EU:n arvot, jäivätkö ne vain pohjalle?

Turun Eurooppafoorumin arvokeskustelussa EU-komission Jyrki ”Jyyba” Katainen ja kaksi europarlamentin jäsentä tuulettivat mielipiteitään. Seuraamme keskustelua.

Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen.
Mepit: Sirpa Pietikäinen (kok., EPP) ja Miapetra Kumpula-Natri (sd., S&D)
Juontaja: Johanna Vuorelma, Helsingin yliopisto.

Tilaisuutta alustettiin videolla, jolla haastateltiin tavanomaisia suomalaisesta normikansalaisesta hyvin kaukana olevia oudokkeja, kuten monesta hämäräperäisestä yhteydestään tuttua Pale-facea, so. pankinjohtajan aktivistipoikaa Karri Miettistä. Tasa-arvot ja muut kliseet tulivat huolellisesti märehdittyä. Euro-sisäpiirien vieraantumista suomalaisesta todellisuudesta ei voi tätä paremmin demonstroida. Heillä ei toki ollut mitään sanottavaa, mitä ei olisi ennenkin kuultu. Vasta tämän pakkopullan jälkeen pääsivät keskustelijat ääneen.

EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen alusti lyhyesti EU:n perusarvoista:

EU:n arvot ovat hänen mukaansa samat kuin Suomenkin, demokratia, oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeudet. Kataisen mukaan vielä viitisen vuotta sitten ei olisi tullut mieleenkään, että joku voi em. arvot kyseenalaistaa. Nyt on vähän toisin.

”Olemme nyt nähneet joissakin EU:n jäsenmaissa ilmiöitä, joissa jotkin poliittiset voimat uskovat voivansa, saatuaan paljon ääniä, voivansa polkea perusarvoja.” Katainen viittaa tällä Puolan puuttumiseen ylimpiin kommunismin aikana täytettyihin tuomarinvirkoihin, toki Puolaa mainitsematta.

Jycä oli myös huolestunut sananvapaudesta, mutta osoittautuikin että huolenaihe onkin sananvapauden ”väärinkäyttö”. Ihmisiä on kuullemma uhkailtu, mm. Kataisen työtovereita. EU:n perusarvojen loukkaajina hän mainitsi Unkarin, Puolan ja Romanian.

EU:n komissio on vienyt Unkarin EU-tuomioistuimeen eräiden Unkarissa säädettyjen lakien takia. Onko mm. Unkarin maahanmuuttolaki EU-oikeusperiaatteiden mukainen. Komissio arvelee, että Puolassa on riski ettei oikeusvaltioperiaate toimi. Romaniassa on ongelmia korruption ja poliittisen johdon kytkeytymisen kanssa.

Komissiolla ei ole tällähetkellä mahdollisuutta painostaa esm. Puolaa jäädyttämällä sen EU:sta saamia varoja. Tähän on tulossa muutos komission esityksenä liittyen EU:n seuraavan budjetin käsittelyyn. Tässä yhteydessä Katainen mainitsi myös Donald Trumpin, vaikka myöntää USA:n noudattavan oikeusvaltioperiaatteita.

Em. periaatteet ovatkin enemmän liberaaliin arvomaailmaan, kuin juridiikkaan painottuvia? Katainen kertoo em. arvojen kyseenalaistamisen olevan suurin uhka lähitulevaisuudessa. EU-parlamenttiin tullee jopa pääsemään meppejä, jotka eivät edusta liberaalia demokratiaa, sellaisena kun Katainen käsittää. Tarkasteltavaksi jää, miten tämä demokratianpelko tukee EU:n perusarvoa demokratiaan sitoutumista.

Kataisen jälkeen Sirpa Pietikäinen tilitti populisminpelkoaan. Trump tuli myös mainittua, kuten islamfobiakin.

Mia-Petra Kumpula-Natri määritteli eurooppalaisia arvoja, esitellen niiden vastakohdaksi islamilaisissa maissa esiintyvän naisten kouluttautumisen vastustamisen. Demokratian toteutumiseen hän yhdisti toimivan sananvapauden. Nykyajan tietotulvaa hän kritisoi siitä, ettei mediankuluttaja entiseen tapaan enää tiedä, mikä on totta ja mikä väritettyä tietoa. Vahvan johtajan kaipuu tuli mainittua.

Kumpula-Natria huolestutti yksityisyyden suoja digitalisoituneessa tiedonkeräämisessä. Hän lähestyi arvokysymystä enemmän yksilöä koskevien ongelmien suunnasta, kuin edelliset.

Keskustelussa Katainen toisti idean kiristää mm. Puolaa EU:lta tulevien maksujen jäädyttämisellä. Tämä liittyy hänen mukaansa kysymykseen siitä, mikä on oikein ja mikä on väärin. Kumpula-Natri otti esille mm. lapsityövoiman käyttöön liittyvien normien kytkemistä vapaakauppasopimuksiin, siis taloudelliseen painostukseen normejarikkovia EU:n ulkopuolisia maita kohtaan. Mitä muuta voidaan kauppasopimusten reunaehdoilla pakottaa, mm. sijoitussuojan väärinkäytöllä, se ei tullut puheeksi.

Katainen käytti sanontaa ”liberaali maaimanjärjestys”, joka olisi joutunut USA:ssa vaikeuksiin Trumpin taholta.

Yleisön edustaja kysyi, norjalaiseen keskusteluun viitaten, miten on suhtauduttava maahanmuuttoon pienen kansan, kuten suomalaisten, alueelle: On mahdollista että jäämme vähemmistöksi omassa maassamme. Hänelle vastasi Kumpula-Natri. Hän muistutti, että maahanmuuttajilla ei ole automaattisesti samaa arvomaailmaa, kuin eurooppalaisilla.

Kumpula-Natrin mielestä maahanmuutosta voi olla montaa mieltä.

Viestikysymys: Mitä demokratiaa on siinä, että EU sanelee jäsenmailleen, mitä demokratia voi olla?

Sirpa Pietikäinen: EU:lla on suorastaan velvollisuus pitää kiinni arvoistaan, ihmisoikeuksista ja sopimusperäisestä maailmanjärjestyksestä.

Lopuksi Katainen kiinnitti huomiota Turkin etääntymiseen EU:n hyväksymistä arvoista. Turkki jätti EU:lle jäsenhakemuksen 1963. Kumpula-Natri huomautti, ettei Turkille räätälöidä mitään helpotettuja ehtoja EU:n jäsenyyteen.

Tilaisuus päättyi.

Turun Eurooppafoorumi 2018.

2 Comments

  1. Nestori Lundahl
    1.9.2018 11:36

    Muista mainituista en osaa sanoa mitään varmaa, mutta Kataisen ainoa EU-arvo on raha; se mikä on hänen omassa taskussaan.

    Vastaa
  2. Iblis Ginjo
    7.9.2018 19:59

    Hassua että Käteinen, tunnettu asiakirjaväärentäjä ja rikoksella itsensä nykyiseen asemaan nostaneena, puhuu oikeasta ja väärästä.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Scroll to top