Latvian hallitus päättää GCM-kannan maanantaina, parlamentti ei myönteinen allekirjoittamiselle

Kuten Virossa, myös Latviassa hallituskoalito on erimielinen suhtautumisesta 10.-11. joulukuuta Marrakeshissa allekirjoitettavaan YK:n siirtolaisuussopimukseen GCM-paktiin. Parlamentissa Sejmissä kielteinen kanta hyväksyttiin torstaina (28.11.) yhden äänen enemmistöllä.

Hyväksytyn ehdotuksen esitti Sejmissä kansallinen puolue. Valtiovarainministeri Dana Reizniece-Ozola (keskusta) kommentoi päätöstä näin: ”Kysymys ei ole muuttoliikkeen puolustamisesta tai vastustamisesta. Kysymys kuuluu, onko siirtolaisuuden oltava turvallista, hyvin organisoitua ja ihmisoikeuksien kunnioitettavaa. Siksi tuen (GCM-)sopimusta.” Liikenneministeri Uldis Augulis samasta puolueesta tukee myös allekirjoittamista: ”On olemassa populistisia maita, jotka eivät ole vielä tehneet lopullista päätöstä, mutta mielestäni meidän on tarkasteltava maailmanlaajuisesti ja ihmiskunnan kannalta, ja YK:n tärkeintä päämäärää, oikean ja parhaan ratkaisun löytämiseksi.”

Toisin kuin ministeri Augulis uskoo, ”populistiset maat” ovat jo tehneet lopulliset kantansa GCM:ään, mm. USA. Toisen hallituspuolueen, ZZS:n, edustaja Armands Krauze ilmoitti jo torstaina puolueensa ministereitäkin sitovan kannan:

”Emme voi antaa ministereidemme allekirjoittaa asiakirjaa, jota ei ole käännetty latviaksi lainkaan. […] Huolemme koskee sitä, että tämä asiakirja voisi olla pohjana jonkinlaiselle maahanmuuton laillistamiselle tulevaisuudessa, mikä voisi aiheuttaa Latvialle ongelmia.”

Krauzen näkemys on hyvin lähellä sitä kantaa, joka perussuomalaisilla on asiasta Suomessa: GCM:n sanamuodot hämärtävät eron siirtolaisten vastaanottamisen ja pakolais-statuksen omaavien suojelemisen välillä, ja tekee siis vieraaseen maahan asettumisen ikäänkuin ”ihmisoikeudeksi”.

  • Siirtolainen on henkilö, joka muuttaa taloudellisista tai muista syistä toisen valtion alueelle. Siirtolaisia vastaanottaneet maat ovat tähän asti pitäneet itsellään oikeuden valita tulijat ja päättää kuinka paljon heitä otetaan, jos lainkaan.
  • Pakolaisen kohtelua on säädetty kansainvälisesti hyväksytyillä sopimuksilla, mm. YK:n pakolaissopimuksella. Pakolaisen status edellyttää joutumista vainon kohteeksi kotimaassaan, ja että tämä tilanne on todettu.

Kriittisten kommentoijien mukaan GCM-sopimuksen sanamuodot velvoittavat allekirjoittaneita maita ottamaan siirtolaisia vastaan, kuten pakolaisia. Tämän epäillään tuovan ihmisten liikkumista rajojen yli siinä mittakaavassa, että sosiaaliset ja terveyspalvelut vastaanottajamaissa eivät sitä kestä.

Latvian hallituksen odotetaan ottavan 03.12. kielteisen kannan siirtolaissopimuksen allekirjoittamiseen, hallituskriisin välttämiseksi. Meillä on Suomesta tosin ennakkotapaus: 18.11.2015 hallituksen maahanmuuttopoliittinen ministerivaliokunta hylkäsi perussuomalaisten ehdotuksen Suomen länsirajan ”sulkemisesta paperittomilta”, so. Dublinin sopimuksen mukaista menettelyä turvallisesta Ruotsista tulevien turvapaikanhakijoiden kohtelussa: Dublinin protokollan, jonka Suomi ja Ruotsi ovat allekirjoittaneet, mukaan turvapaikkahakemukset käsitellään vain ensimmäisessä Dublin-maassa, johon hakija saapuu.

Perussuomalaisten esitys oli silloisen hallitusohjelman (Kokoomus, Kepu, Peruusuomalaiset) mukainen, mutta persut antoivat periksi kokoomuslaisille, ja raja jäi auki. Ainakin Armands Krauzen puheenvuorosta päätellen Latviassa ollaan kaukonäköisempiä.

Asian kertoi LSM.lv 29.11.2018: Arī «zaļzemnieki» neatbalstīs ANO migrācijas paktu

Suomenkielisessä mediassa uutisen näyttää kertoneen vain Kansalainen 01.12.2018. Vironkin kanta olla allekirjoittamatta GCM:ää jäi meillä kevyelle huomiolle.

Ville Tavio: YK:n maahanmuuttosopimusta ajetaan läpi salaa suomalaisilta

1 Comment

  1. Minä
    1.12.2018 16:35

    Yksi toisensa jälkeen kieltäytyy allekirjoittamasta mokomaa paperia. Soinikin totesi, että ei siellä mitään allekirjoiteta, mutta epäilen vahvasti, että Soini valehteli koko kansalle päin naamaa.

Vastaa

Scroll to top