaa, tai edes sinnepäinkään yhtenevä mielipiteissä, mutta silti koen tämän julkaisun raikkaana piristyksenä mediakentällä.

    Tämä sivusto oli itselleni aivan uusi tuttavuus kaverini vinkkaamana. Täytyy antaa tunnustus teille tekijöille.

    Vastaa
  2. Minä
    10.10.2018

    Länsimaiden suvakeilla on suunnitelma, joka estää avoimen sodan islamilaisten ja länsimaisten välillä: otetaan islamilaisia länsimaat täyteen, elätetään ne ja alistutaan niiden kultuurille ja sota on vältetty.

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      10.10.2018

      Eipä taida toimia: Syyriassa ja Afganistanissa on ”maa täynnä” tätä väkeö, ja jatkuva kalabaliikki.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top