Veteraanitoimittajan näkemys, Suomi, Ukraina ja NATO

Vieraskynä: Toimittaja Leonid Laakso

On vierähtänyt viikko siitä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Käytin sanaa ”vierähtänyt”, toisten oikeutetun mielipiteen mukaan nämä 7 päivää tuntuvat ikuisuudelta.

Näinhän se on, jos ja kun jatkuvasti olet hädässä itsensä, läheisten, ystävien, toisten puolesta ja päälle vain sataa, jos ei pommeja niin pommittavia uutisia laajan Ukrainan maaperän lukuisilta rintamilta. Samaan aikaan herää ja voimistuu huoli siitä mitä tapahtuu ja tulee tapahtumaan Suomessa jos…

TV lähetyksessä (2.3.22) kokenut Erkki Tuomioja tokaisi, ettei Suomi ole Ukraina. Ja, jos syttyy sota, korosti Tuomioja puheessaan 7.2.22, niin me olemme silloin ensimmäinen sotatoimialue. Kyllä NATO, jos se sodan voittaa, kuten uskoisin tapahtuvan, niin tulee aikanaan vapauttamaan Suomen, mutta mitä meistä olisi enää jäljellä varsinkin, jos ydinaseita käytetään, Tuomioja kysyy ja epäilee, että NATO-jäsenyys ei vahvistaisi Suomen turvallisuutta.

Olen samaa mieltä.

Nyt kun syttyi sota Ukrainassa, Suomessa kiihtyi keskustelu liittymisestä NATO:on. Henkilökohtaisesti olen monesti ilmaissut kielteisen suhtautumisen tähän hankkeeseen, mutta nyt en malta olla tuomatta esille vielä kahta argumenttia tukeakseni NATO -vastaisuutta.

Jos Suomi on NATO:ssa, niin konfliktin sattuessa 10 miljardia euroa, jotka on budjetoitu hävittäjien hankintaa, menevät tuulen vieminä. Sillä, kuten näyttivät Ukraina-sodan ensimmäiset tunnit, Venäjä tuhosi ohjusiskuillaan kaikki kiitoradat ja ukrainalaiset hävittäjät ja lentokoneet jäivät pelistä pois. Siis viisaampaa olisi Suomenkin hankkia ilmatorjuntakalustoa eikä hävittäjiä.

Sitten toinen seikka, joka varsinaisesti ei kuulu sodankäyntiin, vaan muka ”lisää uskottavuutta selustan voimasta”. Kuten tiedetään, Venäjä patologisesti vastustaa NATO:a ja on valmis sotatoimiin, jos se lähestyy. Jotkut väittävät, että NATO-jäsenyys ei välttämättömästi tarkoita sotajoukkueiden sijoittamista Suomeen. Entä sotilasliiton infran laajentuminen?

Esimerkiksi jos Suomeen Norjan mallin mukaan perustetaan varastoja, joihin tuodaan valmiiksi kaikki varusteet 12-20 tuhannelle sotilaalle? Eikö nämä ole sitten myös sellaisia kohteita kiitoratojen, voimaloiden ym. joihin venäläiset jo ennakkoon suuntavat ovat ohjukset.

En halua maalailla kauhukuvia, niitä on muutenkin riittämiin. Mitä koskee presidentti Vladimir Putinin suunnitelmia Suomea kohden, oletan että tuskin hän halua Suomea takaisin Venäjän imperiumin isoon perheeseen. Mutta hän halua, että Suomi olisi hyvä ja hyödyllinen naapuri. Tiedän, että Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Kremlin aivopajassa on käsitelty monta asiaa ja niiden joukossa venäjän-suomi suhteita. Agendassa oli myös idea tukea aatetta Suur-Suomi Uraliin asti Venäjän puitteissa. Mutta mielenkiintoisin oli taloustieteilijöiden tutkimukseen pohjautuva ehdotus. Muun muassa oli laskettu, että Venäjä kansainvälisten pörssiyhtiöiden kautta voisi ostaa Suomen 72 tunnin sisällä. Tämä antaisi Venäjälle sen edun, että Suomi tienaisi omistajilleen rahaa maailman markkinoilta, mutta suomalaisia ei päästettäisi Venäjälle horjuttamaan sisäistä rauhaa…

