Budjettivääntö alkoi, -varmistimet päältä

Eduskunta aloitti keskustelun valtion vuoden 2021 tulo- ja menoarviosta. Esittelypuheenvuoron piti Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (Kesk.)

Vanhasen mukaan Suomi tarjoaa vakautta, olkoonkin että budjetti on ensi vuonna 10 800 000 000 euroa alijäämäinen .Vanhasen mukaan on niin, että koronan vuoksi etätyö on tullut jäädäkseen. Olennaista on hänen mielestään se miten yritykset kestävät, pysyvät pystyssä yli korona-ajan.

Se on tietenkin totta ja sekin on varmaan totta, että Suomi on pärjännyt useimpia maita paremmin koronamyllerryksessä, mutta paljonko se helpottaa suomalaista työtöntä että jossakin muualla jollakin muulla menee vielä huonommin.

SDP:n puheenvuoron käytti ryhmäjohtaja Antti Lindtman. Hän myönsi, että 10,8 miljardia euroa alijäämää on kiistatta suuri summa. Hänkin tosin painotti, että EU -maissa talousluvut ovat sukeltamassa keskimäärin 12 prosenttia, kun Suomen luku näyttäisi asettuvan kuuden prosentin tietämille. Lindtman myönsi myös, että loputtomiin ei voi velkaantua. Plussapuolelle Lindtman laski mm. sen, että vuoden 2021 budjetti tuo 300 poliisia lisää. Ja koulutuksen II-asteesta tulee oikeasti maksuton.

Lindtman myös kertoi, tosin sen kummemmin perustelematta, että päivähoitomaksujen alentaminen on 7 kertaa tehokkaampaa kuin yleinen veronalennus. Demarien ryhmäjohtajan mukaan Sanna Marinin hallitus tukee luottamusta. Tätä tosin välihuudoista päätelleen ei oppositiossa uskottu, -paremminkin päinvastoin.

Lindtmanin puheissa oli samaa henkeä kuin aikoinaan ”Meillä on unelma”-hurmostilaisuuksissa. Ja niin kun muistamme mitä sen jälkeen tapahtui: Meillä oli rikkirevittyjä, pahoinpideltyjä lasten kehoja ja mieliä .Toivottavasti Sanna Marinin hallitus ei tuollaista tuota.

Jari Koskinen ryhmänsä -Perussuomalaisten- edustajana kysyi hallitukselta retorisen kysymyksen : ”Mitä te vastaatte työnsä menettäneille 330 000 työttömälle. Te siirrätte vastuunne seuraaville hallituksille.” Koulutukseen Koskinen otti kantaa kysymällä perusopetuksen puutteiden perään -kun peruskoulunsa päättäneistä kymmenen prosenttia ei osaa lukea- siis. Peruskoulu kuntoon ja sitten vasta varat II-asteeseen.

Koskinen herätteli sähköauton ostoon yllyttäjiä kertomalla, että niitä nyt vaan ei osteta ,ja ,vaikka sähköautokauppaa tuetaan niin 30 prosenttia tuosta tuesta on jäänyt käyttämättä. Perussuomalaisten mielestä verotus on Suomessa liian korkealla tasolla: Suomi on OECD-maista (36 maata) viidenneksi ankarimmin verottava valtio. Lisäksi Marinin neuvottelema EU:n elvytyspaketti on Euroopan Unionin perussopimuksen vastainen. Koskisen mukaan tulevan vuoden budjetti on täynnä toimia jotka ovat epärealistisia. Lopuksi Jari Koskinen sivalsi hallitusta siitä, että se ei uskalla budjettiesityksessään puuttua maahanmuuton yhä kasvaviin kuluihin.

Koskinen kyllä toi esiin monia esimerkkejä budjettiesityksen haavoittuvaisuudesta mutta ehkä tuohon seitsemän minuutin ryhmäpuheenvuoroon olisi saanut niitä enemmänkin. Jaa ehkä paukkuja on tarkoitus siirtää myöhempiin keskusteluihin, joita riittää ainakin runsas kuukausi.

