EU:n metsästrategia julki – Fixit edessä?

Ensi reaktioissa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä toteaa EU:n uuden metsästrategian olevan pelättyä parempi.

En tiedä, mihin tämä käsitys perustuu, mutta oma käsitykseni luettuani sekä nykypäivään ulottuvan metsästrategian (1) että tämän uuden muutama tunti sitten julkistetun strategian (2) on, että

1. Voimme tulee sanoa hyvästit nykyiselle suomalaiselle kestävälle metsänhoidolle ja puunkorjuulle.

2. Nykyisten suomalaisten hyvien metsänhoidon kriteerien tilalle tulee ajanmittaan EU:n ”vapaaehtoinen” vihreään ideologiaan perustuva sertifiointijärjestelmä.

3. Sitovalla lainsäädännöllä ohjataan jäsenmaita ennallistamaan talousmetsiä ja luodaan sitovaa alempitasoista lainsäädäntöä, jolla ehkäistään mm. avohakkuut, joita strategian mukaan ”voidaan tehdä vain erityisesti perustelluista syistä”.

4. Nykyisen metsänhoidon taloudellisten perusteiden tuhoaminen tarkoittaa, että joudumme sanomaan hyvästit maamme talouden selkärangalle, eli kemialliselle puunjalostusteollisuudelle.

5. Strategia hyväksyy käytännössä vain puun käyttämisen joko huonekaluihin tai puurakentamisen sekä bioenergiaan.

6. Jäsenmaita kehotetaan maksamaan tukiaisia metsänomistajille, että he eivät kaada metsää, jotta ”metsän tuottamat ekosysteemipalvelut eivät vaarannu”. Ekosysteemipalvelut on vihreän esoterian tuottama epämääräinen käsite luonnon itsestään tuottamista hinnaltaan mittavista palveluista, joiden taloudellista arvoa ei kuitenkaan voida todentaa.

7. Jäsenvaltioita kehotetaan jatkamaan ponnisteluita, jotta julkisesti omistettua maata otetaan pois metsätalouden piiristä.

8. Saamme kaupan päälle ”läheisyysperiaatetta eli jäsenmaita kunnioittavan” sitovaan EU-säätelyyn (direktiivi) perustuvan valvontaohjelman, joka muistuttaa EU:n maataloustuen ylibyrokraattista valvontaa.

9. Jäsenmaat joutuvat tekemään salamannopean inventaarion vanhoista metsistä, jonka myötä Suomessa saattaa nopeassa tahdissa poistua tuhansia ellei kymmeniä tuhansia neliökilometrejä metsää talouskäytöstä.

10. Maaseudun kehittämiseksi tarjotaan marjojen ja sienten poimintaa sekä ekoturismipalveluita.

Komission ensimmäiset direktiiviehdotukset ovat valmiina jo tämän vuoden lopussa

Ehkä poliittisesti ällöin asia EU:n uudessa metsästrategiassa on se, että siinä kerrotaan ällörikkaiden eli Maailman Talousfoorumin tarkasteluun vedoten, että vihreällä metsäpolitiikalla voidaan luoda 16 miljoonaa uutta työpaikkaa.

Niin kuin edellisessä blogissani ounastelin, komissio esittää kaiken lähtökohtana olevan sen, että luodaan sellainen EU:n laajuinen metsähallinto, joka kykenee tappamaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla, koska meitä uhkaa ”ilmasto- ja luontokatokriisi”:

1) Satojen miljoonien tonnien hiilen sidonta vuosittain on komissiosta välttämätöntä, kun ei kuitenkaan kyetä vähentämään fossiilitalouden hiilidioksidipäästöjä, ja

2) YK:n ympäristösatuun perustuvat kuvitteelliset biodiversiteettihyödyt saavutetaan lopettamalla nykyinen suomalainen metsänhoito. Esimerkiksi mihin perustuu komission strategiaan kirjattu väite, että samaan tahtiin kasvatettu metsä on alttiimpi ilmastonmuutokselle kuin rämettyvä eri tahtiin kasvava metsä?

Edellisen EU:n uutta metsästrategiaa koskevan blogin lopussa kirjoitin:

”Suomea vastaan nyt käynnistyvä valtava metsäsodan loppuoffensiivin Casus Bellin (Sodanjulistuksen syyt) siemenet ovat vihreät ymmärtämättömyyttään itse luoneet.”

