Opetusministeri Li Andersson (Vasemmisto) ja oppositiojohtaja Jussi Halla-aho (Perussuomalaiset) ottivat myrskyisästi yhteen TV-väittelyssä, kysymyksestä tyhjentääkö hallituksen hiilineutraalisuustavoite maaseudun ja Sisä-Suomen. Halla-aho kommentti sai Anderssonin käyttämään kovaa kieltä, mutta onko syrjäseutujen tyhjeneminen ”p****puhetta”, siitä haemme osviittaa hallituksen omista toimista: Tyhjenevien alueiden arava-vuokratalon purkamista on juuri tehostettu.
Jussi Halla-aho totesi eilisessä väittelyssä Yle:n A-talk-lähetyksessä, että on Suomen kannalta hyvä asia, jos hallituksen ilmastotoimenpiteet ovat jääneet vaisummiksi kuin on ollut puhe.
– Tämähän on suora seuraus siitä, että hallituksen sisällä on kovaa ristivetoa. Keskusta pyrkii puolustamaan alueellisia näkökohtia ja vihervasemmisto taas ajaa sellaista politiikkaa, joka käytännössä johtaa siihen, että alueet Suomessa muuttuvat vähitellen asuinkelvottomiksi ja ihmisten on pakko keskittyä.
Li Anderssonin vastakommentti on saanut mediassa eeppiset mittasuhteet:
– Aivan suoraan sanottuna paskapuhetta. Onko sulla yhtäkään esimerkkiä siitä miten me oltaisiin tämän hallituskauden aikana tehty politiikkaa, jossa alueet muuttuvat elinkelvottomaksi?
Voit katsoa tallenteen Yle Areenasta.
Seuraavan perusteella näyttää siltä, että alueiden elinkelvottomuus on hallitukselle ainakin tiedossa oleva tosiasia, sille ollaan nöyrästi alistumassa:
Valtioneuvosto on muuttanut asetusta aravavuokratalojen purkuavustuksesta
Muutos koskee purkuavustuksen määrää ja materiaalin kierrätyksen tehostamista. Kaikkien avustusta saavien vuokrataloyhteisöjen tulee jatkossa laatia selvitys purkumateriaalien hyödyntämisestä. Tavoitteena on edistää materiaalien kierrätystä ja kiertotaloutta rakennusalalla.
Purkuavustuksen enimmäismäärä nousee 90 prosenttiin vuoden 2022 loppuun saakka. Korotettua avustusta voidaan myöntää sellaisten vuokratalojen purkamiseen, jotka sijaitsevat väestöltään vähenevillä alueilla, ja joiden omistaja on huomattavissa taloudellisissa vaikeuksissa.
”Rakennukset ovat materiaalipankkeja, ja purkumateriaalit tulee saada tehokkaasti kiertoon ja käyttöön. Jatkossa jokaisen valtion tuella purettavan aravatalon materiaalit inventoidaan tarkemmin ja niiden jatkokäyttöä edistetään. Tämä on käytännön teko kiertotalouden vauhdittamiseksi, ja se lisää tietoa ja kehittää käytäntöjä rakennusmateriaalien kierrättämisestä ja uudelleenkäytöstä rakennusalalla”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.
Selvitys voi olla esimerkiksi ympäristöministeriön purkukartoitusoppaan (2019) mukainen purkukartoitus. Tarkemmin selvityksen sisällöstä ohjeistaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, jolle selvitykset myös toimitetaan. ARA voi asettaa ehtoja purkumateriaalien hyödyntämisestä, kuten edellyttää, että ne ilmoitetaan rakennus- ja purkumateriaalien tietokantaan.
ARA voi avustaa myös selvityksestä aiheutuvia kustannuksia.
Avustuskorotus tuo helpotusta vaikeassa tilanteessa oleville vuokrataloyhteisöille
Avustuksen enimmäismäärä nousee 70 prosentista 90 prosenttiin vuoden 2022 loppuun saakka. Korotettua avustusta voidaan myöntää purkuluvan saaneisiin aravavuokrataloihin, jotka sijaitsevat väestöltään vähenevillä alueilla, ja joiden omistajayhteisö on huomattavissa taloudellisissa vaikeuksissa. Avustuskorotuksella tuetaan valtion tuella rakennettuja asuntoja omistavien vuokrataloyhteisöjen mahdollisuuksia sopeuttaa asuntokantaansa muuttuneeseen kysyntään.