Mielenkiintoisia ideoita, mutta niiden toteuttaminen varmaan jää idea tasolle vielä pitkäksi aikaa. Toivotaan, että tykit vaimenevat ja neuvottelijat saavat aikaan rauhan jota on odotettu 8 vuotta.

Leonid Laakso

Kirjoittaja on eri medioille, mm. uutistoimisto APN:lle, Suomesta kirjoittanut veteraanitoimittaja, ja hyvin tuttu 1900-luvun jälkipuoliskolla suomalaista mediaa seuranneille. Vieraskynä-kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ole Extran toimituskunnan näkemyksiä.

10 Comments

  1. pöh
    2.3.2022 17:30

    Tässä varmaa ensimmäistä kertaa olen Tuomiojan kanssa samaa mieltä, nato ei meitä kerkiäisi auttamaan.
    Ja ydinohjuksilla Suomi olisi tuhottu muutamassa minuutissa.
    Aseiden toimittaminenkin Ukrainaan on ehkä paha virhe, kuka tietää kenen käyttöön ne päätyy ja ketä vastaan niitä käytetään?
    Ja jos tässä nyt nopeasti saataisiin joku diplomaattinen ratkaisu, niin Venäjä varmasti muistaa ketkä sinne aseita kuskasi.

    Enkä tosiaan kannata millään lailla venäjän hyökkäytä tai toimia, mutta meillä nyt on se pitkä raja venäjän kanssa niin omaa maatakin pitäisi ajatella ja panostaa siihen että diplomaattinen ratkaisu tulisi.

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      2.3.2022 17:41

      Tämän päivän tilanne olisi haastava jopa Kekkosellekin, -vaikka oli aikansa poliittinen jonglööri. Annetaan kuitenkin Sannan ja Saulin toimia, -osaamisensa mukaan.

      Ehkä tästä vielä selvitään.

      Vastaa
      1. Jari
        3.3.2022 16:52

        Annetaan sannan ja saulin toimia osaamisensa mukaan? Oletkohan ihan täyspäinen?

        Vastaa
        1. Pekka Kemppainen
          3.3.2022 17:00

          Ne ny sattuvat olevaan siellä, ei keritä vaihtamaan.

          Vastaa
  2. Obelix
    2.3.2022 18:02

    ”Miten Suomen Nato-kanta pitäisi muodostaa keskellä alati pahenevaa kriisiä?
    Sitä koko Suomi nyt miettii.

    Riskienhallinnan asiantuntija Mikaeli Langinvainio korostaa, että Nato-jäsenyyttä haetaan vain Venäjän hyökkäyksen varalle ja että Nato-päätöksessä kysymys on lopulta riskianalyysistä.

    – Nato-jäsenyyden ja Venäjän hyökkäyksen vaihtoehtoisia skenaarioita on vain kourallinen, joten analyysi on lopulta varsin suoraviivainen, Langinvainio sanoo Iltalehden haastattelussa.
    Langinvainio on laatinut Nato-päätöksen kolme vaihtoehtoista skenaariota:

    Skenaario 1: Selkeä päätös Nato-jäsenyydestä
    Ensimmäisessä skenaariossa Suomi hakeutuu Naton jäseneksi päättäväisesti ja saa turvatakuut. Venäjä reagoi voimakkaasti ja hyökkää Suomeen ja samalla myös Natoa vastaan. Venäjän motiivi hyökätä olisi haastaa Suomen itsenäisyys, mutta haastaa ennen muuta Nato.
    Todennäköisyys: Epätodennäköinen. Naton valtava vastavoima ja Suomen puolustuskyky toimivat pidäkkeenä.