”Vihreät ajoivat kuin käärmettä pyssyyn bioenergiaa parikymmentä vuotta, kunnes nyt kiivas anti-Trump-aktivisti Michael Mooren TV-dokumentti ”Planet of the Humans” (Ihmisten Planeetta) ja ekoaktivisti Michael Shellenbergerin kirja ”Apocalypse Never – Why Environmental Alarmism Hurts Us All” (Maailmanloppu peruutettu – Miksi ekoalarmismi tekee pahaa meille kaikille) parin viime vuoden aikana julkaistiin.

Sekä em. dokumentissa että jälkimmäisessä kirjassa osoitetaan vihreän energiapolitiikan aiheuttama valtava luonnon tuho. Olen nämä samat huomiot tehnyt kahdessa viimeisessä kirjassani. Esimerkiksi Indonesia on raivannut 200 000 km2 sademetsää, jotta EU:ssa voidaan punavihreiden vaatimuksesta tankata biodieseliä.”

Ympäristöjärjestöt kiertävät vastuunsa

Globaalit ympäristöjärjestöt (Greenpeace ja WWF) havahtuivat viimeisen parin vuoden aikana tehneensä valtavan virheen ajaessaan kaikella voimalla parinkymmenen vuoden ajan bioenergiaa sen kaikissa muodoissaan välittämättä hyvin ennakkoon tiedetyistä reunaehdoista. Järkytys vihreän bioenergiapolitiikan aiheuttamista massiivisista luonnontuhoista on ollut niin suuri ruohonjuuritason kampanjoitsijoiden keskuudessa, että uutta kampanjatoimintaa ja uusia järjestöjä on nopeasti jouduttu kyhäämään kasaan. Globaalit ympäristöjärjestöt ovat siis mitä ilmeisemmin perustaneet uusia peitejärjestöjä aiempien virheidensä korjaamiseksi, koska eivät voi eivätkä halua myöntää massiivisia erehdyksiään.

Keskeinen EU:n metsäpolitiikkaa vaikuttava toimija on nyt Biomassmurder (Biomassamurha) niminen järjestö (3), jonka taustavoimista voin tehdä vain arveluita. Otaksun, että sillä on vahvat yhteydet sekä WWF:ään että Greenpeaceen, jotka siis alun perin käynnistivät bioenergian laajamittaisen hyödyntämisen. Tämän järjestön sinänsä oikeat linjaukset kuitenkin uhkaavat Suomen hyvin hoidettua kestävää metsätaloutta, eli lapsi uhkaa nyt mennä pesuveden mukana Suomen kohdalla.

EU:n uudessa 2030 metsästrategiassa on 2020 strategian tapaan myös hurskas globaalinäkökulma normaaleine vihreine moraaliposeerauksineen ja kaksoisstandardeineen.

Uusikin strategia väittää taas Euroopan Unionin olevan ehdottoman eettinen ja moraalinen eturivin globaali ympäristötoimija. Se on kuitenkin punavihreällä politiikallaan aikaansaanut valtavat metsätuhot mm. Indonesiassa ja Malesiassa ja joutunut paniikissa muuttamaan REDD-direktiiviä, jotta Kaakkois-Aasian sademetsän raivaus palmuöljyplantaasien tieltä saataisiin kuriin. Indonesia ja Malesia ovat niin sydämistyneet – oikeutetusti – EU:lle, että ne uhkaavat jättää Pariisin ilmastosopimuksen. EU hätäännyksissään ei voi nyt toimeenpanna REDD-direktiiviä sen nykymuodossaan ja jatkaa näin palmuöljyn tuontia Kaakkois-Aasiasta komission vippaskonsteilla. EU tuo kymmeniä miljoonia tonneja biomassaa ja palmuöljyä maailmanmarkkinoilta vuosittain ja näin väärän energiapolitiikan myötä polttaa Itä-Euroopan runkopuista valmistettuja pellettejä surutta.

Vihreä bioenergiainto johti  laittomiin hakkuisiin myös Euroopassa

Vihreä bioenergiainto johti massamittaiseen suojelumetsien laittomaan kaatamiseen myös Euroopassa (4). Tämän vuoksi ennen loppukonkluusioita on EU:n metsästrategiassa omistettu kappale ympäristörikoksille. Suomessa laittomat hakkuut eivät ole sataan vuoteen ellei pidempään mikään ongelma. Taas olemme hoitaneet leiviskämme oikein, mutta joudumme kärsimään vihreiden virheistä.

