Open post

Terra Feminarum, ”Naisten Maa”, oli Suomessa, kirjoittivat kronikoitsijat

Kartta on rekonstruktio siitä, miten ajateltiin antiikin historiantutkijoiden ja keskiajan kronikoitsijan hahmottavan Pohjois-Eurooppaa, ja se tukeutuu säilyneisiin sanallisiin kuvauksiin. Yhden asian vanhat tietolähteet toistavat: Naisten maa on svealaisista itään. Tarkastelemme, mutta emme ota kantaa, heijastuuko muinaisuus nykypäivään -ja jos niin miten. Keskiaikaiset kronikoitsijat kirjoittivat Terra Feminarumista, ja määrittelivät sen sijainnin oman aikansa hapuilevan maantieteen...

Open post

Kivikauden talo-tyyppi osoittaa suomenkielen tulosuuntaan

Venäjän kivikauden asutuksessa ja suomalais-ugrilaisen etniteetin kehittymisessä merkittävässä roolissa olleen Volosovon kulttuurin asuinrakennus-tyyppi näyttää kotiutuneen Suomeen miltei sellaisenaan. Tästä voidaan tehdä johtopäätöksiä astutuksen ja suomenkieleen johtavan kehitysjakumon leviämissuunnista. Volosovon kulttuuri 3650-1900 BC (eKr.) Keski-Venäjällä, miltei Suomen naapurissa, seurasi tännekin levinnyttä kampakeraamista Ljalovoa ja edelsi suomalais-ugrilaisia pronssikulttuureja Venäjän koillis-osassa. Volosovolla oli merkittäviä vaikutuksia myös Suomen...

Open post

Suomi rautakauden maailman kauppaverkostossa

Suomalaisia on totutettu ajattelemaan, että muut luovat yhteyksiä tänne, emme me muihin. Myös luodaan mielikuvaa, ettei Suomi ketään kiinnosta. Jos tarkastellaan historiaa ja esihistoriaa, näyttää siltä että varsin monia on kiinnostanut. Vaikka käsite ”roomalainen rautakausi” on tutkijoiden miltei sattumanvaraista aikakausien nimikointia, se osuu maaliin siinä mielessä, että itämerensuomalaiset harjoittivat vaihtoa Rooman kanssa, ja Roomassa...

Open post

Maria Magdalenan evankeliumi, Nag Hammadin teksti

Harvempi tietää, että Pariisin Notre Dame, joka on yksi kristikunnan merkittävimmistä kirkoista, -ja johon kohdistui taannoin selittämätön tulipalo, on pyhitetty Uuden Testamentin moniuloitteisimmalle hahmolle, Maria Magdalenalle. Tarkastelemme, kuka tämä henkilö oli. Raamattuun hyväksyttyjen neljän virallisen evankeliumin lisäksi on muitakin kronikoita Jeesus Nasaretilaisen elämästä ja opetuksista. MariaMagdalenan evankeliumi on tunnetuin näistä gnostisista asiakirjoista, ja sen...

Open post

Suomalaisten muinainen uskonnonharjoittaminen Hiisissä on samaa jatkumoa, kuin Raamatussa mainittu Ashera

Ennen uskonnollisten menojen siirtämistä sisätiloihin kirkkoihin tms., kaikki kansat ovat käyttäneet tarkoitukseen erityisiä pyhitettyjä paikkoja, pyhiä lehtoja, jollaiset mainitaan olleen mm. antiikin kreikkalaisilla ja pakanuuden ajan suomalaisilla. Suomessa näitä paikkoja kutsuttiin Hiisiksi.  Myös Raamattu mainitsee kanaanilaisten ja joskus hebrealaistenkin tehneen luvattomia asioita Asheralle nimetyissä paikoissa. Tarkastelemme ilmiötä. Suomalaisten muinaisesta uskonnonharjoituksesta tapahtui merkittävä osa Hiisissä,...