    Skenaario 2: Ei jäsenyyttä
    Kun poliitikot sanovat, että Nato-jäsenyyden hakeminen on oma päätöksemme, mutta se ei ajankohtainen, tarkoittaa se käytännössä sitä, ettei Suomi hae jäsenyyttä.
    Venäjä päättää siitä huolimatta hyökätä Suomeen. Venäjän motiivi hyökkäykselle on haastaa Suomen itsenäisyys ja pyrkiä varmistamaan, ettei Suomi hae Natoon myöskään myöhemmin.
    Todennäköisyys: Mahdollinen. Suomen Puolustusvoimat toimii ainoana pidäkkeenä. Todennäköisyys kasvaa, jos Ruotsi menee Natoon.
    Skenaario 3: Ei päätöstä Nato-keskustelun pitkittyessä
    Kolmannessa skenaariossa Suomi pitkittää Nato-päätöstään. Osa poliitikoista jatkaa Nato-optiosta puhumista sen uusissa muodoissaan, osa taas esittää argumentteja jäsenyyttä vastaan ja puolesta. Kansan Nato-kantaa selvitetään ja järjestetään neuvoa antava kansanäänestys.
    Suomi ei ehdi kuitenkaan jäsenyyttä hakemaan, ennen kuin Venäjä hyökkää tai aloittaa sellaisen hybridioperaation, joka estäisi Suomen jäsenyyden. Venäjän motiivit hyökkäykselle on haastaa Suomen itsenäisyys ja ennen muuta estää Naton laajentuminen.
    Todennäköisyys: Todennäköisyys kasvaa ajan myötä liukuen mahdollisesta todennäköiseksi sen perusteella, mitä pidempään Nato-keskustelu Suomessa jatkuu.

    Pidäkkeeksi jää Suomen Puolustusvoimat.
    Langinvainion johtopäätös: ”Skenaario 3 tulisi välttää”
    Langinvainion johtopäätös on, että eritoten skenaario 3 tulisi välttää.
    – Nato-päätöksen keskiössä on prosessien tehokkuus; ensin päätöksenteon ja sitten Naton jäsenyyshakemusprosessin tehokkuus. Päätös tulisi siis tehdä mahdollisimman nopeasti, yksituumaisesti, päättäväisesti sekä pitkälti julkisuudelta piilossa niin, ettei Suomen ja Venäjän välit eskaloituisi turhaan.
    Langinvainion mukaan neuvoa antava kansanäänestys olisi iso riski, koska se saattaisi lisätä monella tapaa epävakaan ja arvaamattoman Venäjän uhkaa.

    Langinvainion mukaan Suomen Nato-päätöksenteossa saattaa olla käsillä ns. kriittisen päätöksenteon hetki (critical decisive moment).
    – Se tarkoittaa hetkeä, jolloin päätös pitää tehdä tai vaihtoehdot poistuvat pöydältä. Tulee muistaa, että myös Naton ovi voi sulkeutua samaa tahtia, jos tilanne Suomen ja Venäjän välillä eskaloituisi.
    ”Mitä lisätietoa Venäjän toimista enää tarvitaan?”
    Päätöksentekijät tarvitsevat päätökseensä paljon tietoa.
    – Kuitenkin voi kysyä, mitä lisätietoa Venäjän toimista enää tarvitaan. Lisäksi, jos päätös siirretään kansalaisille, onko kansalaisilla tietoa siitä, mitä Venäjän tai Naton kanssa on kulissien takana keskusteltu. Ne ovat päätöksen kannalta olennaista tietoa, joita vain päättäjillämme on salaisen tiedustelutiedon lisäksi.
    Mikäli puolueet eivät kuitenkaan kykene muodostamaan päätöstä kabineteissa ilman laajempaa keskustelua, puolueet voivat Langinvainion mukaan tehdä puolueiden sisäiset selvitykset Nato-kannoista nopeallakin aikataululla.