Asuntojen vajaakäyttö on ajanut vuokrataloyhteisöjä taloudellisiin vaikeuksiin erityisesti väestöltään vähenevillä alueilla, kun taloista ei saada vuokratuottoa, mutta niiden ylläpidosta aiheutuu kustannuksia. Talot saattavat sijaita kaukana kuntakeskuksista ja palveluista, eikä niiden taso välttämättä enää vastaa nykypäivän vaatimuksia ja tarpeita. Viimeinen keino ratkaista tilanne on talon purkaminen. Purkaminen voi helpottaa alueen asuntomarkkinoita laajemminkin, sillä vajaakäyttöiset vuokratalot nostavat omakustannusvuokralla toimivan vuokrataloyhteisön muidenkin asuntojen vuokria.
Valtion talousarvion mukaan vuonna 2020 voidaan myöntää purkuavustuksia enintään yhteensä 8 miljoonaa euroa.
Asetus tulee voimaan 1.3.2020. Korotettua avustusta voidaan myöntää myös vireillä oleviin hakemuksiin. Avustukset myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.
Näin siis hallitus reagoi Suomen tyhjentämiseen laittamalla arava-taloja matalaksi. Joitakin kysymyksiä purkutuen nostaminen herättää:
- ”Ovatko rakennetut kohteet elinkaarensa aikana tuottaneet omistajilleen?” Mihin tuotot ovat kadonneet???
- Miksi purkamista pitää avustaa?
- Kuinka yhtiöt voivat olla velkaantuneita tuottoisasta toiminnasta?
- Asunnottomuus lisääntyy ja rakennuksia puretaan, miksi?
Näihin kysymyksiin vastaaminen avaisi koko sodanjälkeisen suomalaisen asuntopolitiikan synkimmät salaisuudet pohjiaan myöten. Helsinkiläinen maksaa asumisestaan enemmän kuin Berliinin keskustassa asuva, euroissakin laskien. Kun palkka- ja hintatasot huomioidaan, olemme jo suuren hämmästyksen äärellä. Suomalaisen rakennusalan maailmanerikoisuus, puoluesidonnaiset poliittiset rakennusliikkeet ovat ehkä johtolanka siihen, miksi asuminen maksaa meillä niin paljon.
Li Anderssonin ja Jussi Halla-ahon verbaalikonflikti Yle:n suorassa lähetyksessä jää pian yleisöltä unholaan, mutta kysymykset joita se raapaisi esille, -ne pysyvät.
Lähteet: Ympäristöministeriön tiedote ja Yle Areena
7.2.2020 15:13
Noh, koskas Vasemmiston edustajat valehtelisivat? Silloin kun niiden huulet liikkuu. Ai niin, se olikin politikko. Mutta tällä kertaa tuuli heilutti Liiin huulia erityisen laajalti.
7.2.2020 17:27
Veikkaisin, ettei yksikään ministeri ole aikaisemmin kiroillut julkisuudessa selvin päin. Ei ainakaan telkkarissa.
7.2.2020 23:53
Niin mutta Lin kohdalla onkin kyse paremmasta kiroilusta. Muistaako kukaan oliko Leninillä kans jotakin vastaavaa?
8.2.2020 00:31
NOO. Liin Liimaletiltä.Nyt voi odotaa mitä vain aivopieruja,kun sattumoisin on parempi suomenruotsalainen kommarimäräntö. Siinäpä vasta OPETUSMINISTERI. VOIHAN ISOMPI VEE.
