Euroopan neoliittinen väestöromahdus ei johtunut yersinia pestis -bakteerista

Että Eurooppa oli neoliittisella kivikaudella koko maailman korkeimmalla kulttuuritasolla oleva alue, ja että eurooppalainen väestö romahti lyhyessä ajassa noin 1/20-osaan -kirjoittajan arvio-, tämä on yhä liian kuuma peruna useille tutkijoille ja kommentoijille. Tarkastelemme.

Neoliittinen l. maanviljelyskivikausi oli oikeastaan urbaanin elämäntavan, ns. korkeakulttuurin ilmaantumisen hetki. Silloin ilmaantuivat ensimmäiset yli 50 000:n asukkaan kaupungit, –Ukrainaan, Moldovaan ja Balkanille, ja muutkin sivilisaation tärkeimmät tunnisteet olivat paikalla: Asuttiin suurehkoissa kaupungeissa, käytettiin vaatteita jotka oli kuiduista kudottua kangasta, säilytettiin ja jaettiin informaatiota kirjoitetuilla merkeillä, ja toki käytettiin poltetusta savesta tehtyjä astioita. -Nämä, ja suuret väkiluvut, ovat niitä seikkoja joilla olemme tottuneet  laskemaan paljon myöhemmät Mesopotamian, Niilin-laakson ja Indus-laakson kulttuurit ”korkeakulttuureiksi”, Kehitys kuitenkin katkesi Euroopassa noin 6000 vuotta sitten. Miksi, -se on yhä kiistan aihe.

Oliko väestöromahdus, vai ei

Eräs indikaattori, joka kertoo sekä väestön määristä että kulttuurin tasosta, on metalliesineiden valmistus. Seuraava grafiikka on venäläisen tutkijan, ja on vähän vanha. Ajoituksetkin ovat summittaisia, eikä niitä ole kalibroitu radiohiilivuosiin. Grafiikka kertoo kuitenkin sen mitä me haluamme tietää: Kaksi jyrkkää romahdusta metalliesineiden (pronssin) valmistuksessa:

4000-3500 eKr. (BC) metalliesineiden valmistus romahti ensimmäisen kerran, ja ennen vuotta 1000 eKr. tapahtui toinen kollapsi. Jälkimmäinen viittaa muilla keinoin paremmin ajoitettuun myöhäispronssikauden kollapsiin, joka historian puolella tunnetaan Kreikan historian pimeinä vuosisatoina. Historian tutkijat ovat ne näin nimenneet, koska silloin kirjoitustaito katosi 500:ksi vuodeksi, eikä tutkijoilla ole lähteitä. Paljon muutakin ikävää tapahtui, mutta meitä kiinnostaa tällä kertaa väestöllinen katastrofi.

Joukkotuho vain tautien aiheuttama?

Historiasta ja esihistoriasta käytävässä keskustelussa, -ja populaarijulkaisuissa, edellä todistettu romahdus vielä toisinaan kiistetään. Lääketieteellisessä keskustelussa sen selitykseksi tarjotaan kulkutauteja.

5000–6000 vuotta sitten monet neoliittiset yhteiskunnat vähenivät koko Länsi-Euraasiassa sellaisten tekijöiden yhdistelmän vuoksi, joista edelleen keskustellaan laajalti. Tässä raportoimme Yersinia pestiksen , ruton aiheuttajan, löytämisestä ja  (bakteerin) genomin rekonstruoinnista neoliittisissa maanviljelijöissä Ruotsissa. Löydetty bakteeri on esivanhempi ja perusta kaikille tämän taudinaiheuttajan nykyisille ja muinaisille tunnetuille kannoille. … Tehdyt analyysit paljastivat, että Y. pestiksen useita itsenäisiä sukulinjoja haarautui ja laajeni koko Euraasiassa neoliittisen taantuman aikana, leviten todennäköisimmin varhaisten kauppaverkostojen kautta massiivisen ihmismuuton sijaan. Tuloksemme ovat sopusoinnussa esihistoriallisen ruttoepandemian olemassaolon kanssa, joka todennäköisesti edisti neoliittisten populaatioiden rappeutumista Euroopassa. (Julkaisu Cell 06.12. 2018)

