Open post

Kalevalan-päivänä: Kuinka paljossa olemme kotoisin idän ”laulumailta”?

Kalevalan laulumaat, joilta Lönnrot aikalaisineen keräsi suomalaisten kansallisen identiteetin heräämiseenkin ratkaisevasti vaikuttaneet kansanperinteen sirpaleet, ovat aiheesta mielletty Suomen heimon erääksi syntysijaksi. Nyt kielitieteessä ajankohtaiset hypoteesit sijoittavat jopa suomenkielen ja saamenkielen ilmaantumisen Laatokan ja Äänisen seuduille, ellei jopa niiden takaisille maille. Jokin osa meistä on ilmeisesti sieltä? Tarkastelimme. Otsikkokuvassa suomalaisen naisen juhla-asu Inkerinmaalta venäläisten tutkijoiden...

Open post

Riihi-keksintö teki suomensukuisista pohjoisen valtaväestön 3-4 000 vuotta sitten

Suomalais-ugrilaiset kansat ovat nykyisin hajallaan Ruijan ja Uralin välillä, alueella jolla vielä puolitoista tuhatta vuotta sitten ei ollut ketään muuta. Miten olimme voineet vallata näin suuren territorion, ja vielä ankarissa pohjoisissa oloissa, sitä selvittelimme. Nykyisten suomalais-ugrilaisten kansojen hajallinen sijoittuminen Pohjois-Euroopassa paljastaa aiemman yhtenäisen kielialueen laajuuden. 600-luvulla jKr. alkanut slaavi-ekspansio on erottanut volgansuomalaiset (VS) itämerensuomalaisista...

Open post

Keramiikka-knowhow tuli Eurooppaan Manchuriasta, ja Suomeen ennen Ruotsia

Nykytietojen mukaan keramiikka, l. saviastioiden tekotaito, keksittiin yli 13 000 vuotta sitten Itä-Aasiassa, josta se levisi eteläisen Siperian kautta Eurooppaan, myös Venäjälle, Äänisen-Karjalaan ja Suomeen. Tämä uusi tieto muuttaa myös käsityksiä suomalaisten menneisyydestä. Otsikkokuvassa erilaisia kampakeraamiseen kulttuurijatkumoon kuuluvia astioita, keramiikan leviämiskartta, ja venäläisten tutkijoiden rekonstruktio Äänisen Peurasaareen haudatusta kampakeraamisen kivikauden esi-suomalaisesta. Käsitystä saviteknologian ulkoeurooppalaisesta alkuperästä...

Scroll to top