Vielä muutama sana Euroopan Unionin Vihreän siirtymän myötä ottamista Neuvostoliiton suunnitelmataloutta muistuttavista piirteistä. Nyt toimeenpantavan EU:n kiertotalouspaketti velvoittaa EU:n jäsenmaita tuottamaan ehkäpä 15 miljoonaa tonnia vuodessa veronmaksajille kallista huonolaatuista kierrätysjätemuovia ilman mitään takeita, että sille on markkinoita. EU:n 2030 metsästrategiassa ehdotetaan vahvalla poliittisella ohjauksella edistettävän hiiltä sitovia tuotteita ja rakennuksia ilman takeita, että ihmiset niitä haluavat.

Fixit häämöttää, valitettavasti.

(Otsikkokuvassa käytetty satelliittikuvaa savupilvistä Borneon yllä: Suo-sademetsiä kulotetaan palmuöljyn viljelemiseksi.)

15 Comments

  1. Puolueeton
    16.7.2021 21:09

    Vihreä liike panee kaikkensa ilmastonmuutokselle, muuten luontoa saa pilata mielin määrin. Tällaista soopaa levitetään:
    ”1. Voimme tulee sanoa hyvästit nykyiselle suomalaiselle kestävälle metsänhoidolle ja puunkorjuulle.”

    Vastaa
    1. Puolueeton
      16.7.2021 21:28

      Kommentti lähti keskeneräisenä, joten jatketaan
      Suomen metsiä hoidetttiin hyvin vielä 70 vuotta sitten. Nyt metsien hoito ei ole kestävää ja luonnon mukaista. Avohakkuut raistkaavat metsän, puita ei kasva kymmeniin vuosiin edes etelässä. Pusikkoa kyllä alkaa ilmetä kymmenen vuoden kuluttua. Haihtumiseen ei kulu energiaa ja ilmaston lämpötila kohoaa. Voi olla, että avohakkuiden jatkuessa Suomessa vallitsee kesäisin pitkiä hellekausia.
      Toista oli ennen ja voisi olla nytkin uusien teknisten välineiden ansiosta. Metsästä voitaisiin kerätä tukkipuut sitä pilaamatta ja jättää nuoret puut kasvamaan. Avohakkuu pilaa myös vesistöt, mutta siitä ei tietenkään ole julkista tietoa, koska Suomen ympäristökeskus tutkijoineen on hallinon palkkaama ja tukee toimessaan hallintoa. Viimeinen luotettava ympäristöä tutkiva Merentutkimuslaitos lopetettiin kepun toimesta 2008 ja lopettamista tukivat kokoomus ja myös VIHREÄT.
      Kerrankin EU on oikealla asialla ja estää suomalisen metsäolitiikan aiheuttamaa vahinkoa Suomen luonnolle.
      Ilmastonmuutos hiilinieluineen on nykyajan politiikan hallitsemaa tiedettä. Tutkijat saavat palkkansa, kun tekevät tieteenä pidettyä ilmastopolitiikkaa. Hiilinielut muka vähentävät kasvihuoneilmiötä. Täyttä humpuukia. On helppo laskea, että puu kasvuaikanaan haiduttaa vettä, joka lisää kasvihuoneilmitä 300 kertaa enemmän kuin puu sitoo hiiltä. Puu sitoo kasvamaansa kiloa kohti 1,8 kg hiilidioksidia, mutta haihduttaa vettä tuhat litraa.

      Vastaa
      1. Faktoja
        17.7.2021 00:00

        Se avohakkuu mitään metsiä todellakaan pilaa, sekä niiden osuus on vain 0,5-0,8%, Suomen metsien kokonaispinta-alasta vuodessa. Metsää on 26,3 miljoonaa hehtaaria Suomessa, joten avohakkuiden määrä täysin olematon ja niiden kieltäminen järjetöntä sekä typerää. Keskimääräinen hakkuuaukon kokokin on vain huimat 1-hehtaaria yleensä. Uudistettu metsä sitoo paremmin hiiltä kuin joku pystyyn lahonnut ikimetsä. Avohakkuiden määrä on täysin olematon, jos osaa laskea edes sinne päin. Jatkuva kasvatus on myös toimimatonta ja typerää, tulee enemmän korjuuvaurioita siinä myöskin. Tuo typerä avohakkuukielto romuttaisi metsätalouden, eikä muuta.

