Arkeologinen löytö todistaa Herodotoksen tarkat havainnot

Systemaattisen ja lähteitä vertailevan historiantutkimuksen ”isäksi” tituleerattu Herodotos Halkarnassolainen kirjoitti muistiin yksityiskohtaisia havaintoja, ja myös muiden kertomaa, -toki joskus lisäten ”en itse tähän usko”. Herodotoksen läsnäolijan kuvausta muinaisegyptiläisestä laivanrakennuksesta on epäilty, hänen kuvaamansa menetelmän poiketessa nykyisistä. Nyt Egyptissa kaivetaan esiin laivanjäänteitä, jotka todistavat muinaisen historioitsijan puhuneen totta, ja tehneen oikeita ja tarkkoja havaintoja.

Herodotos 1 – arkeologit 0: Hylkylöytö Niilistä todistaa Herodotoksen olleen oikeassa

Viidennellä vuosisadalla ennen ajanlaskun alkua kreikkalainen historioitsija Herodotus vieraili Egyptissä já kuvaili Niili –joella näkemiään epätavallisia laivoja, joista hän käytti nimitystä “baris”. Vuosisatojen ajan tutkijat ovat väitelleet Heodotuksen laivakuvausten paikkansapitävyydestä, koska minkäänlaisia arkeologisia todisteita ei ole ollut kuvatunkaltaisten laivojen olemassaolosta.

Puuttuva todiste on nyt löydetty Thonis-Heracleionin uponneesta satamakaupungista: Poikkeuksellisen hyvin säilynyt laivanhylky osoittaa Herodotuksen kuvauksen olevan hyvin täsmällinen. “Emme uskoneet Herodotuksen kuvausta ennen kuin löysimme tämän hylyn” kommentoi Oxfordin yliopiston vedenalaisen arkeologian professori Damian Robinson. “Näimme omilla silmillämme mitä Herodotus kuvaili tekstissään.

Vanhan piirroksen jäljennös (vasemmalla) kuvaa laivaseppien työtä juuri Herodotoksen kertomalla, ja nyt laivanjäännöksistä todetulla tavalla: Lyhyehköistä puunkappaleista. Tämä tapa lienee kehittynyt egyptiläisten joutuessa käyttämään paikallista puutavaraa, joka oli usein vääräkasvuista, eikä pitkiä suoria lankkuja ollut riittävästi. Nykyinen rekonstruktio farao Kufrun hautalaivasta näyttää pitkääkin puutavaraa rungossa, mutta lankkujen liitokset yhä Herodotoksen kuvaamia tappiliitoksia.

Mitä Herodotus sitten oikein kertoi?

Vuonna 450 e.a.a. Herodotus pääsi katsomaan baris-laivan rakennusprojektia. Hän kertoi laivanrakentajien katkoneen lankkuja noin metrin mittaisiksi pätkiksi ja järjestelleen niitä sitten “tiilten tapaan.” Hän jatkoi kuvailemalla miten nämä lyhyet lankunpätkät kiinnitettiin pitkiin, vahvoihin tukipuihin) ja kun laivan runko oli rakennettu tällä tavalla, se vahvistettiin pakottamalla kaaret paikoilleen rakenteen sisäpuolelle. Rungon saumat tiivistettiin sisäpuolelta papyruksella. Aluksessa oli yksi peräsin, joka kiinnittyi kölipuuhun. Masto oli akaasiaa ja purjeet papyrusta.

Nyt löydetty hylky, josta käytetään nimeä S17 on ollut noin 28 metriä pitkä ja yksi varhaisimmat löydetyistä suurista egyptiläisistä kauppa-aluksista. Siitä on säilynyt noin 70 % – huomattavan suuri osa. Sen rungon läpileikkaus oli laakean kuunsirpin mallinen, ja se oli rakennettu täsmälleen Herodotuksen kuvailemalla tavalla lyhyistä akaasia –lankunpätkistä, jotka oli kiinnitetty tapeilla tukipuihin ja saumaliitoksilla toisiinsa. “Tällaista konstruktiota emme ole nähneet milloinkaan ennen” kertoo vedenalaisen arkeologian professori Robinson, “ja siksi useimmat tutkijat ovat täysin tyrmänneet Herodotuksen kuvailemien alusten olemassaolon.”

Henna Lindström

Asiasta uutisoi The Guardian 17.03.2019.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Scroll to top