Uuden eduskunnan kansanedustajista suurimmalla osalla on ennestään ainakin yksi luottamustoimi hoidettavana. Valtaosalla, eli sadallakolmella heistä on kansanedustajan työn lisäksi paikka myös kunnan- ja aluevaltuutettuna. Seitsemänkymmentäkolme kansanedustajaa on kunnanvaltuustoissa. Lisäksi neljä on yksinomaan aluevaltuustossa ja kaikenhuipuksi mukaan mahtuu kaksi europarlamentaarikkoa.
Luulisi että kansanedustajan työ, pitkistä loma-ajoistaan huolimatta, olisi täysipäiväistä hommaa. Etenkin europarlamentaarikon ja kansanedustajan hommien yhdistäminen lienee aika vaikeaa. Lähinnähän nämä ovat eduskuntavaaleissa keräämässä ääniä muille ehdokkaille. Onkin melkoinen kysymysmerkki, miksi äänestää eduskuntavaaleissa ihmistä, josta tietää jo etukäteen ettei hän voi ko. työtä hoitaa.
Kansanedustajat hyvin harvoin ennättävät kunnanvaltuutetun tehtäviään hoitaa. Harvakseltaan, jos koskaan ennättävät paikanpäälle istumaan, saatikka sitten perehtymään käsiteltäviin kunnan asioihin. Yhdistelmä kunnan- ja aluevaltuutettu luulisi olevan yhdelle ihmiselle myös ihan riittämiin luottamustoimia, kun siihen lisätään vielä kansanedustajan pesti päälle, niin voi vaan arvata mikä näistä on häviäjä.
Kaikenkaikkiaan uusista kahdestasadasta kansanedustajasta kahdeksantoista on vapaita muista toimistaan toimimaan kansanedustajana.