ANTAVATKO EI-SOSIALISTIT VOITON VALUA KÄSISTÄ

”Porvarilliset” puolueet saivat sunnuntaina käydyissä vaaleissa Keskustan uudesta suuresta tappiosta huolimatta kahdeksan lisäpaikkaa eduskuntaan. Niillä on nyt 133 paikkaa ja sosialisteilla, joksi on viimeisen neljän vuoden aikana osoittautunut myös Vihreät, keräsivät yhteensä 67, eli ero oikeiston ja vasemmiston välillä on 66 paikkaa. Eli kansan mandaatti on selvääkin selvempi mutta rohkeutta hallita tuntuu puuttuvan ja sisäänpäin näyttävät käpertyvän ainakin Keskusta ja RKP.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko perustelee oppositioon jäämistä toisella perättäisellä vaalitappiolla RKP:lle. Hallitus toki sopii -niin kuin aina – paitsi, että siinä ei saisi olla mukana Perussuomalaiset ja ainakaan se ei saisi tehdä ”perussuomalaista politiikkaa”. RKP:ssa tiedetään vallan hyvin, että kaikissa hallituskoalitioissa Suomessa, ellei kysymyksessä ole yhden puolueen vähemmistöhallitus, tehdään kompromisseilla ryyditettyä konsensuspolitiikkaa. Siis saadakseen läpi omia agendojaan on myös joustettava joissakin toisissa asioissa.

KESKUSTAN KANNATUS ROMAHTI KAIKIN TAVOIN

Esimerkiksi Helsingissä Keskusta sai vain 6085 ääntä, kun ääniä annettiin kaikkiaan liki 400 000, Puolueen kannatus jäi siis n. 1,5 prosenttiin. Ajat jolloin Keskusta sai kaksi paikkaa Helsingistä ovat jo 20 vuoden takana ja matkaa on taitettu jokseenkin koko ajan olemaatomaan. Keskustan haviämistä puoluekartalta ovat vallankin 60-lukulaiset demarit mananneet vaali vaalilta, mutta niin ei ole käynyt. Mutta se on ”käynyt”, että Helsinkiin kepu ei pääse, ei sitten kertakaikiaa,n eikä oikein muihinkaan Suomen suurimpiin kaupunkeihin. On totta, että ”vielä niitä honkia humisee tuolla Suomen salomailla” mutta sielläkin totisesti ollaan ”nuoria tyttöjä vailla”. Ne kunnat joissa Keskustalla on hyvinkin korkea kannatus, jopa 50 %:n luokkaa, ne ovat muutaman tuhannen asukkaan kirkonkyliä, joissa Kekustan kannatus ja vanhuseläkkeellä olevien suhteellinen osuus väkimäärästä voidaan ilmoittaa samalla prosenttiluvulla. Kun vielä muistamme sen, että jo pitkään maamme kuntia kuolee enemmän kuin syntyy, niin Keskusta ja sotiemme veteraanit kulkevat kuvaannollisesti ”yhtä jälkaa”. Ei Keskusta lakkaa olemasta vielä seuraavissa vaaleissa, eikä sitä seuraavissakaan, mutta mutta onko Keskustalla edustajia eduskunnassa 20 vuoden kuluttua onkin sitten toinen juttu.

Keskustan ainoa valopilkku käydyissä vaaleissa oli paikallisen keskustasuuruuden Eero ”Eetu” Oinas-Panuman Olga tytär, joka on uuden eduskunnan selvästi nuorin vasta 23 vuotias. Hän vaikuttaa hyvin tarmokkaalta nuorelta naiselta ja jos Keskustassa enää mitään mistään ymmärretään niin Olgalle olisi syytä antaa kaikki mitä hän haluaa ja vähintäänkin puolueensa varapuheenjohtajuus.

