Black Friday -konseptin musta sielu

Black Friday -hulluus on jo vuosia pitänyt maailmaa otteessaan, mutta ymmärrämmekö oikeasti edes mitä tämä konsepti edustaa?

Maailmalle on opetettu, että kuluttaminen on kaikki kaikessa, ilman sitä talous kaatuu, mikä on myös kapitalismin ykkösajatus: kasvua ja enemmän kasvua. Mutta miksi pitäisi ostaa sellaista, jota ei tarvitse, mitä hyötyä siitä on tai pikemminkin kenelle siitä on hyötyä?

Yllätys, yllätys – valtioille tietenkin, koska kuluttamisen kautta verot pyörivät ja valta sekä ahneus kasvavat. Tarpeellista se on oikeasti vain kapitalismin toimivuuden illuusion ylläpitämiseksi, koska, jos emme kuluta, kapitalismi kompastuu omaan ikuisen kasvun ja vaurastumisen illuusioon. Kuten kaikissa ihmisen tuottamissa ratkaisuissa, niin asioita ja konsepteja ajatellaan hyvin harvoin loppuun; sama pätee kapitalismiin, ja sitä on todella vaikea enää tässä vaiheessa korjata.  Miksi? Koska kapitalismin koneisto on jo liian ahne ja jäykkä muuttuakseen.

Mitä asioita kuluttajien tulisi siis huomioida ja mitä ylellinen kuluttaminen oikeasti edustaa? Koska jokaisella asialla, tuotteella tai palvelulla, jopa lahjoituksella, on oma kuormitus- ja tarpeellisuusaste, niin se myös tarkoittaa, että asiat voivat olla hyvin tai huonosti riippuen siitä mitä valitsemme.

Kuormitusasteella viitataan resursseihin, eli siihen, mitä käytetään ja tuotetaan, jotta tuote tai palvelu voidaan luoda ja myydä. Toisin sanoen kuormitusasteella mittaamme kuinka paljon olemme valmiita kuluttamaan planeettaa, ilmastoa, luontoa, ihmisiä ym. tuottaaksemme jotain. Tuotteiden osalta kyse voi olla luonnon resurssien käytöstä raaka-aineiden, komponenttien ja energian muodossa sekä ihmisten ja koneiston käytöstä tuotantoprosessissa. Palvelujen osalta kuormitus voi olla esimerkiksi sähkön tai työvälineiden käyttö sekä tietenkin ihmisten ja tekniikan käyttö.

Mainittujen asioiden ohella maksamme aina myös byrokratian pyörittämisestä, ja sekin kuormittaa planeettaa. Voi karkeasti sanoa, että byrokratian osuus kaikesta toiminnasta on 3-10 % riippuen tehokkuusasteesta ja alasta. Pointti on siis se, että kaikki mitä tuotamme, ostetaan sitä sitten tai ei, kuormittaa planeettaa ja ympäristöä sekä elämää. Lisäksi paine tuottaa tehokkaampia ratkaisuja on valtava ja silloin ihminen on erityisen altis virheille. 5G-verkko on tästä paineesta hyvä esimerkki. Haluamme nopeuttaa tiedonsiirtoa, vaikka olemme tietoisia suuristakin riskeistä, kuten säteilyvaikutuksista. Ongelma on siis jälleen kuormitus; annamme elämän kärsiä, jotta me ihmiset saisimme mitä tarvitsemme tai pikemminkin näemme tarpeelliseksi.

Tarpeellisuusaste on erittäin mielenkiintoinen asia, sillä siinä onkin kyse kaupallisuudesta sekä omasta henkilökohtaisesta kyvystä hahmottaa mitä elämässä tarvitsee. Tarpeellisuusasteen taustalta löytyvät myös kaikki eettiset ja arvokysymykset. Otetaan autot esimerkkinä. Yhden auton omistaminen voidaan kokea tarpeelliseksi, jos sitä tarvitaan päästääkseen töihin, kauppaan ym., mutta toisen auton omistaminen ei välttämättä enää ole tarpeellista, vaan ylellistä. Kummatkin autot kuormittavat planeettaa ja elämää, mutta ensimmäisen auton hankintaan voidaan määritellä painavat syyt, kun taas toisen hankintaan ei.

