Eduskunnan hiili-keskustelussa takerruttiin turpeeseen

Keskiviikkona (20.02.) eduskunta keskusteli hallituksen esityksestä hiilen energiakäytön kieltämiseksi. Tässä otteita:

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hiilen energiakäytön kieltämisestä ja oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 1 luvun 2 §:n muuttamisesta, hallituksen esityksen toinen käsittely.

Satu Hassi (Vihreät):

”Arvoisa puhemies! Esitän eduskunnan hyväksyttäväksi kaksi pontta, joista ensimmäinen kuuluu näin:

”Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee lakiehdotuksen turpeen ja fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumiseksi sähkön ja lämmön tuotannossa siten, että vuoteen 2030 mennessä Suomen ilmastonmuutosta aiheuttavat päästöt laskevat samalle tasolle kuin hiilinielut ja että tämän jälkeen Suomesta tulee hiilinegatiivinen eli nielut kasvavat päästöjä suuremmiksi.”

Ja toinen lausumaehdotus kuuluu näin:

”Eduskunta edellyttää, että suljettaessa kivihiiltä polttavia laitoksia samalla mitätöidään vastaava määrä päästöoikeuksia EU:n päästökauppamarkkinoilla.”

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on sinänsä kannatettava, mutta siihen jää kuitenkin tärkeitä aukkoja. Kivihiili muodosti Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden yhdeksänä ensimmäisenä kuukautena Suomen energiankulutuksesta 8 prosenttia. On hyvä, että nyt ollaan lain voimalla ajamassa kivihiilen energiakäyttöä alas. Mutta samana aikana Tilastokeskuksen mukaan turpeesta, joka on vähintään yhtä saastuttava ilmaston kannalta ja lisäksi ongelma myös vesistöille ja suoluonnolle, Suomi otti 5 prosenttia primäärienergiastaan. Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden tammi—syyskuussa Suomen päästöt kasvoivat 4 prosenttia, ja pääsyy siihen oli turpeen polton kasvu 30 prosentilla.

On siis todellakin aika puuttua myös turpeen polttoon samalla päättäväisyydellä kuin kivihiilen polttoon. Tiedämme kaikki, että kivihiilen poltto ei olisi loppunut itsestään. On hyvä, että Helsingin kaupunki teki oma-aloitteisesti päätöksen ensimmäisen hiilivoimalan sulkemisesta vuonna 2024, mutta kaikki tiedämme, että tätä lakia on tarvittu kivihiilestä luopumiseen kokonaan energiakäytössä. Vastaavaa tarvitaan myös turpeelle.

Pidän erittäin myönteisenä sitä, että eduskunnan talousvaliokunta nosti ympäristövaliokunnan lausunnosta esille kohdan, jossa todetaan, että on tärkeää näiden ilmastotavoitteiden toteutumiselle, että kivihiiltä korvaavat investoinnit suuntautuvat oikein ja että kivihiili korvautuisi muilla kuin polttoon perustuvilla järjestelmillä ja että tämä tulisi huomioida myös energiatukipäätöksissä tulevilla hallituskausilla. Myöskin se, [Puhemies koputtaa] että jotta ilmastotavoitteet toteutuisivat, niin päästökaupassa vastaava määrä päästöoikeuksia tulisi mitätöidä, on todettu ympäristövaliokunnan lausunnossa.”

Eeva-Maria Maijala (Kesk) vastauspuheenvuorossaan:

”Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä emme laittaneet turvetta matkaan, ja sen paikka ei siinä todellakaan ole. Kivihiilestä luopuminen on todella erittäin tärkeä, hyväksyttävä asia, ja onneksi on meillä kaikilla yhteinen mieliala siitä.
Mutta turve. Olemme suon maassa, Suomessa. Mikä on turpeen merkitys Suomessa? Turpeen käyttö on vähenemässä joka tapauksessa koko ajan, koska meidän puupolttolaitoksemme kehittyvät sillä tyylillä, että toivon mukaan meillä ei jatkossa enää turvetta tarvita niin paljon, ja se määrä tulee vähenemäänkin koko ajan, kehitystä tapahtuu. Mutta turvetta tarvitaan, jotta me voimme käyttää suomalaista puupolttoainetta järkevästi hyväksi. Meillä säät vaihtelevat, olosuhteet vaihtelevat, puumateriaali vaihtelee. Turpeen avulla me pystymme tuottamaan erittäin korkealaatuista, vähähiilistä puupolttoainetta siitä aikaiseksi. Eli ehdottomasti turveasiat meillä Suomessa tulee pysyä matkassa.”

Silvia Modig (Vas) puheenvuorossaan mm:

”…Esitys kieltää kivihiili on hyvin kannatettava, mutta se ei vielä itsessänsä vie meitä mihinkään. Kysymys on siitä, millä me korvaamme kivihiilen. On mahdollista korvata kivihiili yhtä saastuttavilla, ilmaston kannalta yhtä negatiivisilla polttoaineilla, kuten esimerkiksi turpeella. Siksi edustaja Hassin lausuma 1 on erittäin tärkeä lisä hallituksen esitykseen.