Tutkijat todentavat ruttoa aiheuttavan Yersinia-bakteerin läsnäolon alueella, jolla väestöromahdus kuusituhatta vuotta sitten tapahtui. He kieltäytyvät kuitenkin näkemästä oman lääketieteellisen poteronsa ulkopuolelle, -syyttäen yksinomaan kulkutautia katastrofista, mutta radikaalin väestökatastrofin olemassaololle 6000 BC on nyt ainakin yksi myöntäjäryhmä.

New Scientist, uudemmassa julkaisussa, sensijaan torjuu ruttopandemian katastrofin pääasiallisena aiheuttajana:

Mustansurman taustalla oleva bakteeri, joka aiheutti tuhoja keskiajalla, on löydetty 5000 vuotta sitten asuneen miehen kallosta, nykyisessä Latviassa, joten se on varhaisin tunnettu rutto. Muinaisen DNA:n toteaminen metsästäjä-keräilijän kallossa viittaa siihen, että (silloinen) ruttoa aiheuttava Yersinia pestis -kanta oli vähemmän tarttuvaa ja haitallista kuin myöhemmät versiot, sanovat Ben Krause-Kyora Kielin yliopistosta Saksasta ja hänen kollegansa. Bakteerien puute kolmesta muusta ihmisestä, jotka on haudattu miehen viereen, nimeltään RV 2039, on yksi vihje vähemmän tappavasta taudista, kertoo Krause-Kyora. (New Scientist 29.06. 2021)

Kompetenssimme ei riitä medicalistien väittelyn ratkaisemiseen, mutta on vielä yksi argumentti New Scientist:ssä esitetyn kannan puolesta: Massiivinen joukkotuho, joka 6000 vuotta sitten kohtasi maailman tiheimmin asuttua ja sivistyneintä maanosaa, oli sukupuolisesti valikoiva. Stanfordin yliopistossa tehty tutkimus osoittaa miespuolisen väestön geneettisen variaation vähentyneen mm. Euroopassa hyvin radikaalisti 7000-6000 vuotta sitten (geenien ajoitukset ovat epätarkkoja). Se tarkoittaa, että osa ”isä-linjoista”, l. Y-kromosomin DNA:n (YDNA:n) haploryhmistä katosi. Tästä on tehty johtopäätös, että miesten määrä oli vähentynyt. Äideiltä lapsille periytyvän mtDNA:n, l. ”äiti-linjojen” suhteen ei ole samaa poikkeamaa havaittavissa, mikä kertoo ettei naisten lukumäärälle tapahtunut vastaavaa pudotusta. Stanfordin grafiikka:

Grafiikka: Stanfordin yliopisto

Huomatkaa, että geenien ajoitukset ovat epätäsmällisempiä, kuin esm. arkeologiassa, jossa yleensä saadaan tarkasteluun konkreettisia esineitä, jotka voidaan ajoittaa. Elle ole kyse muinaisesta vainajasta, geenien ajoitus on epäsuoraa päättelyä. Stanfordilaiset siis osoittavat vedenpitävästi, että joukkotuho koski miehiä, ei juuri lainkaan naisia. Tämä sulkee kokonaan pois kulkutaudit massakuolemien pääasiallisena toimijana: Kuolema oli 6000 vuotta sitten sukupuolisesti sensitiivinen.

Olemme nyt purkaneet vyyhtiä monta kierrosta, mutta vielä kerran:

Mikä niitä miehiä tappoi mutta naiset säästi (huvitteluun ja lisääntymiseen)?