Keskusta on tullut puolueen vain kahdeksan vuoden takaisesta tilanteesta, jolloin se sai 49 edustajaa, tilanteeseen, että heitä on 25. Enää ei riitä ”pieni pintaremontti” jos aikaa puoluetta kotina myydä uusille äänestäjille.

Tai sitten vaan käy niin, että etenkin maakuntien laskeva syntyvyys, nouseva kuolleisuus ja koskaan pysähtymätön muuttoliike riuduttavat puolueen olemattomiin seuraavan neljännesvuosisadan kuluessa – ehkä nopeamminkin.

PELKO ON ASEENI – KUVITTELIVAT VIHREÄT

Vihreiden massiivinen kampanija valatavlla nopeudella etenevästä ilmastonmuutoksesta, joka liki main kärventää meidän elävältä, tuo vedepaisumuksen omaisia tulvia, tuhoaa luonnon ja tappaa villieläimet, jos ei juuri huomenna niin ylihuomenna kumminkin. Synkkyyttä vihreät aatetovereideen valtameidiassa, ettenkin Helsingin Sanomissa, MTV:ssä ja Yleisradiossa ovat huutaneet päällemme ja etenkin pelotelleet nuoria ja lapsia sekä saaneet aikaan esimerkiksi sellaisen ”sairauden” kuin ”Ilmastoahdistus”.

Mutta onkin käynyt päinvastoin kuin puolue odotti, eli kannatusen kasvun sijasta tuli kaikkien aikojen vaalitappio, kannatuksesta lähti vain neljässä vuodessa 40 prosenttia ja paikkamääräkin putosi yli kolmanneksella.

Keskustelut teinien kanssa paljastivat sen miksi yhä useampi nuori karttaa vihreitä. Siksi ”koska nuoret eivät halua kuunnella synkkyyttä ja saarnoja maailmanlopusta, ei vaan he haluavat iloa ja toivoa” -näin ensi kertaa äänestäneet nuoret kertovat ja sitä paitse kuulemma ”hirmu monen nuoren mielestä vihreet ei oo enää muodissa, ei ainakaan pääkaupunkiseudulla”.

Nuoret ovat myös kyllästyneet vihervasemmiston valheisiin, kuinka jotkut tietyt maahanmuuttajat ovat kivoja. Eivät kuulemma ole, vaan varsinkin pojat, räyhää, ryöstää, mölisee, ja huutelee tytöille, Niiden jengit, yrittää hiplaa ja kouria. Kun näin on niin eipä ihme, ettei unelmahöttö enää nuorille maistu.

Jotakin pitäisi Vihreiden tajuta, se että heidän kannaltaan asiat ovat todella pielessä: Vihreiden nuori naisprofeetta, 28 v Iiris Suomela tippui eduskunnasta, vaikka sai olla näkyvällä paikalla, Maria Ohisalon sijaisena puolueen puheejohtajanakin puolisen vuotta. Ei siinä ehkä ole opetuksen paikka, että joku tippuu mutta se, että Suomela sai n. 2500 ääntä Pirkanmaan vaalipiiristä, mutta samasta vaalipiiristä ehdolla olleet kaksi häntä nuorempaa Perussuomalaispoikaa saivat molemmat yli 10 000 ääntä ja ovat siis uusia kansanedustajia.

Mutta arvattavaa on, että mitään ei tuostakaan opita vaan jatketaan samalla pelottelun ja valehtelun linjalla.

Ja ainakin yhden neuvon Vihreille voisi antaa: älkää jumittuko pähkäilemään, että miksi saitten vain seitsemän prosenttia äänistä, käyttäkää enemmän aikaa siihen, että miksi muut saivat 93 %:a äänistä.