Sari Sarkomaa Kokoomuksen äänitorvena nimitti hallitusta 60 miljardin euron velkaviisikoksi. Sarkomaan pääväittämä oli, että hallitus rakentaa seuraavat kymmenen vuotta eli koko 2020-luvun velan varaan. Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa muistutettiin, että suomalaiset tarvitsevat töitä nyt! -ei kymmenen vuoden päästä. Sarkomaa oli myös näkevinään, että hallitus kyyristelee piilossa koronan takana. Oikeistopuolueen lääkelaukusta Sarkomaa tarjoili budjettiin työllisyyttä parantaviksi rohdoiksi mm. ansiosidonnaisen porrastamista ja työttömyysputken poistamista. Kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Sari Sarkomaa myös kummasteli Tampereen kaupunginvaltuutetun ja pääministeri Sanna Marinin meininkejä siltäkin osin, että Tampereella demarivaltuutetut eivät halua maakuntia mutta Helsingissä sama Marin liputtaa sote maakuntahallinnon puolesta.

Sarkomaan mukaan ”Meillä ei ole sama suunta ”

Sarkomaa puhui varsin pisteliäästi, ja tuntui vähän siltä että Kokoomuksessa ollaan pitkävihaisia ja vieläkin loukkaantuneita nimen omaan Sanna Marinille, kun tämä tuoreena pääministerinä kysyi suuressa salissa viime joulun alla Kokoomuslaisilta näiden arvostelua hallitusta: ”Eikö teitä hävetä”. No, Sarkomaata ei ainakaan hävettänyt. Niin ja olisiko pitänytkään ? Se on varmasti siitä kiinni, että kummalta puolen asiaa katsoo hallituksen vai opposition.

Katri Kulmuni Keskustasta piti budjettia hyvänä, koska se hänen mielestään turvaa tasa-arvoiset palvelut koko maahan. Ja hävittäjätkin saadaan ostettua ”turvaamaan itsenäistä Suomea”. Kulmunin mukaan päättäjien on pystyttävä sopimaan myös isoista taloudellisista asioista muutoin kehitys esimerkiksi yritysten ja työmarkkinoiden osalta menee omia menojaan. Vain uudet työpaikat turvaat hänen mukaansa Suomen tulevaisuuden. Keskustan tavoitteena on saada 150 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2027 mennessä.

Kulmuni puhui taas reippaasti kuin olisi meneillään Keskustan puheenjohtajataisto, tai konkreettisemmin kuin silloin, vaikka aika vähän villoja tuli. Mutta mihin seepra raidoistaan, hän nyt on vaan luonnostaan sellainen tupailtapuhuja, tosin ei sentään niin kamala kuin Saarikko.

Vihreiden ryhmäpuhujana liturgoi Iiris Suomela joka kehui kuinka ensi vuoden budjetissa nuorille annetaan satoja miljoonia lisää rahaa. Suomisen mielestä hallituksen budjettiesityksessä on erityisen hienoa, että panostetaan nuorten mielenterveyshoitoihin ja 10 000 lasta pääsee kokeilemaan kaksivuotista esikoulua. Suominen painotti myöskin, että ketään ei saa jättää yksin? !

Vihreän eduskuntaryhmän mielestä tulevat kriisit tarvitsevat vihreää politiikkaa. Ilmastonmuutoksentorjunta on Suomisen mukaan hallituksen tärkein asia. Hallituksen pitää tukea joukkoliikennettä ja pyöräilyä. Suomela ilakoi sillä, että hallitus käyttää ensi vuoden budjetista miljardeja ja taas miljardeja ”ilmastotekoihin”. Suomela myös paljasti salaisuuden -jota kukaan muu ei tiedä, ei ainakaan ole todistettu, että Suomi on maailman ensimmäinen hiilineutraalivaltio vuonna 2035.