Open post

Ison Härän runo selittää Gundestrupin kattilan härkä-aiheen: Mithra-uskonnon vaikutus suomalaiseen kansanperinteeseen

Kalevalaan tallennettu runo, Tanskasta löydetty kelttiläistä työtä oleva muinaisesine ja Rooman valtakunnassa levinnyt Mithra-uskonto omaavat mielenkiintoisen yhteyden: Lähi-Idän maanviljelyksen alkuhetkinä tuhansia vuosia sitten kehitetty teema on kokenut monta metamorfoosia, ja omaksuttu Suomeenkin useita kertoja. Tarkastelemme. Tunnettu ”Ison Härän runo” on vaikeimmin selitettävissä olevia kansanrunojamme. Martti Haavio ja Unto Salo näkevät siinä toisinnon Lähi-Idästä periytyvästä...

Open post

Obin-ugrilaisten ruhtinaskunnat

Sukulaisemme hantit ja mansit ehtivät muodostaa omia ruhtinaskuntia ennenkuin menettivät itsenäisyytensä Venäjän liittäessä nämä alueet itseensä. Hallitsija-vallan olemassaolo obin-ugrilaisten keskuudessa 1500- 1700 luvuilla auttaa hahmottamaan myös suomalaisten valtiollisten oloja ennen 1200 jKr. -lukua. Kuva on taiteilijan näkemys Venäjän alueen pikkuruhtinaiden elämästä keskiajan ja uuden ajan taitteessa. Jotakuinkin sanmanlaista lienee ollut meininki Obin hoveissakin. Hantien...

Open post

Hyvinvointivaltio viidakossa 1600-1700-luvulla: Missões Jesuíticas

Modernin maailman ehkä hämmästyttävin yhteiskuntakokeilu tapahtui 1600-luvulla, silloin vasta puoliksi kolonisoidun Amerikan syrjäseuduilla. Toimijoita eivät olleet radikaalit maailmanparantajat, vaan arkkikonservatiiviset jesuiitat. Tarkastelemme nyt, mitä he tekivät ja mitä siitä seurasi. 1900-luvun tuhoisien sotien välisenä aikana eräs suomalainen matkailija liikkui Rio Grande do Sulin osavaltiossa Brasiliassa, tuntematta vielä paikallista historiaa. Tutustuakseen perusteellisesti seutuun, hän liikkui...

Open post

Sama viljelyskasvi läsnä maanviljelyn alkuhetkenä sekä Suomessa että Kiinassa: Mistä meidän viljely-elinkeinomme on tullut?

Maanviljely-elinkeino on saapunut Suomeen jo esihistoriallisella ajalla, ja ilmeisesti muokannut radikaalilla tavalla Fennoskandian etniteettejä, ja tehnyt meistä suomalaisia. Siksi viljely-tietotaidon tulosuunta on erityisen mielenkiintoinen. Tarkastelemme. Ensimmäinen tunnettu Suomessa viljelty kasvi on viljatatar l. tattari, Fagopyrum esculentum. Varhaisimmat merkit sen viljelystä ovat Jaalan (nyk. Kouvolan) Huhdasjärveltä 7200:n vuoden takaa. Huhdasjärven viljelyn pioneerit olivat tuohon aikaan maailman...

Open post

Kampaleima-koristeltu keramiikka ulottui Suomesta Koreaan

Suomen esihistoriasta puhuttaessa mainitaan aina kampakeramiikka (kuoppakampakeramiikka), mutta harvemmin kerrotaan kuinka laajalle tämä ilmiö oli levinnyt. Tarkastelemme. Otsikkokuvan Jeulmun keramiikkaa edustava astia Korean niemimaalta 4000 BC on levinnäisyysalueen toisesta reunasta. Astia muistuttaa suippo-pohjaisuudeltaan ja koristelultaan suomalaisen kivikautisen keramiikan klassisinta tyyppiä, tyypillistä kampakeramiikkaa. Koreaan tämä keramiikka oli tullut Kiinan kulttuurikehityksen aloittajilta, Liaon jokilaakson kulttuureilta. Niiden väestöllä...

Scroll to top