    – Suomen poliittisen johdon tulee joka tapauksessa tehdä omia päätöksiään nyt rohkeasti. Kansalaisena kunnioitan heidän päätöstään kaikissa tilanteissa, sillä he kantavat vastuunsa historiassa. Päätös on heidän.
    Nato-myönteinen rauhannobelisti, presidentti Martti Ahtisaari on aiemmin pohtinut, että Suomen tulisi tehdä oma päätöksensä, eikä odotella Ruotsin kantaa. Nato-kansanäänestystä Ahtisaari ei ole myöskään halunnut. Hänen mielestään kansanäänestys on poliitikon tapa paeta vaikeaa päätöstä ja vastuuta.”

    https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/189c5882-4a28-4a42-820e-803b3b5a7a4e

    Ps. Ei mulla muuta.

    Vastaa
  3. Puolueeton
    2.3.2022 19:15

    Kiitos, hyvää asiallista kommentointia, kuten aina pitäisi olla.
    On tarpeen miettiä, kuinka tärkeä Suomi on Venäjälle
    1. Suomi lisäalueena. Täysin tarpeeton venäjälle. Ei mitään luonnonarvoja lisäämässä Venäjän omia ja Venäjällä on maa-aluetta vaikka jakaa muille.
    2. Turva-alueena. Erittäin tärkeä johtuen: Murmanskin 300000 asukkaan kaupunki ja strategisesti tärkeä satamakaupunki, Murmanskin alueen rautatie ja Pietarin kulttuurikaupunki yli 5 miljoonaa asukasta. Luetellut maa-alueet ovat 50-100 km Suomen rajasta. Lisäksi merireitti Itämerellä on Venäjälle tärkeä. Suomi turva-alueena Venäjälle on selvästi tärkeämpi kuin Ukraina.

    Näihin kahteen ajatukseen Suomen tulisi perustaa Venäjän geopolitiikka. Geopolitiikkaa ei pidä perustaa tunteille ja olettamuksille vaan sopimuksille ja terveeseen ajatteluun perustuen.
    1.Nato jäsenyyden halu, johtaa hyvin nopeasti Ukrainan tilanteeseen tällä hetkellä. Luultavasti välittömästi alkavat sotaharjoitukset itärajalla varoituksena.
    2. Ainoa oikea ratkaisu on tehdä puolustussopimus Venäjän kanssa. Suomi sitoutuu puolustamaan tehokkaasti rajojaan Naton invaasiolta ja myös mahdolliselta Venäjän invaasiolta. Jos voidaan saada Venäjän luottamus Suomen kanssa tehtyyn sopimukseen, sotaa ei tule tälle rajalle. Suomi olisi erittäin tärkeä turva-alue Venäjälle. Hyvänä tukena ajatukselle on kylmän sodan aika.

    Vastaa
  4. Juha
    3.3.2022 08:47

    Hyvää pohdintaa täällä. Suomessa ja näköjään Ruotsissa ja Tanskassa on toimittu ihan tunnereaktion pohjalta, kun täytyisi ajatella loogisesti ja järkevästi. Samaa mieltä olen ^Puolueettoman kanssa, että meidän on syytä pysyä puolueettomina.

    Pohjoismaiset WEF nukkepääministerit ja WEF-EU nukkepääkomissaari elävät tunnereaktiossa, vaikka täytyisi ymmärtää, että tämä ei ole mikään jalkapallopeli. Vaikka kannattaisi pelin toista osapuolta ja toivoisi voittoa, on kuitenkin tunnustettava tosiasiat. Vedonlyöntitermein kertoimet sodan lopputulokselle on 1 x 2: 1.01, 2.50 ja 10.15. Eli let’s face it, Venäjä voittaa.