Jos poistaisimme ylellisiä asioita maailmasta ja myös uusiokäyttäisimme vanhaa tehokkaammin luovin ratkaisujen kautta, vähentäisimme merkittävästi ympäristön ja elämän kuormitusastetta. Kuluttamisen tarpeellisuuden mittaaminen voi myös olla tehokas työkalu jokaiselle ihmiselle, jotta pystyisi paremmin hahmottamaan oman hiilijalanjäljen osuuden sekä tukemaan omaa tietoista muutosta kohti kestävää elämäntapaa.

Voidaan vielä ottaa esille toinen esimerkki, joka voisi olla vaatteet. Todella monella on komerot täynnä vaatteita ja niitä ostetaan aina vain lisää. Suurin osa vaatehankinnoista on ylellistä ja vaikka siitä, että saa uutta käyttöön, tulee hyvä tunne, niin on se samalla erittäin itsekästä. Jokainen vaatekappale kuormittaa planeettaa, ja jos vaatteiden ostamiseen ei ole mitään painavaa syytä, koska pelkkää hyvänolontunnetta ei välttämättä voi kutsua painavaksi syyksi, niin se ei ole oikein.

On siis todettava, että meillä ihmisillä on häilyvät eettiset raamit kuluttamisen suhteen, koska emme huomioi asioiden tarpeellisuutta. Tässä asiassa on myös turha yksinomaan syyttää yritykisä ja valtioita, koska, vaikka he mahdollistavat tämän, niin ihmisen oikeuteen elää kuuluu myös tietty vastuu, vastuu välittää ympäristöstä ja elämästä, koska elämä ei ole itsestäänselvyys ja tässä kontekstissa ylellisyys on erittäin itsekäs asia.  Kampanjat, kuten Black Friday, ajavat meitä kuluttamaan, ne suorastaan painostavat meitä käyttämään rahaa asioihin, mitä emme tarvitse (vaikka toki oman tarpeellisuuskäsitteen raameissa joitain ostoja voi ja pitääkin tehdä), ja se nyt vain on erittäin vastenmielistä. Kun säästetyt dollarit ja eurot kimaltelevat silmissä, niin unohdamme vastuumme välittää planeetasta ja elämästä, koska ahneus korostuu ja vie meistä voiton.

Black Friday -konseptissa on juuri ahneuden takia (kuten kaikessa muussakin tyrkyttämisessä) suuria ihmisten vastuulla olevia eettisiä ja moraalisia kysymyksiä ja ongelmia. Kuluttajien on aika herätä ja ruveta kyseenalaistamaan omaa käytöstään, koska varsinkaan ylellinen kuluttaminen ei ole kestävää. Se on myös syy, miksi kapitalismi pitkän päälle kaatuu. Koska niin kauan kun sillä ajatuksella mennään, että resurssien holtiton käyttö, ylituotanto ja ahneus ovat hyväksi, niin ympäristö ja elämä tällä planeetalla kärsii päivä päivältä siihen pisteeseen asti, kunnes ihmiset tajuavat asian. Siinä hetkessä kulutus loppuu kuin seinään, koska vaihtoehtona on todennäköisesti täysituho.

Se, tarvitseeko meidän itsestäänselviä asioita odottaa vai voisiko ihminen kerrankin olla edistyksellinen ja ottaa vastuun omista teoistaan, onkin se parempi ja syvempi kysymys? Tietenkin työt ja työpaikat huolestuttavat ja on totta, että lisää töitä poistuu, jos kulutamme vähemmän. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että se on huono asia, vaan se avaisi mahdollisuuden uudelleenjärjestää työmarkkinat ja ottaa käyttöön esimerkiksi lyhyemmät työpäivät, koska emme tarvitse enää yhtä paljon palkkaa.

Asuntomarkkinat on tässä vielä se viimeinen huolenaihe, mutta asunnoissa on myös suurin osa ilmaa, joten se kupla kyllä puhkeaa ihan itsestään. Nykyiset hallitukset ja eliitti eivät tietenkään halua, että kapitalismi heikentyisi, mutta tärkeämpi pointti on se, että ei sillä ole merkitystä, mitä he haluavat, vaan ennemminkin sillä, mikä on ihmisten intressissä tulevaisuuden varjelemiseksi.