No, Suomi olisi jo sitä jos meidän suomme olisi hyväksytty hiilinieluiksi mitä ne kiistämättä ovat jopa vihreiden tutkijoiden -mutta ei EU:n eikä vihreiden politiikkojen mielestä. Ja sitä paitsi, vaikka me tekisimme päätöksiä joilla teoriassa olisimme hiilineutraali niin miten käytännössä. Millä ihmeellä Suomi kykenee pitämään rajat kiinni muun maailman saasteilta, -ei millään tietenkään kun ei Suomi näytä kykenevän edes pitämään rajojaan kiinni henkilöiltä jotka tänne suurin joukoin ovat tulleet-kutsumatta- ja useimmat monikymmenkertaistaneet oman hiilijalanjälkensä. Sitä paitsi en ole vakuuttunut siitä, että Sevettijärvellä koltat kiljuvat riemusta, kun Suomela suosii heille polkupyörää jolla siis voi taivaltaa ”mukavasti” ja ennen muuta saasteettomasti kauppa-asioille kunnan keskustaan Inariin -edestakaisin 240 kilometriä, Se on 60 kilometriä pidempi matka kuin Iiris istuu mukavasti junassa Helsingistä Tampereelle.

Vasemmistoliiton Pia Lohikoski murehti sitä kuinka kunnissa on hänen mukaansa leikattu palveluja koronan varjolla. Lohikosken mielestä ”oikeisto” on esittänyt vain ”sekavia kannanottoja”. Lohikoski vaati, että nyt on vältettävä 90-luvun laman aikana tehtyjä virheitä. Myös Vasemmistoliiton mielestä varhaiskasvatukseen tuleva 70 miljoonan euron lisäys ensi vuoden budjettiin varhaiskasvatusmaksujen alentamiseksi on hieno asia. Ja hiilineutraaliustavoite 15 vuoden päässä kuului lämmittävän Lohikoskea kovasti.

Pia Lohikosken ja Vasemmistonliiton puheet ja vaateet olivat enemmän tai vähemmän varjoja Vihreiden vastaavista. Olisikohan nyt aika aloittaa Vasemmistoliiton ja Vihreiden yhdistymisneuvottelut, koska Vasemmistoliitto on jo lähempänä vihreitä kuin demareita. Ja Vasemmistoliittohan on jo unohtanut työkansan ja keskittynyt opiskelijoihin, tutkijoihin ja ”päivystäviin dosentteihin” eli siis samaan sakkiin kuin Vihreätkin. Tosin voi olla, että molemmissa on vielä sellaista ajatusta, että kaksi haavia pyydystää tehokkaammin kuin yksi. Mutta kohtuu helppoa se olisi, koska politiikka on jo yhteistä. On muuten demarien onni tässäkin, että heillä on 40 kansanedustajaa ja vihreillä ja Vasemmistolla vain 37, muutoin kaksikko veisi SDP:tä kuin sitä kuuluisaa kuoriämpäriä.

RKP:n ryhmäjohtaja Anders Adlercreutz kauhisteli kyllä alkuun ensi vuoden budjetin 10,8 miljardin euron alijäämää mutta suli sitten ylistämään hallituksen budjettiesitystä. Totta kyllä AA haikali Ruotsin selvästi korkeamman eli 80 prosentin työllisyysasteen perään. Ja SFP:n eduskuntaryhmä katsoi, että syy on Ruotsin – Suomeakin höllempi- maahanmuuttopolitiikka. Eduskuntamme ainoa aatelisherra näki maahanmuuton suuren määrän vaikutuksen työllisyystilanteen paranemiseksi Ruotsin tasolle erittäin tärkeänä.

