Elintarvikeala pyrkii vähentämään ympäristövaikutuksia materiaalitehokkuutta lisäämällä

Elintarvikkeiden valmistuksen, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia pyritään nyt hallitsemaan yhteistoimin. Teollisuuden, kauppa- ja pakkaus-alan, ja kolmen ministeriön sitoumus vuosiksi 2019-2021 julkaistiin tänään.

Työ- ja elinkeinoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ovat yhdessä Elintarviketeollisuusliitto ry:n, Päivittäistavarakauppa ry:n ja Suomen Pakkausyhdistys ry:n kanssa asialla parantaakseen materiaalitehokkuutta elintarvikkeiden valmistus- ja jakeluprosessissa.

”Kohti kestävämpää elintarvikkeiden valmistusta, jakelua ja kulutusta”

Kehitettävää löytyy elintarvikkeiden hävikistä, pakkausmateriaalin ympäristövaikutuksista, ruokajätteen hyödyntämisestä kierrättämällä, ja kuljetuksen logistiikasta. Ensimmäisen vuoden aikana on tavoite saada mukaan 85% päivittäistavarakaupasta ja 20% elintarviketeollisuudesta. Suomen Pakkausyhdistys ry:n 20 jäsenyritystä liittynevät myös tänään julkistettuun sopimukseen.

”Materiaalitehokkuuden vapaaehtoiset sitoumukset ovat osa kansallista materiaalitehokkuusohjelmaa ja ne edistävät Suomen matkaa kiertotalousyhteiskunnaksi. Sitoumustoiminta edistää vuoropuhelua elinkeinoelämän ja hallinnon välillä. Tavoitteena on yhdessä vähintään saavuttaa, mieluiten ylittää, asetetut tavoitteet ilman pakottavaa sääntelyä, ja että materiaalitehokkuuden sitoumukset laajenevat Suomessa elintarvikealan lisäksi myös muille toimialoille”, kertoi elinkeinoministeri Mika Lintilä.

”Materiaalitehokkuutta lisäämällä säästetään luonnonvaroja ja vähennetään elintarvikealan ympäristövaikutuksia. Mukaan liittyvät yritykset voivat valita toimintansa kannalta mielekkäimmät ja tehokkaimmat keinot saavuttaa tavoitteet. Materiaalitehokkuuden parantaminen tuo niille myös mittavia taloudellisia säästöjä. Samalla yritykset tekevät käytännön työtä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi”, lisää asunto- energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä: ”Olen iloinen, että juuri elintarvikeala haluaa meillä olla vastuullisuuden suunnannäyttäjä myös materiaalitehokkuuden suhteen. Suomalaisessa ruokaketjussa ruokahävikkiä syntyy kaikissa vaiheissa, alkutuotannosta kuluttajaan 450 miljoonaa kiloa vuodessa ja Suomi on osaltaan sitoutunut tavoitteeseen puolittaa hävikki vuoteen 2030 mennessä. Sitoumus on osoitus siitä määrätietoisesta yhteistyöstä, jolla tavoite voidaan todella saavuttaa”.

”Materiaalitehokkuuden parantamista elintarviketeollisuuden ja kaupan yhteisenä aloitteena alettiin suunnitella jo useampi vuosi sitten. On hienoa, että asia toteutuu nyt sitoumuksena. Haluamme olla edelläkävijöitä ja edistää materiaalitehokkuutta energiatehokkuuden tapaan vapaaehtoisin keinoin yhteistyössä päättäjien kanssa”, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Pia Pohja sanoo.

Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto toteaa: ”Kun elintarvikeala pelaa tehokkaasti yhteen, kuluttaja saa ruokansa tuoreena, hävikkiä vähennetään, materiaalien kierrätys toimii ja päästöjä syntyy mahdollisimman vähän. Kauppa sitoutuu käytännön tekoihin, jotka vähentävät alan ilmastovaikutuksia ja tukevat luonnonvarojen kestävää käyttöä”.