P.S. Respektiä niille, jotka eivät sorru tukemaan Black Friday’n hulluutta oman kuluttamisen ja kukkaron kautta, se on nimittäin eettisesti oikein ja hyvä ympäristöteko. Kannattaa myös harkita, minkälaiset eettiset arvot ja pohja on niillä yrityksillä, jotka Black Friday -rumbaan ovat menneet mukaan. Haluammeko oikeasti näitä raha-ahneita yrityksiä tähän maailmaan vai mieluummin sellaisia, jotka pyrkivät tasapainoon ja luomaan parhaat mahdolliset puitteet kestävälle kehitykselle ja elämälle? Pelinappulat ovat loppupeleissä ihmisillä, vaikka moni ei siihen usko, ja se vain on niin, että pienet teot ovat suuria tekoja tässä maailmassa, varsinkin jos saadaan ihmiset seisomaan yhteisenä rintamana asian tai aatteen takana.

4 Comments

  1. Tuntematon kuin Halloween merkitys
    24.11.2020 00:16

    Black Fridayn alkuperäisen merkityksen lisäksi Halloween juhlinta lasten naamiaisjuhlineen tapahtuvat enemmistön tuntematta kyseen olevan lasten ja yleensä ihmisten uhrauksesta ja valaistun kurpitsan merkinneen taloa, joka on jo ko. vuonna antanut ainakin yhden ihmisen uhrattavaksi (hohtava kurpitsa merkkinä antaa taloon jääneille asukkaille rauhan ko. vuoden Halloweenin loppuun eli muut ryhmät eivät vaadi lisää ihmisiä uhrattavaksi ko. talosta ko. aikana).

    Vastaa
  2. Lukija
    24.11.2020 01:26

    Ei jumankeuta, että onkin loistava kirjoitus! Mistä te osasitte ottaa näin ajankohtaisesti kantaa asiaan, joka herättää ajattelemaan. Tästähän puuttuu ainoastaan silauksena, että todetaan ettei koirat käytä housuja, jos ei ihminen niitä heille päälleen pakota ylellisyyttään osoittaekseen. LISÄÄ NÄITÄ JUTTUJA!

    Vastaa
  3. Reisitaskut ja flanelipaita
    24.11.2020 10:01

    Kyse on samanalisesta hytteriasta kuin hutokaupoissa. Tässä kohtaa vaan ihmiset eivät oel ehtineet aiemmin katsoa paljonko joku tuote maksaa mutta kun sen päälle pistetään alennuskuponki ”60%” niin tulee äkkiä himo ostaa se ”ennenkun muut ehtii”. Ja ”alennustavaroita” ei yleensäkkään hyvitetä rahaksi takaisin.

    Parhaan esimerkin voin kerto rautakaupasta. Koko kesän olivat myyneet erästä malli ruohonlekkureista hintaan 90e. No, tuli Black Friday, niin hinnaksi laitettiin 99e. Ja porukkaa pyöri leikkureiden ympärillä, käsi jo kahvassa ennenkuin ko tuote-erä tuli myyntiin. Ja kun kello kilahti, niin niistähän tuli tappelu. Pienen nahistelun jälkeen todettiin että ”koko loppuvarasto myydään samaan hintaan” ja saajat aarvottiin numerolapuilla. Koko varsto tyhjeni ja leikkureiden ostajat tekivät elämänsä kaupat.

    Lnkolan pena sanoi aina:”Älä osta sitä mitä tarvitset. Vaan vain sitä mitä ilman et tule toimeen”. Siinä on iso ero.

    Vastaa
  4. Dena
    24.11.2020 18:14

    Jaa kyllä mä odotin alennusmyyntiä, että ostan pari komponenttia koneeseen. Saakeli kun olen syntinen mutta mä en kaippaakkaan mitään seiniensotkijoiden/nokikeppien rispektiä(edellä mainittujen kieltä)

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Lukija Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top