    On täysin turhaa lähettää aseistusta maahan joka on jo hävinnyt sodan. Parempi olisi nyt edetä neuvotteluteitse ja pyrkiä löytämään ratkaisu, vaikka vaikeaa se onkin. Mutta ylpeys on nieltävä ja mielummin pyrkiä välttämään verenvuodarusta

    Zelensky ei tule saamaan apua ja sen sijaan että kaivautuvat poteroihin asutuskeskuksiin olisi jo aika luovuttaa. Muutoin nuo kaupungit muuttuvat soraläjiksi. No EU on luvannut jo maksaa jälleenrakennuksen, mutta kuolleita ei enää herätetä henkiin.

    Läntisen asiantuntijan mukaan sodan lopputulos on selvä:

    https://www.dailymail.co.uk/news/article-10569141/Putin-NOT-crazy-Russian-invasion-NOT-failing-writes-military-analyst-BILL-ROGGIO.html

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      3.3.2022 10:27

      ”On täysin turhaa lähettää aseistusta maahan joka on jo hävinnyt sodan”

      -Venäjääkö tarkoitat? Sotilaat kerjäävät nälissään ruokaa, ja jättävät kalustonsa teiden varsille. Venäjä joko peräytyy -jos se on mahdollista ilman kasvojen menetystä- tai ryhtyy käyttämään joukkotuhoaseita kaupungeissa, -keskellä Eurooppaa!?

      Se voi olla ratkaiseva niitti Venäjälle? YK:n yleiskokous äänesti Venäjän hyökkäyssotaa vastaan vain kourallisen muutenkin epämääräisten valtioiden ollessa Venäjän puolella. G7-maat asettuivat Venäjää vastaan, eikä Kiinakaan puolusta. Jos tässä tilanteessa vielä ryhdytään mattopommituksiin kaupungeissa, Venäjä suljetaan kaikesta ulos. Urheilusta on jo aloitettu.

      Vastaa
  5. juha II
    3.3.2022 14:42

    Kun Putin ja Niinistö kilauttivat toisilleen 30-vuotta vanhan ”Rajarauha” (tai jotain) pyöreiden johdosta. Solmittiin YYA-sopimuksen tilalle Neuvostoliiton kaaduttua Venäjän kanssa.
    Putin sanoi, ettei Suomi ole (jos on edes siteeksi puolueeton) siinä asemassa, että ei ainakaan vielä tuolloin ollut siinä asemassa, että Venäjä Suomen läänittäisi itselleen kuten ent. Neuvototasavalloissa on päässyt lipsumaan, koska ne ovat olleet aikaisemman Neuvostoliiton elimellinen osa.

    Hajoamisen sekasorrossa Ukraina pääsi kuin varkain itsenäistymään kuin ”vahinko lapsi”, jota edes Jeltsinin Venäjä olisi sitä hyväksynyt tuosta vain. Samoin kuin Valko-Venäjäkin itsenäistyi, mutta sen kohdalla harmistuksen pöyristys oli muutamaa astetta vähemmän kyrsivää.

    Näitä kahta maata vaivaa sama vika kuin Suomellakin on ollut kautta sen histtorian. Nimittäin geopoliittinen asema Neuvostoliitto / Venäjän rajanaapurina. Presidentti J. K. Paasikivi (1870-1956) ymmärsi paremmin kuin hyvin tämän ”yskän” ja sai tuon tuostakin manata tyhmiä suomalaisia poliitikkoja ja lehdistöä, ”joka kivittää ikkunat rikki ja jotka poliitikot (itse) joutuvat ne korjaamaan!”

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      3.3.2022 15:19

      Nyky-Venäjä on neuvostoaikaisen Venäjän federatiivisen sosialistisen neuvostotasavallan perijä ja oikeuksien haltija. VFSNT erosi presidenttinsä Jeltsinin päätöksellä Neuvostoliitosta, joten nykyinen Venäjä ei omaa mitään juridista yhteyttä Neuvostoliittoon tai sen muinaisiin alueisiin viime vuosituhannella.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Scroll to top