Erdoganin Brysselin-vierailua isännöi Euroopan Neuvosto

Turkin islamistipresidentti Recep Tayyip Erdogan vieraili maanantaina (09.03.) Brysselissä, tavaten NATO:n pääsihteerin Jens Stoltenbergin, ja EU:n johtoa keskustellen vuoden 2016 pakolaissopimuksen jatkamisesta. Työvierailu tapahtui Euroopan Neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin kutsusta.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan syyttää Kreikkaa ja Euroopan Unionia pakolaiskriisistä, ja vaatii tukea sotaretkelleen Syyriassa.

Vaikka Erdogan oli itse ilmoittanut 28.02. rikkovansa EU:n kanssa tekemänsä sopimuksen pakolais- tai siirtolais-virran pysäyttämisestä, hän syytti Kreikkaa ja EU:ta rajalle kehkeytyneestä tilanteesta:

  • ”On irrationaalista, että liittolainen ja naapurimaa syyttää ​​Turkkia sopimuksenvastaisesta muuttoliikkeestä.”
  • ”Emme salli tämän maan (Kreikan) saavan epäreilua hyötyä väärinkäyttämällä nykyistä tilannetta ja Euroopan Unionia.”
  • ”Liittolaistemme (NATO:n) tulee osoittaa solidaarisuutemme maallemme syrjimättä ja asettamatta poliittisia vaatimuksia”, Erdogan sanoi. ”On erittäin tärkeää, että vaadittavan tuen antaminen (Turkille) tapahtuu viipymättä.”

Erdoganin retoriikka on hämmentävää, kun tiedämme tapahtumien perusteella, että aloite ja päätös vuoden 2016 pakolaissopimuksen rikkomisesta tuli Turkilta. Rajalta tulleiden uutisten mukaan Turkin viranomaiset ovat edistäneet ns. pakolaisten siirtymistä Istanbulista Kreikan rajalle, ja myös häirinneet kreikkalaisten rajavartijoiden toimintaa aktiivisesti.

Turkkilaisen median uutisissa syytetään Kreikkaa väkivaltaisuuksista rajalla, ja EU:n ja Turkin em. vuoden 2016 pakolaisssopimuken rikkomisesta. Eilisessä lehdistötilaisuudessaan Brysselissä Erdogan myös vaati NATO:a tukemaan Turkkia Syyriaa vastaan.

”Nato on kriittisessä tilanteessa, jossa sen pitäisi selvästi osoittaa liittoutuman solidaarisuus [Turkille]”, Erdogan kertoi toimittajille lehdistötilaisuudessa NATO:n pääsihteerin Jens Stoltenbergin rinnalla heidän kahdenkeskisen tapaamisensa jälkeen.

Erdogan muistutti, että Turkki on ainoa NATO:n jäsenmaa, jonka sotilaita on kuollut Syyriassa ”taistelussa terrorismia vastaan”. Eufratin itäpuolella päävastuun ”islamilaisen valtion” IS:n (ISIS) torjumisesta kantaneilla kurdeilla ja näille logistista ja ilmatukea antaneella USA:lla, kuten myös Syyrian hallituksella, saattaa olla erilaiset näkemykset Turkin roolista terrorismin vastaisesta taistelusta.

Kurdi-uutistoimiston mukaan mm. islamistisen Jaysh al-Islami (JaI) -terroristiryhmän soturit ovat viime lokakuusta alkaen sotineet Turkin lipun alla, ja NATO-kalustolla (Leopard-2), mikä tuskin on ollut Stoltenbergin kanssa sovittua. Turkin presidentti ei näytä turhaan saaneen Syyriassa kutsumanimeä ”Taqyyip Erdogan”.

Eilisessä lehdistötilaisuudessa Stoltenberg kuitenkin puhui mustan valkoiseksi:

”Kukaan muu (NATO:n) liittolainen ei ole kärsinyt enemmän terrori-iskuja kuin Turkki. Mikään muu liittolainen ei isännöi enemmän pakolaisia ​​kuin Turkki ”, sanoi NATO:n pääsihteeri Stoltenberg ja kiitti Turkin pyrkimyksiä alueen turvallisuuteen. ”Liittolaiset ovat valmiita tukemaan edelleen Turkkia ja tutkimaan, mitä vielä tehdä”, hän sanoi vahvistaen sotilasliiton sitoutumisen kumppanuuteen. (Turkkilaisen median siteeraamana)

Stoltenberg näkee eilen puhumansa perusteella vastuun pakolaisuudesta olevan Syyrian hallituksella ja Venäjällä:

”Assadin hallinto ja Venäjä aiheuttivat sanomatonta kärsimystä siviileille”, hän sanoi (Turkin median mukaan), ja lisäsi toivovansa Turkin ja Venäjän viime viikolla saavuttaman tulitauon Idlibissä johtavan pysyvään rauhaan Syyriassa.

NATO:n pääsihteeri nimitti muuttoliikettä ”yhteiseksi haasteeksi” ja ilmaisi tyytyväisyytensä Turkin ja EU:n väliseen vuoropuheluun pitkän aikavälin ratkaisun löytämiseksi kriisiin.

Yhden päivän vierailullaan Brysselissä Erdogan ehti myös tavata EU:n komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin.

EU ja Turkki sopivat perustavansa kaksi työryhmää selvittelemään vuoden 2016 pakolaissopimuksen jatkumista, Eurooppa Neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ilmoitti maanantaina (09.03.) yhteisessä tiedotustilaisuudessa Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa sen jälkeen, kun he olivat tavanneet Erdoganin.

Osapuolet sopivat, että keskustelua v.2016 sopimuksen toteuttamisesta jatkavat EU:n ulkoasiain edustaja Josep Borrell ja Turkin ulkoministeri Mevlut Cavusoglu, kertoi Michel toimittajille kokouksen jälkeen.

Erdoganilla oli siis menestyksekkäämpi Brysselin-vierailu, kuin äskeinen tapaaminen Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa 05.03. Moskovassa. Putin teki sopimuksia liittolaisensa Syyrian presidentin Bashar al-Assadin ylitse, mutta sai jälkikäteen tämän hyväksynnän. Tehty sovinto legitimisoi Turkin sotilaallisen läsnäolon Syyrian keskeisimmällä talousalueella, ja on pidemmän päälle Syyrialle hyvin vaarallinen.

Putinin-Erdoganin paktin ominaisuus on, että jos/kun Turkki sen rikkoo, toinen sopimuspuoli vapautuu sitoumuksistaan ja saa vapaat kädet. Euroopan Unionin ja Turkin vuoden 2016 sopimuksen Erdogan saattoi rikkoa menettämättä mitään, -ja saaden entistä paremmat neuvottelu (=kiristys) asemat EU:hun nähden. Tässä tilanteessa Bryssel pyrkii siis sovittelemaan sopimusrikkurin kanssa, ja tarjoutuu uudelleen petettäväksi.

Aika näyttää, ja harvimmin erehtyy skeptikko.

Turkkilaisessa mediassa Erdoganin Brysselin-matkasta:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top