        Tämäkin fakta unohtui cityvihreältä ”metsä-asiantuntijalta”, että metsät kasvaa enemmän vuodessa kuin sitä kaadetaan:

        ”Suomen metsien vuosittaiset hakkuut ovat noin 70 miljoonaa kuutiometriä vuodessa (luke.fi) ja kasvu noin 107 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Niin kauan kuin Suomen metsien kasvu ylittää puuston poistuman, kuten se tällä hetkellä tekee laskettuna mukaan myös vuotuiset luonnonpoistumat, Suomen metsät pysyvät hiilinieluina.”

        Tässäkin faktoja Matti Kärkkäiseltä:

        ”Matti Kärkkäinen esittää näkemyksensä tueksi pylväsdiagrammin toisensa perään siitä, miten 1930-luvulla aloitettu siirtyminen harsintametsätaloudesta ja jatkuvasta kasvatuksesta nykyiseen metsätalouteen ojituksineen, avohakkuineen ja taimikonhoitotoimenpiteineen on ollut menestystarina:

        Puuston tilavuus on kasvanut miljoonalla kuutiolla. Järeää mäntyä ja lehtipuuta on Etelä-Suomessa yli kolme kertaa enemmän kuin 50-luvulla, järeää kuusta lähes kahdeksan kertaa enemmän. Pohjois-Suomessa määrät ovat pysyneet samalla tasolla.

        Puusto kasvaa paremmin ja siksi sitä on varaa myös hakata.

        Suomen kolmen pohjoisen maakunnan valtionmetsistä on vuosikymmeniä sitten hakattu pois mäntytukit ja jätetty paikalle kuuset, joitten luontainen uudistuminen on osoittautunut heikoksi. Kärkkäinen kutsuu näitä ”vanhoiksi jätemetsiksi”. Hänen mielestään näillä alueilla jatkuva kasvatus tuottaisi puuta vähän. Toimivampi ratkaisu on avohakkuu ja puulajin vaihtaminen.

        Puiden jalostaminen parantaa kasvua, laatua ja sopeutumista ilmastonmuutokseen. Jalostushyötyä ei saada, jos uudistaminen tapahtuu vain luontaisesi.”

        Vastaa
        1. Pekka Kemppainen
          17.7.2021 04:28

          ”Suomen kolmen pohjoisen maakunnan valtionmetsistä on vuosikymmeniä sitten hakattu pois mäntytukit ja jätetty paikalle kuuset,” -Voiko tämä olla totta? Eikö aukkoja ole lainkaan hakattu?? Muistaakseni Lapissa on ollut ongelma nämä ”Osaran aukot”, horisontista horisonttiin ulottuneet avohakkuut, joiden taimettaminen istuttamalla epäonnistui useita kertoja, kunnes siitä luovuttiin. Paikallisen tiedon mukaan aukot metsittyivät sitten pikkuhiljaa luontaisesti, -reunoista alkaen 150m vuodessa. Tämä on kuulopuhe, joten jos jollakin on tietoa?

          Vastaa
          1. Faktoja
            17.7.2021 21:54

            Löytyi tuollainen maksumuurin takana oleva juttu noista Osaran aukoista, ovat ilmeisesti kasvaneet rajusti takaisin. Kuten noilla hakkuuaukoilla käy monesti. 10-vuodessa on jo monessa aukossa korkea taimikko kasvanut.

            ”Lapin metsät kasvavat nyt riivatusti

            Osaran aukeita, suuria avohakkuita tehtiin valtion metsissä eri puolilla Pohjois-Suomea 1950- ja 1960-luvuilla. Osaran aukkojen pelättiin jäävän autiomaaksi. Nyt ne puskevat hurjasti puuta. Siihen on selvä syy.”

            Täälläkin on juttu, että siellä on jo iso metsä kasvanut. Vaikka Vihreät muuta väittäisivät:

            https://maatilanpellervo.fi/2014/10/02/osaran-aukeat-varttuvat-paatehakkuuikaan/

          2. Pekka Kemppainen
            18.7.2021 12:05

            Kiitos tiedoista! Minulla on kuultuna vain paikallisten (silminnäkijöiden) kertomaa ja luettu 60-70-lukujen lehtijuttuja, joissa kerrotaan ettei siellä mitään (vielä silloin) kasva, ja että metsänraja on harpannut etelää kohti kolminumeroisen kilometrimäärän. Asiasta kirjoitettiin silloin aika paljon.

