14.06.1941 Virosta aiottiin tehdä loppu

Naapurimme Viro joutui 79 vuotta sitten suunnitellun väestönvaihdon kohteeksi, kun maan miehittänyt Neuvostoliitto alkoi pakkosiirtää virolaisia pois tehdäkseen tilaa uusille ”virolaisille”. Annamme virolaisen professorin kertoa.

Tarton yliopiston professori Ants Oras, joka on toiminut myös Helsingin yliopiston professorina,  ja myöhemmin yliopiston professorina Floridassa Yhdysvalloissa, kirjoittaa kesäkuun 14. päivän kyydityksistä:

”Se, minkä todistajiksi olimme joutuneet, ei ollut enempää eikä vähempää kuin yritys panna alulle Viron kansan tuhoaminen. Se oli vain ensimmäinen toimenpide, joka tuon yhden vuorokauden kuluessa koski noin 10 000 virolaista eli jokaista 112. asukasta. Se ulotettiin pian koskemaan vielä ainakin 40 000 asukasta, mutta suunnitelmana oli, kuten asiakirjoista myöhemmin ilmeni, kuljettaa pois lähes kaksi kolmasosaa väestöstä.”

Professori Oras jatkaa: ”Seuraavat ryhmät oli määrä kyydittää Baltian maista:

  1. Kaikki hajoitettujen porvarillisten puolueiden sekä porvarillisten taloudellisten ja sivistyksellisten järjestöjen jäsenet, kaikki sosiaalidemokraatit, syndikalistit ja trotskistit;
  2. edellisen hallitusjärjestelmän aikaiset virkamiehet, tuomarit, upseerit ja poliisivirkailijat;
  3. vuosina 1918-20 bolsevikkeja vastaan käytyyn sotaan – josta nyt käytettiin nimitystä »kansalaissota» – osallistuneet;
  4. entiset kommunistisen puolueen jäsenet, jotka olivat joko jättäneet puolueen tai erotettu siitä;
  5. pakolaiset ja maahanmuuttaneet;
  6. ulkomaiden diplomaattisten edustajistojen palveluksessa olleet ja ulkomaisten liikkeiden entiset edustajat;
  7. ulkomaille kirjeenvaihdossa olevat henkilöt, kuten esimerkiksi esperantistit ja filatelistit;
  8. poliittisten pakolaisten sukulaiset;
  9. papistoon kuuluvat ja uskonnollisten järjestöjen aktiiviset jäsenet;
  10. aristokraatit (näitä ei baltiansaksalaisten poistuttua Virossa enää ollut), tilanomistajat, teollisuus- ja liikemiehet, pankkiirit ja ravintolanomistajat.

Kaikki näihin ryhmiin kuuluvat oli siirrettävä Venäjän synkimmille alueille perheineen. »Se on aivan luonnollista», sanoi eräs kommunisti Virossa näiden tapahtumien jälkeen, »sillä heidän perheensähän vastustaisivat tietenkin sitä, mitä tapahtuu, joten siis heistäkin on päästävä». Ainoa ero oli, että perheen päämiehet määrättiin »pidätettäviksi», kun taas heidän perheensä »kuljetettaviksi». Lisäksi oli kyyditysten määrä koskea jokaista, jolla saatettiin epäillä olevan arvosteleva asenne hallitusjärjestelmään nähden tai että hän mahdollisesti levittäisi tyytymättömyyttä tulevaisuudessa. Kaikki tämä tulkittiin laajimmalla mahdollisella tavalla. Jo lyhytkin vilkaisu yllämainittuun luetteloon osoittaa, että siihen kuului suuri osa Baltian maiden väestöä. Tarkoitus oli, että myöhemmät kyyditykset seuraisivat nopeasti toisiaan. Se, mitä näimme, oli pelkästään varovainen ensi askel.” (Siteerattu täältä.)

  • Venäjän sisäministeri Lavrenti Beria vahvisti 14.6.1941 Virosta kesäkuussa 1941 kyyditettävien määräksi 13 780.