TAKTINEN ÄÄNESTÄMINEN ON POIS PIENILTÄ

Sanna Marin joukkoineen alkoi kuiskutella – ja kuiske muuttui avoimeksi puheeksi, ellei melkein käskyiksi vihreille ja Vasemmistoliiton kannattajille, että nyt teidän on äänestettävä demreita, eikä omianne, koska muuten ”me menetämme vallan” ja vain demareita äänestämällä estetään porvarien ”hirmuvalta”. Todellakin ilmeisesti niin tapahtuikin ainakin riittävässä määrin, koska esimerkiksi Helsingissä sen minkä Vihreät hävisivät, melkein sen SDP voitti. Mutta eihän se mitään Marin II tuo, koska koko ”blokki” ei saanut lisää vaan menetti kannatustaan. Vielä viimeisen naulan nykyhallituksen homeiseen arkkuun iski Keskusta ilmoittamalla runsasta viikkoa ennen vaaleja, että kävi kuinka vaan niin Keskusta ei nykypohjalla olevaan hallitukseen enää lähde. Olisi odottanut, että itseään älykköinä markkinoivat puoluejohtajat ja paikalliset vihervassustraapit olisivat käyneet puolustamaan omia puolueitaan, mutta jotain ”Titanicmaista” siinä oli, että ainoa älähdys tuli Maria Ohisalolta joitakin päiviä sitten, kun ennakkoäänestystä oli vielä jäljellä ja tietenkin varsinainen vaalipäivä, että hän syyttää Marinia Vihreille tulossa olevasta vaalitappiosta. Ihme meininkiä. Tuolloin olisi pitänyt iskeä raivoisasti demareita vastaan oman puolueen puolesta. Muutoin usein niin skarppi Li Andersson ei tuossa ”kyydityksessä” saanut mitään aikaiseksi. Voi vain kuvitella,kuinka SDP:n puoluetoimistossa on nauru kelvannut.

JYTKYÄ JYTKYMPI-JYTKYIN

Riikka Purra veti, ei toki yksin, häntä auttoivat ainakin sadat kahvinkeittäjät, makkaranpaistajat, letunkiääntäjät, vaalikojujen päivystäjät, siis persujen ”torityöntekijät” -talkoolaiset maan jokaisessa kolkassa ja jokaisen marketin pihassa ja kauppakeskuksissa -PS:n parhaimpaan tulokseen ikinä. Nyt ei sentään tullut 8 x paikkamaarä vuoden 2011 maaliin, mutta tulisi peräti 8 paikkaa lisää edelliseen.

Perussuomalaiset valtasi myös eniten vaalipiirejä koko maassa eli 6/13, samalla se merkitsi sitä, että keskustan vihreä katosi kartalta kokonaan. Persuilla meni hyvin kaikin puolin eli vain noin 3000 äänen erolla demareihin, se sai kolme edustajan paikkaa enemmän kuin SDP ja vaikka hävisi Kokoomukselle liki 24 000 ääntä, sai vain kaksi paikkaa vähemmän. Myöskin naisten ja nuorten määrä ryhmässä kasvoi ja kasvoi myös tohtorien määrä kolmesta neljään.

Ainoa asia mikä persuilta ”meni pieleen” oli se, että vieläkään ei tullut suurimman puolueen paikkaa, eli pääministerin pesti ei ole PS:n, vaikka ehkä ministerintuoleja on ehkä tarjolla.

Voi myös olla niin, että puolue talsii oppositiossa seuraavatkin neljä vuotta ja hallituksen muodostavat Kok. ja SDP + jotkut pienemmistä puolueista.

Se olisikin kylmäpäistä jos persut ilmoittaisi itse, että se ei hallitukseen lähde, koska pääministeriyttä ei ole tulossa niin vai olisiko se jo kaistapäisyyttä.

Mutta voihan olla niinkin, että ”humanitäärinen” maahanmuutto tai ”työperäinen” maahanmuutto sekä ilmastonmuutoksen aikataulut ja EU-käskyttämiseen suhtautuminen, eivät kertakaikkiaan lyö yksiin Kokoomuksen kanssa ja yhteishallituksesta ei tule mitään.