            Toimittajan kuulema paikallinen oli kertonut, että taimetusta oli yritetty monta kertaa toisin paikoin, mutta kaikki taimet aina kuolivat. Lopulta kun (työkkäristä pakotetut) istuttajat olivat taas hommissa, taimi-niput heiteltiin maastoon miten kuten, tai käytettiin kahvinuotioissa.

            ”10-vuodessa on jo monessa aukossa korkea taimikko kasvanut.” -Siis 2000-luvulla kasvaa #taimia 50-luvulla hakattu aukko? Kuin monta puu-sukupolvea on jäänyt korjaamatta? Kuin pian päästään puuta korjaamaan??

            Minä kun luin reaaliajassa, mitä lehdet (HS, etc.) kirjoittivat, niin olen hiukka niuhottaja.

          3. Fakta
            18.7.2021 23:58

            Tarkoitin tässä että jos nyt on jossain 10-vuotta sitten hakattu aukko, niin siellä on jo korkeat taimet kasvanut. Tässä talonkin vieressä on 2012-vuonna tehty avohakkuu. Nyt siinä on jo korkeat männyt kasvanut. Olen kanssa istuttanut puita aukolle, sekä ollut mätästämässä kaivinkoneella. Noille puuntaimille on olemassa ihan ohjeet miten ne tulee istuttaa kanssa.

            Täällä on hyvin kuvattu taimien istuttaminen:

            https://www.metsaforest.com/fi/Vinkit-ja-faktat/Pages/Ohjeita-omatoimiselle-istuttajalle.aspx

  2. pöh
    16.7.2021 21:28

    Oli aihe mikä tahansa niin valtamedia, poliitikot ja ”asiantuntijat” suoltavat asiasta vain valheita jotka sopivat agendaan.
    EU:n herrakehosta ei ole Suomelle mitään muuta kuin valtavaa haittaa.

    Vastaa
  3. K.Lehto
    16.7.2021 22:43

    Jos metsien määrää lisätään tällä tavoin niin ilmasto oikeasti alkaa lämmetä ihan pirusti. Tumma metsän väri maapallon pinnalla näet sitoo lämpöä huomattavasti. CO2 päästöillä ei ole mitään vaikutusta.

    Vastaa
  4. Outoja juttuja
    16.7.2021 22:51

    Varmaan osittain näinkin. Mutta olen jo pitkään ihmetellyt että miksi Suomessa käytetään puuta paperiteollisuudessa? Kuituhampusta tehty paperi kestää 300 vuotta kellastumatta. Puukuitupaperi kellastuu jo sadassa vuodessa. Ja mitä tulee kuidun määrään, niin sitä saadaan kuituhampusta seitsemän kertaa enemmän, kuin puusta, hehtaarin alueelta. Ja mikä parasta, sato voidaan korjata joka vuosi aikä joka 70:s vuosi.

    Eli, paperiteollisuutemme siirtyköön siis kuituhamppuun jolloin saha- ja energiateollisuudellemme jää huomattavasti enemmän raaka-ainetta.

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      16.7.2021 23:03

      Bambu- ja ruohokasvi-kuitu tulee kun on tullakseen: Ne ovat halvempia, eikä niistä saada sahatavaraa jota saadaan pohjoisesta havupuusta, -ja laadukasta. Havupuu-sahatavaran markkinat tuskin loppuvat koskaan, joten kyllä joku ne tukit ostaa, ja Suomessa voidaan jalostaa. Antaa muiden keittää kuitua vaikka vanhoista sukista.

      Vastaa
  5. Kimmo Leino
    17.7.2021 07:09

    Faktoja: Suomessa istutetaan metsää muutamassa vuodessa se, mikä on koko EU:n tavoite metsänistutuksiin.

    Suomessa metsä-yhdistykset tuottavt ja myyvät metsäpuun taimia todella halvalla metsänomistajille; tänä järjestelmä koitetaan nyt rikkoa EU:n toimesta ja saada EU:le rahaa tästäkin välistä.

    Kun metsää hakataan Suomessa se pääsääntöisesti istutetaan jopa 3 vuotisella taimella, joka siis antaa metsän kavulle tuon 3 vuoden edun siemenistutukseen nähden.