Ihmismiehille ominaisia ​​äkillisiä pullonkauloja on päätelty useista Vanhan maailman (Afrikka, Eurooppa, Aasia) populaatioista 5000–7000 BP. Tässä yhdistetään antropologinen teoria, viimeaikaiset väestön genomitutkimukset ja matemaattiset mallit, ja ehdotamme sosiokulttuurista hypoteesia, johon sisältyy patrilineaalisten sukuryhmien muodostuminen ja ryhmien välinen kilpailu näiden ryhmien välillä. Analyysimme osoittaa, että tämä sosiokulttuurinen hypoteesi voi selittää väestön pullonkaulan johtopäätöksen. (Nature Communications 25.05. 2018)

Siteerattu julkaisu, -ja sitä toistaneet Newsweek, Hesari, jne.- myönsivät klaanit ja väkivaltaisen kilpailun naisista, mutta aggressiivisen maahanmuuton myöntämiseen ei rohkeus riittänyt. Arkajalkaisuus on kuitenkin turhaa, sillä toisaalla on julkaistu jo tulokset jotka kertovat Kaspian ja Etelä-Uralin arojen ja Keski-Aasian paimentolaisnomadien YDNA-linjojen yleistyneen Euroopassa juuri tuohon aikaan.

Tulokkaat, jotka toivat Euroopalle ei-tyypillisen YDNA:n, ruton ja matalamman kulttuuritason, tulivat Djeprin itäpuolisilta aroilta. Heidän etniteettinsä oli kehittynyt paimentolaisessa elämäntavassa, ja puhuivat indoeurooppalaisia kieliä. Heidän kulttuurejaan olivat Samaran kulttuuri, K’hvalynsk, Sredni Stog ja kuoppahautakulttuuri joka venäläisessä kirjallisuudessa mainitaan nimellä Jamnaja kultura. Olette ehkä kuulleet ”jamnoista”, mutta heitä ei mainita ruton ja lukutaidottomuuden levittäjinä.

Edelle siteeratut tiedejulkaisut joko kiistävät tai myöntävät  väestöromahduksen. Jos myöntävät, etsivät syytä kulkutaudeista, ja kun tämä ei toimi, tarjoavat eurooppalaisen kulttuurin sisäistä ”patrilineaalisten sukuryhmien muodostumista”. Joudumme siis ottamaan vielä yhden askeleen, ja purkamaan tiedeyhteisön keräämää tekosyiden saiturin-lankakerää vielä yhden kierroksen.

Sivistyneempien alueiden romahdus 6000 vuotta sitten ei voi johtua sisäisistä syistä

Tutkiessaan 60-luvulla Kaakkois-Euroopan arkeologiaa liettualaissyntyinen mutta Yhdysvalloissa tieteellisen uransa tehnyt arkeologian professori Marija Gimbutas teki silloin uuden havainnon: Euroopassa metallikausina tapahtunut kulttuurikehitys ei voinut pohjautua sisäiseen kulttuurievoluutioon, vaan on seurausta ulkoisesta maahanmuutosta. ”Jamnoille” jotka toivat indoeurooppalaisuuden Djepriltä länteen, kaikkine mainittuine piirteineen, hän antoi (vanhimmissa julkaisuissaan) nimityksen Kurgan Wave 1. Gimbutas liitti patriarkaalisen (=sukupuolisesti epätasapainoisen) elämäntavan ilmaantumisen samaan ajankohtaan: Toki se laskee nais-sukupuolen yhteiskunnallista asemaa, jos nomadileireihin ilmestyy runsaasti vierasheimoisia naisia sotasaaliina seksiorjiksi. Tästä voidaankin katsoa ”patriarkaatin” alkaneen.

