40-vuotta sitten Espanjassa: Armeija kaappasi parlamentin mutta ei saanut valtaa

Espanjan poliittiset ongelmat olivat 23.02. 1981 siinä pisteessä, että pääministeri Adolfo Suarezin hallitus oli eronnut, ja uuden kabinetin piti saada parlamentilta hyväksyntä, kun yllättävä episodi sekoitti pakan täydellisesti: Eräs eversti marssi istuntosaliin, ja ampui pari laukausta kattoon. (kuvassa)

Pienen Guardia Civilin, eräänlaisten poliisijoukkojen, sotilasryhmän tunkeutuminen parlamenttirakennukseen oli hyvin ajoitettu: Pääministeri oli eronnut eikä uudelle voitu antaa parlamentin siunausta, koska eversti Antonio Tejero-Molina seisoi katederilla ase kädessään ja karjui. Tapahtumasarjalle annettiin myöhemmin kansanomainen nimityskin: El-Tejerazo.

Pääministerikanditaatti Leopoldo Calvo Sotelo ei ollut saanut 20.02. hyväksyntää parlamentin äänestyksessä, ja uusi äänestys piti toimeenpanna 23. helmikuuta. Asian toteuttaminen kohtasikin yllättävän esteen: Eversti Tejeron ja 200 häntä tottelevaa sotilasta. Äänestys oli alkamassa klo. 18:23, kun sotilaat astuivat saliin. Tejeron pistoolin-heristyksellä tehostettu käsky kaikille istua alas jäi ilman tulosta. Varapääministeri, 68-vuotias kenraali Manuel Gutiérrez Mellado, vastasi everstille pyytäen häntä luovuttamaan aseensa. Melladoon liittyi pääministeri Suarez, eikä kaappaus muutenkaan mennyt putkeen.

Hälinän jälkeen tilanteeksi jäi, että sotilaat kontrolloivat istuntosalia, ja osa kansanedustajista oli panttivangin asemassa. Espanja oli edelleen ilman vahvistettua hallitusta, ja jossain hiottiin suunnitelmia ja odotettiin. Spekulaatioita aiheutti heti kuninkaan, Juan Carlos I:n, vaikeneminen aina klo. 01:14 asti, seuraavan vuorokauden puolelle. Vasta silloin hän TV-puheessaan tuomitsi kaappauksen ja kehoitti noudattamaan perustuslakia. Vaikka kaikkea kulissien takaista ei ole tuotu julki, eikä ehkä koskaan tuodakaan, kuninkaan luottoupseeri kenraali Alfonso Armada oli yksi kapinan jälkeen syyllisenä tuomituista.

Emme toki tiedä, oliko Armada ollut mukana alusta asti, mutta hänen kuninkaalle tarjoama poliittinen suunnitelma teki hänestä osallisen, ja mahdollisen onnistuneen el Golpen hyötyjän. Armada ehdotti ”pehmeää” vaihtoehtoa kapinallisten sotilaiden vaatimusten osittaiseksi tyynnyttämiseksi. Mutta kapinallisia sotilaita ei ollutkaan.

Vain Valenciassa tulivat panssarit kaduille, mutta kapinakenraali Jaime Milans del Boschin kutsuun liittyä kapinaan vastasi lentotukikohdan komentaja tylysti: ”Minulla on hävittäjät moottorit lämpiminä kiitoradalla, ja niissä on pst-ohjukset siipien alla.” Parlamentissa Tejero kertoi odottavansa paikalle ”toimivaltaista sotilasviranomaista”. Tämä olisi voinut olla esm. kenraali Armada, mutta hän oli jo menettänyt kuninkaan luottamuksen, eikä saanut ainoalta sillä hetkellä virassaan olevalta valtiolliselta auktoriteetilta, kuninkaalta, tukea suunnitelmalleen.

Sotilasjunttaa ei ilmaantunut. 24.02. Tejero lopetti parlamenttitalon miehityksen, ja hänet pidätettiin rakennuksen ulkopuolelta puolelta päivin. Tejero, Bosh ja Armada saivat myöhemmin kolmekymmentä vuotta vankeutta kapinayrityksestä. Ainakin Tejero istui tästä vain seitsemän kuukautta. Sen pituinen se.

Mitä Tejerazo opettaa: Sodan aikana kenraalit johtavat sotatoimia, mutta everstit johtavat joukkoja. Rauhan aikana ei ole sotatoimia, mutta everstit johtavat siitä huolimatta joukkoja. Jos joku saa heidät organisoitumaan horisontaalisesti, he voivat ottaa piuhat irti ylempiin esikuntiin, -ja vaikkapa kaapata vallan jos siltä tuntuu. Kuitenkin, koska everstit ovat hekin ihmisiä, heillä on perheet ja lapset käyvät koulua, ympäröivä yhteiskunta sitoo heitä enemmän kuin sotilasyhteisö. He eivät nouse valtiota ja lakia vastaan. Espanjassa olikin tuolloin poliittinen välitila: Francolainen kausi oli juuri päättynyt, eikä parlamenttivetoiseen elämäntapaan oltu vielä kasvettu sisään. Maassa oli myös taloudellinen kriisi, -työttömyys 20 %:ssa ja paljon epävarmuutta.

Hallituskriisi ja sen herkin hetki, äänestys uudesta hallituksesta, olivat optimi-ajankohta yrittää jotakin. Keitä oli lähtöasemissä odottelemassa kenellä on valta kun pöly laskeutuu, sitä tuskin halutaan koskaan selvittää. Taloudellisten ja poliittisten vaikeuksien kulminoituminen 40 vuoden takaisiin päiviin oli ilmeisesti myös höllentänyt sitoutumista laillisiin menettelytapoihin, ja herättänyt joissain henkilöissä kiinnostuksen kansakunnan pelastajan viittaan.

Yhdessä nämä seikat mahdollistivat Tejerazon.

Video: Infonacional

1 Comment

  1. Pekka Kemppainen
    23.2.2021 00:30

    Vain 40 vuotta sitten jonkinlainen Super Mario ottaa nykyisen EU-maan parlamentin panttivangeiksi, mutta ilman mitään julistettua poliittista tavoitetta.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top