    Kun metsä oikea aikaisesti harvennetaan, se antaa kasvulle sykäyksen, jossa hiilinielu nousee luonnonmetsää kormeamalle tasolle; eli Suomen bruttokanasantuote nousee .

    Suurin hyöty saadaan, jos tukit ja muu puu sahataan paikallisesti ilman kallita kuljetuksia .

    Tähän kiilan lyö kuitenkin berokratia; eli puun luokittelupakko ( lujuustarkastus ) hallissa, jossa on keinovalot !

    Koko Suomi on sodan jälkeen rakennettu näillä piensahoilla, jotka eivät tähän puu-buumiin pääse mukaan ”direktiivien” takia .

    Kyse siis EU:ssa on siittä, että Suomen metsistä EU:n on saatava entistä suurempi VERO tulevaisuudessa.

    Ostakaa puunne pientuottajilta aika kun rakennustarkastus sen sallii.

    Sunnittelijan ei saa antaa laittaa piirustukseen yhtään EN-koodia; vaan kirjoitus ”sahatavara” ja koko ; näin on oikeus rakentamisessa käyttää ”oman kylän ” puutavaraa … ei suurilla rekoilla tuhat kilometriä kuskattua EU:n ”ekologista” puuta.

    En omista metsää, mutta olen istauttanut taimia; ja ollut sahalla sekä moottorisaha pysyy kädessä.

    Toivon että tulevaisuudessa saamme Suomen sellaisia ”direktiivinlaatijoita”; jotka joskus ovat OIKEITA töitä tehneet .

    Pyydän nyt ”vihreitä” päätäjiämme avaamaan työhistaoriaansa hieman Suomen kansalle; jotta tietävät miten tulee äänestää !

    Kuunelkaa mitä on touhuttu : Tokentupe Kimmo Leino puhuu ( striimit )

    Vastaa
  6. Reijo Urpilainen
    17.7.2021 09:43

    Täydellistä tietämättömyyttä metsän olemuksesta. Vain kasvatettua metsää voidaan harventaa sen kehityksen oikea-aikaisten rytmien mukaan. Jos itsekseen kasvanutta mesää mennään harventamaan, kaataa tuuli loput puut. Entisajan metsänhoidon teki tuli. Järeät männikkömetsät syntyivät siten, että tuli oli polttanut alikasvillisuuden ja harventanut niin, että nuoret puut olivat kuolleet pois ja isot puut jääneet kasvamaan. Männikössä tuli ei ylentynyt latvapaloksi ja hyvin näkyy kuinka suurien petäjien tyvissä näkyy tulen tekemiä koroja. Kuusimetsät paloivat kokonaan eli tuli avohakkuu. Sen seurauksena koivu tuli seuraavana ja lehtimetsän alla kuusikko taas uudelleen. Nykyään vain pari vuotta koneiden myllerryksen jälkeen näky on lohduton, mutta jo viiden vuoden päästä komea taimikko on yli metrin korkeaa ja kasvaa vauhdilla. Sopivasti vesoen ja harventaen kasvaa sitä oikeaa metsää moneen tarkoitukseen. Metsän kasvatus on pitkäjänteistä työtä ja vain täydellinen tuntemus ja taito voi käsittää, miten tulee toimia.

    Kun Suomi nykyisen tavan mukaan tulkitsee EU:n suosituksia paavillisemmin kuin paavi itse, tietää se metsätalouden täyttä romuttamista ja Suomi menettää sen ainoan rikkauden, jolla kykenee väestönsä elinolosuhteet ylläpitämään. Suomi on elänyt ja elää yhdessä metsän ja sen hyödyntämisen kanssa. Ja se vesi sitten haihtuu ihan omia aikojaan ja ylimääräiset näkyy olevan noissa järvissä tai maan alla.

    Vastaa
  7. jj.t
    17.7.2021 09:52

    hienosti,sekä selkeästi kerrottu artikkeli,kiitos mikko.

    Vastaa
  8. Marttilan Isäntä Maalta
    18.7.2021 10:41

    Ensimmäinen pieni askel metsien kokonaisvaltaiselle sosialisoimiselle.
    Uskokaa vaan, kyllä siihen mennään vähitellen.

    Tämä on kuitenkin vain yksi syy, miksi kannatan Suomen eroamista EU sta.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top