Bashar al Assad: Israelin uusi strateginen kumppani Lähi-Idässä

Syyrian sisällissota alkoi itsevaltaiseksi määriteltyä al Assadin dynastiaa vastaan nousseesta kapinoinnista, ja mutkistui islamistististen liikkeiden, kuten al Nusran (al Qaedan) ja ”Islamilaisen Valtion” (ISIS:n) tarttuessa tilanteeseen, ja kääntäessä sodan poliittisen islamin valtaannousuyritykseksi. Tämä vaihe on nyt päättymässä, islamistien menettäessä viimeisiäänkin asemiaan, -ja muut ristiriitaisuudet ovat saaneet tilaa.

Islamilaisen Valtion” menettäessä Pohjois-Irakin, maailma kuuli kurdijohtajien varoitukset: USA:n tukema Irakin armeija karkoittaa ISIS-islamistit, kuten myös nämä jo karkoittaneet kurditkin, alueilta, jotka luovutetaan shia-miliiseille. ”Miksi ajetaan yhdet islamistit pois ja tuodaan toiset tilalle?”, kysyivät kurdijohtajat.

Se uhkakuva, jota he tarkoittivat, oli Iranista Libanoniin ja myös Israelin rajalle ulottuva ”shia-vyöhyke”. Al Assad oli edesauttanut tätä kehitystä hyväksymällä liittolaisikseen shia-extremistisen Hezbollahin ja ottamalla Syyrian alueelle Iranin Vallankumouskaartin. Niistä hän ei voinut kieltäytyä, koska ne olivat hänen tärkeimmät liittolaisensa, Venäjän ja Turkin lisäksi.

Jonkin aikaa toimi outo liittoutuma al Assad, Erdogan, Putin ja Teheranin vallanpitäjät. Israelilla oli syytä huolestua tästä trendistä: Se oli tuomassa Iranin joukkoja Israelin turvallisuusvyöhykkeelle, pohjoisrajalle ja Golanille. Pääministeri Benjamin Netanjahun ja ulkoministeri Avigdor Liebermannin aktiivisuus Venäjän suuntaan tämän vuoden keväällä liittyi tähän poblematiikkaan. Nyt on nähtävissä lopputulos: Israel tukee al Assadin valtaa Damaskoksessa, ja on saanut Venäjältä lupauksen shiojen poistamisesta Israelin rajoilta ja Golanilta.

Tätä taustaa vasten Haarezin tämänpäiväinen analyysi ei ole yllättävä. Haarez kirjoittaa:

Syria’s Assad Has Become Israel’s Ally.

Siis Assadista on tullut Israelin liittolainen. Haarezin kirjoittaja Zvi Bar’el muistuttaa, että Israel oli aikoinaan hyvin haluton tuomitsemaan Assadien toimet oppositiota vastaan, vaikka koko läntinen maailma sen teki. Israel toki yhtyi paheksuntaan, mutta vain joukon jatkona.

Jo silloin jotkut tarkkailijat panivat merkille ilmiön, mutta se hukkui konspiraatiohypoteesien syövereihin. Sopuisuutta Tel Avivin ja Damaskoksen välillä ei ollut sodan aikana nähtävissä. Toisin on sodan tehdessä loppuaan.

Assadin hallinnon riippuvuus Venäjästä, enemmän kuin Iranista, näytti Israelille mistä naruista vetää, ja Venäjä näyttää tehneen valintansa Israelin ja Iranin välillä. Päästäkseen eroon pohjoisrajallaan väijyvistä shia-miliisesistä ja vallankumouskaartilaisista, Israel takaa nyt al Assadin vallan Damaskossa.

Mitä kaikkia vaikutuksia yhteisymmärryksellä on Lähi-Idän monimutkaisen kriisin muille osapuolille, tullaan näkemään. Kaikille ne eivät tule olemaan pelkästään mukavia.

Asiasta kirjoitti Haarez 06.07.2018 (maksumuuri).

 

 

2 Comments

  1. Ville Koskinen
    28.7.2018 18:58

    Hieman ristiriitaiselta tuntuu tämä uutinen.
    Jos ajatellaan, että juuri tämän viikon tiistaina Israel tiputti ohjuksin Syyrialaisen hävittäjän. Tätä tuskin voidaan kutsua hedelmälliseltä pohjustukselta strategiseen kumppanuuteen.

    Vastaa
  2. Eero Tillanen
    29.7.2018 11:09

    Israel liittolaisena on sama kuin käyttäisit kobraa kaulaliinana; ennemmin tai myöhemmin se puree sinua kaulaan ja kuolet. Sionisteihin ei voi milloinkaan luottaa, eikä pidä. Ne saastat ovat kaikkien Lähi-Idän konfliktien takapirut.

    http://www.youtube.com/watch?v=CuXURwSeHwY

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Scroll to top