Jo vuoden 1940 puolella vietiin jo arviolta 8 000 virolaista, mutta kyydityksiksi myöhemmin nimettyjen pakkosiirtojen varsinainen isku oli 14. kesäkuuta 1941, jolloin Oraksen itsekin kokemassa ja edellä kuvailemassa pidätyskampanjassa vietiin 10 000 virolaista, etupäässä Siperiaan. ”Noin 3 500 kyyditetystä miehestä oli keväällä 1942 hengissä enää alle 100, ja takaisin Viroon heitä lienee aikanaan palannut parikymmentä”, kirjoittaa Seppo Zetterberg Oraksen kirjan saatesanoissa. Kun bolshevikit pääsivät uudelleen Viroon maailmansodan lopulla, alkoivat virolaisten poiskuljetukset uudelleen.

Vaikka suomalaiset säästyivät samanlaiselta kohtalolta, meidän on syytä muistaa 14.06.1941.

4 Comments

  1. Puolueeton
    14.6.2020 18:49

    On selvä, että tuohon aikaan valloittaja halusi maahan oman järjestelmänsä käyttöön ja sitä varten oli suunnitelma. Miten pitkälle suunnitelma toteutettiin, se on ratkaisevaa. Tämä todistaa, että toisistaa eroavia kulttuureja sekoitettaessa, tarvitaan koviakin otteita järjestyksen ylläpitämiseksi. Se onnistu suvaitsevaisuudella. Saapa nähdä mihin nykyaikainen siirtolaisuus hyvin erilaisten kulttuurien sekoitus johtaa. Todennäköisesti samanlaisiin pakkosiirtoihin.
    Jos Suomi olisi antautunut, täällä olisi tehty luultavasti samoin. Nyt meidän maata valloitetaan, mutta tilanne on toinen. Useita erilaisia kulttuureita kun on tullut riittävä määrä, nämä alkavat riidellä tai jopa sotia keskenään. Joudutaan pakkosiirtoihin kuten Virossa tapahtui jo ennen kuin mellakointi pääsi alkamaan suurimittaisena. Kun NLn mahti katosi, itsenäisyyttä haluavat tekivät sen välittömästi ja onnistuivat hyvin.

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      14.6.2020 19:07

      Keinot, joilla virolaisia kansanmurhattiin 1939-1991 olivat pitkälle samanlaisia, kuin mitä Suomessa tänään käytetään: Bolsut korvasivat käsitteen #virolainen pseudokäsitteellä #vironmaalainen, jollainen oli kuka tahansa joka oli päivänkin asunut Virossa. Tänään ketä tahansa sanotaan #suomalaiseksi, vaikkei ole mitään juuria Suomessa. Kyseessä on vanha tuttu temppu: Identiteetin varastaminen.

      Neuvosto-Viro oli kuin EUvosto-Suomi: Vieraat kunniakansalaisia. Virolaisilla on hyvä sana: Tibla.

      Vastaa
  2. Siksikin oltava yksityisaseet kotona
    14.6.2020 19:10

    Tälläisten estämiseksi pitää normaaleilla ihmisillä olla edelleen omat aseet kotona. Australiassa globalistien organisoiman terrori-iskun tunnekuohussa takavarikoitiin yksityisaseet. Ja sitten lähti ihmisoikeudet ja viljelijöiltä/karjatiloilta kasteluvedet ja oikeudet luonnonvesiin. Sammakoista juhannussäätä ennustellessa tuli fiilis, että 23.07.2020 Magna Cartan perustuslailliset oikeudet palaisivat 52 maahan rauhallisella joukkomielenilmaisulla juhlistettuna.

    Vastaa
  3. Tupauuno
    14.6.2020 22:54

    Vieläkin on näitä vihervasemmiston epäilijöitä, jotka sanovat, että Suomi olisi välttynyt sodalta, kunhan olisi suostunut Neuvostoliiton ehtoihin. Eiköhän historia todista toista. Suuri kunnioitus meidän sotaveteraaneille. He pelastivat nykyisen Suomen. Kysykää Virolaisilta, Latvialaisilta ja Liettualaisilta, mikä oli kohtalo. Kysykää nykyisiltä kommunisteilta, kuten Li Anderssonilta kuinka hyvin Suomi olisi pärjännyt mahtavan kommunistisen Neuvostoliiton sylissä.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top