8.2.2020 18:30
.. tota… toi on kyllä edellisen hallituksen ehdotus, ei nykyisen…
”Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Lausuntoja voi antaa 18.10.–11.11.2016.”
https://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lausuntopyynto_aravavuokratalojen_purkam(40663)
8.2.2020 18:49
On tämän hallituksen tekosia. Tiedote on päivätty 07.02.2020: https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/rakli-ry-n-ja-ymparistoministerion-solmima-green-deal-edistaa-kestavaa-purkamista
Ympäristöministeriö 7.2.2020 11.28
TIEDOTE
Pentti Hokkanen
Ympäristöministeriö ja RAKLI ry tiedottavat
Ympäristöministeriö ja RAKLI ry solmivat tänään green deal -sopimuksen materiaalitehokkuuden edistämiseksi purkamisessa. Päätavoite on lisätä purkumateriaalien uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä kannustamalla toimijoita laatimaan purkukartoitus ainakin kokonaisten rakennusten purkuhankkeissa ja laajoissa korjaushankkeissa.
Green deal kannustaa myös käyttämään entistä tehokkaammin verkkopohjaisia maanlaajuisia vaihdanta-alustoja. Tavoitteena on, että purkumateriaaleista raportoitaisiin tulevaisuudessa esimerkiksi Materiaalitoriin, josta ne voidaan löytää hyödynnettäväksi.
”Solmittava green deal on päänavaus uudelle toimintakulttuurille rakennusosien ja purkumateriaalien uudelleenkäyttämiseksi ja kierrättämiseksi. Uskon ja toivon, että mahdollisimman moni toimija ilmoittautuu rakentamisen kiertotalouden edelläkävijäksi ja sitoutuu sopimuksen toimenpiteisiin”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kertoo.
”Jäsenkuntamme on sitoutunut toimimaan vastuullisuuden edelläkävijänä, ja kestävän purkamisen green deal on osoitus ammattimaisten kiinteistönomistajien ja rakennuttajien sekä säädöksiä valmistelevien tahojen yhteistyöstä ja tavoitteesta edistää kiertotaloutta koko rakentamisen elinkaaressa. Tämä on yksi askel kiinteistö- ja rakentamisalalta kohti EU:n kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamista”, toteaa RAKLIn toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen.
RAKLIn jäsenistä ensimmäisinä sopimukseen sitoutuvat Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Ylva ja OP Kiinteistösijoitus Oy.
Purkukartoitus auttaa uudelleenkäyttämään ja kierrättämään
Ympäristöministeriön tavoitteena on luoda hyvät edellytykset rakennus- ja purkumateriaalien korkeatasoiselle hyödyntämiselle. Ministeriön kolme uutta opasta sisältävät ohjeet materiaalitehokkaaseen purkamiseen. Purkukartoitus on uusi vapaaehtoinen menettelytapa inventoida purkamisessa syntyviä materiaaleja ja arvioida niiden hyödynnettävyyttä. Purkukartoituksen käytön edistäminen onkin green deal -sopimuksen tärkeä tavoite.
Purkukartoituksessa arvioidaan purkamisessa ja korjausrakentamisessa syntyvät haitalliset aineet ja purkumateriaalit sekä niiden uudelleenkäyttö ja kierrätettävyys. Purkukartoituksen laatiminen hyvissä ajoin ennen purkamista antaa nykyistä paremmat edellytykset käyttää uudelleen ja kierrättää purkumateriaaleja sekä hallita purkuprosessia.
Rakentamisen osuus noin puolet käytetyistä luonnonvaroista
Rakentaminen käyttää merkittävästi maailman luonnonvaroja, ja rakennettu ympäristö aiheuttaa kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä. Kiertotalouden keinoin voidaan tehokkaasti vähentää luonnonvarojen kulutusta ja ilmastopäästöjä.
Maassamme syntyy vuosittain noin 1,6 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä, josta noin 85 prosenttia syntyy korjaamisessa ja kokonaisten rakennusten purkamisessa. EU:n jätedirektiivi edellyttää vaarattoman rakennus- ja purkujätteen materiaalihyödyntämisasteen nostamista vähintään 70 prosenttiin kuluvana vuonna. Viimeisen arvion mukaan rakennus- ja purkujätteiden hyödyntämisaste materiaalina oli vuonna 2017 noin 54 prosenttia.
Kestävän purkamisen green deal -sopimus (pdf)
Lisätietoja:
Yliarkkitehti Harri Hakaste, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi@ym.fi, p. 0295 250 074
Tekninen johtaja Mikko Somersalmi, RAKLI ry, etunimi.sukunimi@rakli.fi, p. 040 7207 645