Turpeen ilmastovaikutukset ovat yksiselitteiset. Sen ympäristövaikutukset ovat selvät, siitä me emme pääse yli emmekä ympäri. Se, että se on kotimainen, tai se, että me olemme sitä aina käyttäneet, ei muuta sitä tosiasiaa, että jos me haluamme selvitä ilmastonmuutoksen haasteesta, meidän on päästävä eroon turpeesta. …

Edustaja Hassin toinen lausuma on myös erittäin tärkeä, koska kun me nytten tämän hyvän päätöksen perusteella ja muutenkin pääsemme tilanteeseen, jossa meidän päästömme vähenevät, niin meidän on samassa vauhdissa mitätöitävä päästöoikeuksia EU:n päästökauppamarkkinoilta. Se on aivan keskeistä ja edellytys sille, että me saamme päästökaupan toimimaan ja päästöoikeuksien hinnan sille tasolle, että saastuttaminen oikeasti maksaa ja saastuttaminen ei enää ole kannattavaa. Päästökauppa on se meidän yhteinen vaikuttava keinomme pystyä ohjaamaan markkinoita auttamaan meitä ilmastohaasteessa.

Mitä tulee meidän energiantuotantoomme, meidän on pakko päästä kokonaan pois polttoon perustuvista elementeistä. On varmasti nähtävissä, että ennen kuin me pääsemme kokonaan uusiutuviin, puhtaisiin energiamuotoihin, tulee siirtymävaihe, jossa me käytämme muun muassa biomassaa, mutta kaikki bio-alkuinen ei ole ympäristöystävällistä. Sen biomassankin tulee olla kestävästi tuotettua, ja ylipäätänsä investoinnit tulee ohjata pois polttoon perustuvista tekniikoista.

Olli Immonen (Ps):

”Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan edustaja Maijalalle todeta, ettemme taida kuitenkaan olla aivan täysin yksimielisiä tästä kivihiilikiellosta ainakaan nykyisin esitetyllä tavalla.

Perussuomalaiset ovatkin suhtautuneet varsin kriittisesti tähän kyseiseen hallituksen esitykseen. Näemme esityksen ongelmallisena erityisesti huoltovarmuuden turvaamisen näkökulmasta. Ongelmallista on myös se, että paikallisten energiayhtiöiden tekemät kalliit investoinnit lämmityskattiloihin uhkaavat nyt mennä tämän uudistuksen myötä täysin hukkaan. Lisäksi esityksen vaikutukset asumiskustannusten nousuun sekä yritysten ja teollisuuden kilpailukykyyn olisi pitänyt selvittää paremmin. Perussuomalaiset pitävät yleensäkin järkevänä, että Suomessa sähköenergia tuotetaan jatkossakin monipuolisella ydin‑, vesi‑, kivihiili‑, turve‑ sekä biovoimatuotannolla.

Arvoisa puhemies! Näihin perusteluihin viitaten esitänkin, että tämä kyseinen hallituksen esitys hylätään.”

Toinen perussuomalainen, Toimi Kankaanniemi, nosti esille energiaratkaisujen vaikutukset mm. asumiskustannuksiin. Modig vastasi hänelle, ettei hänen Helsingin Energiasta saamansa tiedon mukaan kaupungin luopuminen kivihiilestä aiheuta paineita asuntojen lämmityskuluissa. Sami Savio (Ps) tarttui asumiskustannus-teemaan: ”… Kannatan edustaja Kankaanniemen tekemää lausumaehdotusta, jossa vaaditaan hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin asumiskustannusten pienentämiseksi esimerkiksi sähkön siirtohintoja alentavilla toimilla.”

Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin. Asia oli toisessa käsittelyssään.

Näin siis kansanedustajat. Koko keskustelu eduskunnan pöytäkirjassa. Ei olisikaan hullumpia idea ”rahoittaa” kivihiilestä luopumisen aiheuttamien mahdollisten lisäkustannusten kompensoimista asumiskuluissa leikkaamalla esm. sähköä kuluttaville kotitalouksille sälytettyjä äskettäin keksittyjä siirtokuluja.

Turpeen fossiilisuudesta ja uusiutuvuudesta on vedetty köyttä ennenkin, ja (maaseutu)poliittisin perustein. Siitä lienee kuitenkin yksimielisyys, että Suomen alueelta kuokittu turve on kotimaista. Energiakeskuteluissa paljastuu usein eroja arvopohjan suhteen: Toisille suomalaisten elintaso, maaseudun pitäminen asuttuna ja kuluttajan kukkarossa näkyvät kustannustasot ovat tärkeimpiä, toisille hiilidioksidipäästöjen pieneneminen ja mahdollisesti myös Suomen uskottavuus ulkomailla vihertelyn kärkijoukkoon kuuluvana maana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top