RKP on kohta ainakin puheissa ohittamassa jopa vihreät ja Vasemmiston maahanmuuttoinnossa. Olen seurannut nyt uudelleen eduskuntatoimittajana istuntoja maaliskuusta, enkä ole kuullut yhdenkään RKP:n edustajan suusta ainoatakaan kriitistä sanaa maahanmuutosta, ei yhtä ainoaa. Ja totisesti ei varsinkaan silloin, kun on kyse lähi-itälähtöisistä tai Afrikan Sarvesta tulijoista. Niin, ehkä RKP:n pitäisi mennä kolmanneksi rattaaksi Vihreiden ja Vasemmiston unioniin niin saisivat siihen ripauksen hienostunutta porvarillista charmia ja sitä paitsi Li Andrssonkin on äidinkieleltään ruotsalainen.

Kristillisten Antero Laukkanen kyseli hallitukselta, että kuinka on mahdollista ettei yli tuhat sivuisessa budjettikirjassa ole sanaakaan ruokajonoista, vaikka hallitus niistä aiemmin puhui. Ei ole sanaa, eikä rahaa. Laukkasen mukaan myös vanhuksia tuetaan aivan liian vähän. Nyt olisi kristillisten mielestä ollut jo aika poistaa omaishoitajien verotus kokonaan. Antero Laukkanen kyseli vielä -retorisesti-, että kuinkas nyt kävikään ja sanoi jääneensä kaipaamaan ”vanhaa Keskustaa, jonka kädenjälki ei tässä budjetissa näy.

Kansan oikeustajun mukaan ja tutkimusten perusteella se on todettu, että ihmiset tahtoisivat tukea suomalaisia nälkäisiä ruokajonoissa värjöttäviä mutta nykyisen hallituksen puolueille se ei käy. Se ei käy siksi, että rahaa menee miljardeja maahanmuuttoon eli ”turvapaikanhakijoille”, kiintiöpakolaisille ja laittomille maahantunkeilijoille, joita punaviherpuolueet ja RKP kutsuvat sievistetyllä nimellä ”paperittomat”.

Hallitus suhtautuu kuin kymmenien ja taas kymmenien tuhansien leipäjonoihin turvaavien köyhälistöarmeijaa ei olisikaan. Aivan samoin kuin se suhtautuu asunnottomiin, joita koko maassa on 7000, joille ei kattoa päänpäälle löydy, ei sijaa majatalossa, ei suojaa syksyltä ja talvelta mutta vuonna -15 syksyllä löytyi lämpimät kalustetut all- incluvive majoitukset 32 500 ulkomaalaiselle, joista maahanmuuttovirasto Migrin mukaan 80 %:a oli sotilaskarkureita ja SUPOn mukaan useita satoja oli ISIS:en sotilaita.

Liike Nytin johtaja Harry Harkimo korjasi hallituksen ensi vuoden budjetin velan yli 12 miljardiin, koska hänen mielestään siihen tulee laskea myös omaisuuden myynnit eli 1,8 miljardia euroa siis yhteensä 12,6 miljardia uutta velkaa. Harkimo myös sanoi hyvin painokkaasti, että Sanna Marin ärsytti suurteollisuutta ja sen johtajia ja sai mitä tilasi.

On tietenkin selvää, että eivät nämä metsä- ja muut patruunat tunteettomia ole. Ja ,kun maan vasemmistodemari pääministeri rupeaa suorastaan pilkkaamaan yrityksiä, kun niiltä markkinat loppuvat niin, että niiden pitäisi sittenkin olla olemassa, vaikka konkurssi on kaatumassa syliin jos ei silmien edessä niin nurkan takana, niin totta sieltä tulee vastareaktio. Toisaalta on totta, että esimerkiksi Metsäteollisuuden irtoaminen työehtosopimuksista ja siirtyminen paikalliseen sopimiseen on ollut puheissa ja vireillä jo vuosia, mutta Sanna Marinin äksyily ja patruunoiden pilkkaaminen aivan varmasti tuotakin asiaa joudutti.

Budjettikeskustelu avattiin eduskunnassa varsin vauhdikkaasti ja epäilenpä, että ellei ”kisaväsymys” iske niin kamppailu tästä vaan kiihtyy.