Open post

Suomalaisten muinainen uskonnonharjoittaminen Hiisissä on samaa jatkumoa, kuin Raamatussa mainittu Ashera

Ennen uskonnollisten menojen siirtämistä sisätiloihin kirkkoihin tms., kaikki kansat ovat käyttäneet tarkoitukseen erityisiä pyhitettyjä paikkoja, pyhiä lehtoja, jollaiset mainitaan olleen mm. antiikin kreikkalaisilla ja pakanuuden ajan suomalaisilla. Suomessa näitä paikkoja kutsuttiin Hiisiksi.  Myös Raamattu mainitsee kanaanilaisten ja joskus hebrealaistenkin tehneen luvattomia asioita Asheralle nimetyissä paikoissa. Tarkastelemme ilmiötä. Suomalaisten muinaisesta uskonnonharjoituksesta tapahtui merkittävä osa Hiisissä,...

Open post

Ison Härän runo selittää Gundestrupin kattilan härkä-aiheen: Mithra-uskonnon vaikutus suomalaiseen kansanperinteeseen

Kalevalaan tallennettu runo, Tanskasta löydetty kelttiläistä työtä oleva muinaisesine ja Rooman valtakunnassa levinnyt Mithra-uskonto omaavat mielenkiintoisen yhteyden: Lähi-Idän maanviljelyksen alkuhetkinä tuhansia vuosia sitten kehitetty teema on kokenut monta metamorfoosia, ja omaksuttu Suomeenkin useita kertoja. Tarkastelemme. Tunnettu ”Ison Härän runo” on vaikeimmin selitettävissä olevia kansanrunojamme. Martti Haavio ja Unto Salo näkevät siinä toisinnon Lähi-Idästä periytyvästä...

Open post

Obin-ugrilaisten ruhtinaskunnat

Sukulaisemme hantit ja mansit ehtivät muodostaa omia ruhtinaskuntia ennenkuin menettivät itsenäisyytensä Venäjän liittäessä nämä alueet itseensä. Hallitsija-vallan olemassaolo obin-ugrilaisten keskuudessa 1500- 1700 luvuilla auttaa hahmottamaan myös suomalaisten valtiollisten oloja ennen 1200 jKr. -lukua. Kuva on taiteilijan näkemys Venäjän alueen pikkuruhtinaiden elämästä keskiajan ja uuden ajan taitteessa. Jotakuinkin sanmanlaista lienee ollut meininki Obin hoveissakin. Hantien...

Open post

Kalevalan-päivänä: Kuinka paljossa olemme kotoisin idän ”laulumailta”?

Kalevalan laulumaat, joilta Lönnrot aikalaisineen keräsi suomalaisten kansallisen identiteetin heräämiseenkin ratkaisevasti vaikuttaneet kansanperinteen sirpaleet, ovat aiheesta mielletty Suomen heimon erääksi syntysijaksi. Nyt kielitieteessä ajankohtaiset hypoteesit sijoittavat jopa suomenkielen ja saamenkielen ilmaantumisen Laatokan ja Äänisen seuduille, ellei jopa niiden takaisille maille. Jokin osa meistä on ilmeisesti sieltä? Tarkastelimme. Otsikkokuvassa suomalaisen naisen juhla-asu Inkerinmaalta venäläisten tutkijoiden...

Open post

Riihi-keksintö teki suomensukuisista pohjoisen valtaväestön 3-4 000 vuotta sitten

Suomalais-ugrilaiset kansat ovat nykyisin hajallaan Ruijan ja Uralin välillä, alueella jolla vielä puolitoista tuhatta vuotta sitten ei ollut ketään muuta. Miten olimme voineet vallata näin suuren territorion, ja vielä ankarissa pohjoisissa oloissa, sitä selvittelimme. Nykyisten suomalais-ugrilaisten kansojen hajallinen sijoittuminen Pohjois-Euroopassa paljastaa aiemman yhtenäisen kielialueen laajuuden. 600-luvulla jKr. alkanut slaavi-ekspansio on erottanut volgansuomalaiset (VS) itämerensuomalaisista...

Open post

Keramiikka-knowhow tuli Eurooppaan Manchuriasta, ja Suomeen ennen Ruotsia

Nykytietojen mukaan keramiikka, l. saviastioiden tekotaito, keksittiin yli 13 000 vuotta sitten Itä-Aasiassa, josta se levisi eteläisen Siperian kautta Eurooppaan, myös Venäjälle, Äänisen-Karjalaan ja Suomeen. Tämä uusi tieto muuttaa myös käsityksiä suomalaisten menneisyydestä. Otsikkokuvassa erilaisia kampakeraamiseen kulttuurijatkumoon kuuluvia astioita, keramiikan leviämiskartta, ja venäläisten tutkijoiden rekonstruktio Äänisen Peurasaareen haudatusta kampakeraamisen kivikauden esi-suomalaisesta. Käsitystä saviteknologian ulkoeurooppalaisesta alkuperästä...

Scroll to top