Eduskuntakeskustelu: Opetusministeri korosti koulutuksen vaikutusta työllistymiseen

Opetusministeri Li Andersson toisti eduskunnan keskustelussa tänään aiemminkin esittämänsä näkökulman toisen asteen koulutuksen työllistymisvaikutuksesta.

Suomesta on kadonnut työelämän muutoksen kautta noin 600 000 työpaikkaa, joihin perustason koulutus oli ollut riittävä, eivärkä ne tule takaisin. Uusien avautuvien työpaikkojen vaatima koulutustaso on sensijaan yhä korkeampi. Ministerin mukaan tähän kehitykseen on reagoitava.

Opetusministeri Li Andersson vastauspuheenvuorossa:

Arvoisa puhemies! Ministeri Haataisen jälkeen on hyvä jatkaa myöskin oppivelvollisuudesta, jonka itse arvioin olevan pitkällä aikavälillä yksi vaikuttavimmista työllisyyskeinoista, minkä tämä hallitus tulee tekemään.

Meillä on rutkasti tietoa siitä, miten voimakkaasti koulutusaste Suomessa vaikuttaa ihmisten työllistymiseen. Tällä hetkellä perusasteen varassa olevien ihmisten työllisyys on 40 prosentin paikkeilla. Kun on suorittanut toisen asteen tutkinnon, niin se nousee heti yli 70 prosentin.

Tiedämme myöskin, että kaikkien analyysien ja arvioiden mukaan osaamisvaatimukset suomalaisessa työelämässä tulevat kasvamaan. Joidenkin ennakointitietojen mukaan uusista, syntyvistä työpaikoista jopa 80 prosenttia on sellaisia, joissa vaaditaan korkeakoulutasoista osaamista. [Sari Sarkomaa: Sehän on ihan selvä!]

Tästä huolimatta Suomessa ollaan edelleen tilanteessa, jossa 15 prosenttia ikäluokasta jää vaille toisen asteen tutkintoa, ja tämä osuus on hyvistä hankkeista, hyvistä kohdennetuista toimenpiteistä, hyvistä tarkoituksista huolimatta pysynyt lähestulkoon samana koko 2000-luvun ajan, joten on selvää, että me tarvitsemme laajempia uudistuksia meidän koulutuspolitiikkaamme.

Me tarvitsemme myöskin laajennetun oppivelvollisuuden, jotta me pystymme vastaamaan koulutuspolitiikan keinoin niihin muutoksiin, mitä suomalaisessa yhteiskunnassa ja suomalaisessa työelämässä on tapahtunut, ja tämä jos jokin on vastuullista, kestävää ja vaikuttavaa työllisyyspolitiikkaa.

Eduskunnan pöytäkirjasta.

3 Comments

  1. Puolueeton
    11.2.2020 20:10

    Kästyöläisistä siis sellaissista, joilla on käden taitoja, on suuri puute. Vielä suurempi puute on teknisen tai korkeakoulutukinnon suorittaneista, joila on myös käden taitoja. Näiden taitojen opetus on kouluissa retuperällä.
    Opetus kohdistuu liiaksi kieliin ja lauseen ”– Jos kouluopetuksessa panostetaan ainoastaan teknologiaan ja luonnontieteisiin, se johtaa vääristyneeseen käsitykseen maailmasta” mukaiseen vääristyneeseen käsitykseen maailmasta. Väärinkäsityksiin maailman menosta on johtanut postmoderni näennäistieto. Luonnontieteet eivät ole näennäistietoa, ei moniarvoista eikä suvaitsevaista mutta eivät ketään vihaakaan, kertovat vain asioista mahdollisimman todenmukaisesti. Luonnolla ja sitä tutkivalla tieteellä on hyvin korkea ”arvoperusta”. Pakko olla koska luonnon elämä jatkuu ja kehittyy, on jatkunut ja kehittynyt jo miljardi vuotta.

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      12.2.2020 00:40

      Erittäin hyvä havainto. Koulut tekevät ihmisistä kirjaviisaita, koska tiedon soveltaminen käytäntöön on opittava itse. Nämä esitetyt ideat, työelämässä jo olevien ammattitaidon päivittäminen, jne., obat oikeansuuntaisia. Opetuksen sisältöön pitäis saada em. soveltamista.

      Esimerkki: Kaveri oli hyvin paperein valmistunut puusepäksi. Hän kertoi, että hänen kurssillaan kaikki pelkäsivät erästä opettajaa, joka laati hyvin vaikeita loppukokeita. Esm. hän saattoi sanoa oppilaalle: Tee mittojen mukaan peiliovi. Siis cm-mitat, pituus ja leveys. Useimmat oppilaat olivat vaikeuksissa, kun ei annettu piirustuksia. Kun tämän vanhankansan opettajan ajattelu tukeutui siihen, mitä puusepälle tulee vastaan, kun tekee töitä yksityisille tilaajille, ei huonekalutehtaassa. Tässä näyttäytyy teoreettisen suunnittelun ja käytännön toteuttamisen liiallinen eriytyminen, mikä on seurausta vääristyneestä ”käytännön duunin” ja ”korkeamman ajattelun” erottamisesta.

      Vastaa
  2. Kokemus ja hoksottimet
    13.2.2020 10:47

    Minulle jäi epäselväksi tarkoittiko Li itseään vai muita? Li itsehän ei ole eläissään tehnyt töitä joka voisi olla kouluesimerkki heikosta koulutuksesta.

    Mutta juu, onhan selvää että kun ala-asteilla ei enää opeteta kaunoirjoitusta eikä tekstausta, ja ensi vuonna tikkukirjoituskin otetaan pois niin miten lapset sitten kirjoittavat? Lääppimällä lasiako? Ja kun lsi otetaan pois niin loppuuko kommunikointitalidot siihen?

    Ammattikouluista otetaan pois matematiikkan ja fysiikka. MIhin se johtaa? Jos haluat jatkokoulutukseen niin on pakko käydä lukio. Hmm… mietiäämpä… Kumpiko osaa ammattialasta enemmän: Sähköasentaja joka on käynyt ammattikoulun ja menee tekuun/korkeakouluun. Vaiko lukion käynyt joka hakee samoihin oppilaitoksiin?

    Omana aikanani lukiolaiset pärjäsivät ensimmäisenä vuonna paremmin mutta sen jälkeen loput vuoden heikommin. Työn ja koulutuksen kautta saavutettu kokemus ja hoksottimien puute teki hallaa lukiolaisille. He eivät osanneet ajatella käytännön kannalta vaan keskittyivät matemaattisiin tuloksiin ja funktioihin jotka todstivat heidän näkökulmansa. Vaikka sillä tavalla toteutetut projektit olisivat ollet lähes mahdottomia toteuttaa ja olisivat vieneet paljon enemmän aikaa. Eikä huoltaminenkaan olisi ollut pääpainona. Juuri huollon yksinkertaisuus on se joka tekee tuotteesta/palvelusta edullista käyttäjille. Ei tuotteen hinnoittelu itsessään.

    Tänä päivänäkin meillä on tekniikan tohtoreita jotka ajavat autoilla mutta eivät ole kuulleetkaan ”venyvistä pulteista”. Asia, joka on hallussa jokaisessa autokorjaamossa.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top