Kokoomus ja Perussuomalaiset kuitenkin saivat yhteensä 16 paikkaa lisää, eli niiden yhteinen edustajamäärä on nyt peräti 94, kun se aiemmin oli 78 -kaukana enemmistöstä ja nyt ah, niin lähellä. Mutta kaksin ei onnistu hallituksen kasaaminen ellei sitten ”keksitä” kaksikon vähemmistöhallitusta mutta ketkä tukisivat? Keskusta olisikin yht äkkiä taas päättämässä, ei kuitenkaan vastuussa, jokseenkin samoin kuin Ruotsi Demokraatit länsinaapurissa.

KOKOOMUS SULI – KUITENKIN VOITTAJAKSI

Puheenjohtaja Petteri Orposta näki viimeisen kuukauden aikana, että hän kävelee kuin nuorallatanssija, ettei vain suututtaisi edelellisvaalien jälkeen puoluetta tukemaan tulleita uusia kannattajia, eikä missään nimessä hukkaisi jo olemassa olevia.

Kokoomushan oli menossa vaalien suurimmaksi jo neljä vuotta sitte,n mutta Orpo päästeli ihan omian hoitajamitoituksen prosentinkymmenyksistä ja ”se oli siinä”. Kokoomus oli kolmas, mutta nyt se selvisi voittajaksi, vaikka noin puolessa vuodessa ”onnistui ” hukkaamaan kannatuksestaan likimain kuusi prosenttiyksikköä. Jos tuo huippu olisi toteutunut niin puolue olisi saanut jopa 60 kansanedustajaa mutta, jos on jos ja nyt sillä on 48 paikkaa ja sekin riittää pääministerin paikkaan.

VASTUUTA TULISI KANTAA NIIDEN JOILLE SITÄ ANNETAAN

Kolme suurinta Kok, PS ja SDP saivat vaaleissa yhteensä 137 paikkaa, eli osapuillene 70 %:a kaikista paikoista ja kaikki nuo puolueet ovat myös selkeitä vaalivoittajia, niin on tietenkin oikeutettua kysyä, että miksi ne eivät muodostaisi hallitusta, koska kukaan ei voi kiistää, ettei kansa niihin takuuvarmasti luota. Pienemmillä puolueilla on yhteensä vain 63 paikkaa, eli ei edes määrävähemmistöä.

Mutta, vaikka kolmikko toisi laajapohjaisuutensa ansiosta merkittäviä etuja niin ”se ei käy, se ei kertakaikkiaan käy” (Lapinlahden Linnut/Mikko Kivinen) koska SDP ei halua PS:n kanssa samaan hallitukseen, koska Sannan Marinin mielestä perussuomalaiset ovat rasisteja, niin ettäkö reilusti yli puoli miljoonaa perussuomalaisten kannattajaa ovat rasisteja? Syyte mauton ja sitä paitsi titenkin perätön ja kyllhän me sen Suomessa kaikki tiedämme, mutta tämä oli kai jälleen kerran Marinilta tarkoitettukin ulkomaalaiselle medialle, vaikka Suomeen tässä hallitusta ollaan muodostamassa.

Sanna Marinilla on sama ongelma kuin oli aikoinaan Neuvostoliiton johtajalla Mihail Gorbatsovilla, eli hänkin oli selvästi suositumpi ulkomailla kuin kotimaassaan.

Aivan varmasti saamme hallitukseen taas tähän maahan. Se voi viedä aikaa ja aivan varmaa on sekin, että mikään ei aivan valtavasti muuutu seuraavan neljän vuoden aikana, vaan Suomi, suomalaiset ja suomalaisuus puskevat eteenpäin -joskus saattaa tuulla pirusti, mutta myötä mäkiäkin matkaan mahtuu ja kun yhdessä luotamme edes vaihtelevasti isänmaahan ja toisiimme, niin meillä on taas neljän vuoden kuluttua alkuviikko vaalien jälkeen. Suomi neito pitää meidät turvallisesti helmoissaan.

Seppo Huhta













Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top