Suomen Pakkausyhdistyksen hallituksen jäsen, toimitusjohtaja Mikael Svennas: ”Hyvä pakkaus suojelee tuotetta ja vähentää ruokahävikkiä. Ruuan tuotannon ympäristövaikutuksista valtaosa syntyy alkutuotannossa. Jos ruoka pilaantuu ennen sen syömistä, menevät jo syntyneet ympäristövaikutukset hukkaan. Esimerkiksi yhden poisheitetyn kinkkusiivun ympäristövaikutus on suurempi kuin mitä pakkauksen valmistus aiheuttaa. On tärkeää optimoida pakkausmateriaalien käyttö niin, että tuotteen suojaus on riittävää, mutta materiaalia ei käytetä liikaa.”

Materiaalitehokkuussitoumus on osa kansallista kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta (www.sitoumus2010.fi), ja tukee globaalien kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) toteuttamista. Kestävä infrastruktuuri ja valmistusmenetelmät, ja sujuva logistiikka, säästävät materiaalia ja energiaa, ja tukevat näin myös ilmastotavoitteita ja luonnonvarojen säästämistä. Ministeriöt ja kaupan yms. järjestöt ovat siis tehneet sitä työtä, mitä varten ne ovat olemassa.

2 Comments

  1. Nimetön
    8.2.2019 12:55

    Hyvä asia, mutta CO2 hiilijalanjäljen voi onneksi rauhassa pötynä unohtaa. Ei oikeaa CO2 uhkaa ole, eikä ole koskaan ollutkaan. CO2 on luonnollinen kaasu, mitätön osa ilmakehää, ja samalla maapallon elämälle välttämätön elinehto. Joinain vuosina sitä on ollut 3..10 kertaa enemmän kuin nyt, eikä se vaikuta edes ilman lämpötilaan suuntaan eikä toiseen. Auringon säteilyn voimakkuudella taas on omat kausivaihtelunsa, niinkuin on aina ollut. ”Aggressiivisina” kausinaan aurinko kuumottaa enemmän ja silloin vuosisatoja määrältään seurattuja auringon pilkkuja näkyy enemmän. Auringon pinnan sähkömagneetiset myrskyt näkyvät auringonpilkkuina suurennetuissa suodatinkuvissa (älkää etsikö suoraan silmin, näkökykynne heikkenee kun se on aina liian kirkas, eivätkä ne silti erotu). Ilman keskilämpö noudattaa suoraan auringon aktiivisuutta eli auringon pilkkujen määrää. Kuumeneva aurinko lämmittää hitaasti syviä ja laajoja valtameriä. Lämpenevä merivesi vapauttaa lisää CO2 ilmaan ja se on luonnollista ja harmitonta. Viilenevä merivesi sitoo ilmasta CO2 meriveden puollle, sekin luonnollista ja harmitonta. Suurin osa harmittomasta ja luonnollisesta ilman osasta CO2 tulee tulivuoren purkauksista, jotka eivät riipu ihmisten/eläinten määristä, toimista tai teollisuudesta. Älkää vaan koskaan hyväksykö ostotapahtumien tai muuten kerättäviin CO2 hiiliveroihin – se on vain keksitty idea rahoittaa pahantahtoisten itsekkäiden tahojen maailman CO2-keskuspankkisuunnitelmaa ja heidän suunnittelemaansa lain yläpuolista yhden ja ainoan maailmanhallituksen (diktatuurin) suunittelemaa.Tiedemiehistä lahjomaton osa todistaa tämän kaiken ao. linkissä englannin kielellä:
    https://www.youtube.com/watch?v=oYhCQv5tNsQ

    Vastaa
  2. seant
    8.2.2019 17:27

    Kunnon jääkaappi, sen olen huomanut. Himassa on jääkaappi, jossa on kylmäloota +2 kalalle ja lihalle, niin ei koskaan ole pilaantunut, vaikka pv-määrä on mennyt yli. Vapaa-ajanasunnossa tavallinen jääkaappi, monesti esim. kanaloota ei kestä viimeiseen käyttöpäivään.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Scroll to top