Kurgaanikulttuurien”, -nimi tulee venäjänkielen skyyttiläistä hautakumpua tarkoittavasta sanasta (kurgan)- tunkeuduttua Eurooppaan väestön määrä ja kulttuurin taso romahtivat, ja olot muuttuivat pysyvästi rauhattomiksi. Lyhyesti kokonaiskuvaa:

  • Eurooppaan kohdistui 3500 BC alkaen jatkuva nomadiheimojen hyökkäyskampanja, jonka ensimmäiset aallot olivat indoeurooppalaisia, myöhemmät muita hunneja.
  • Näiden invaasioiden seurauksena 50-60% (arvioijasta riippuen) nykyeurooppalaisten YDNA:n haploryhmistä (isä-linjoista) on Euroopan ulkopuolista tuontitavaraa, joka ilmaantui Eurooppaan po. nomadi-invaasioiden mukana.
  • Nomadien maahantunkeutumisen seurauksena Euroopan väestön määrä ja kulttuuritaso romahtivat. Vain väestön määrän radikaali romahdus mahdollistaa suhteellisen pienilukumääräisten nomadien em. suuruisen osuuden nykyväestön geeneissä.
  • Samassa prosessissa useimmat eurooppalaiset kielet katosivat. Tuhosta selvinneet alkoivat puhua indoeurooppalaisia kieliä. Uudet kielet olivat hybridejä eurooppalaisista kielistä ja nomadien indoeuroopasta.
  • Ei-indoeurooppalaisia kieliä säilyi pidempään mm. Kreetalla, Skotlannissa, Iberiassa ja Fennoskandiassa.
  • Indoeurooppalaista invaasiota edeltäneitä YDNA-linjoja säilyi parhaiten Euroopan laidoilla, kuten Sardiniassa (maanviljelys-aallon linjoja)ja Fennoskandiassa (metsästäjä-keräilijöiden linjoja).

Nomadi-invaasio, ja sen tuhoisat vaikutukset, ulottuivat Euroopan lisäksi mm. Pohjois-Kiinan varhaiselle korkeakulttuurin alueelle Liadongiin, josta lisää tuonnempana. Tarkastelemme ensin eri elinkeinojen ja elämäntapojen piirteitä:

Elinkeino: Tuotannon intensiivisyys: Väestön määrä: Perhe-instituutio, sukupuoliroolit:
Metsästys ja keräily: Matala Matala Matrilineaarinen, naiset henkilöitä
Maanviljelys: Korkea Korkea, taipumus kasvaa Matrilineaarinen, naiset henkilöitä
Paimentolaisuus: Matala Matala Patrilineaarinen, naiset esineitä

#Patriarkaalisuuteen yhtenä YDNA:n katoon vaikuttaneena syynä kiinnitettiinkin jo huomiota:

  • #Patrilineaarinen (isänpuoleinen) suku on ilmiö joka on voinut ilmaantua vain samoissa olosuhteissa, kuin sukupuolisesti epätasapainoinen l. patriarkaalinen elämäntapa. Ne eivät ole alkuperäisiä ilmiöitä Euroopassa, eivät missään.
  • Uskottavin selitys patriarkaalisuuden ilmaantumiselle on sen liittäminen (alunperin) olosuhteisiin, joissa sotasaaliina otettujen (oikeudettomien, esineellistettyjen) naisten runsas läsnäolo heikentää naisen asemaa tapakulttuurissa. Arkeologisissa tutkimuksissa on löydetty Balkanilta tähän viittaavaa.

Yhteisöjen välisiä konflikteja lienee tapahtunut Euroopassakin jo ennen nomadi-invaasiota 4000-3500 eKr., mutta vasta tämän jälkeen niistä muodostui yhteiskunnallisen tilanteen ”uusi normaali”.

Ihmisten välinen aggressio: Yhteiskunnallinen eriarvoisuus: Puhuttu kieli:
Eurooppa ennen invaasiota: Poikkeus, yleensä hallinnassa, ei koskaan valtarakenteen perusta Vähäinen tai satunnainen, yksilön ominaisuuksista riippuva Eurooppalainen kieli
Arokulttuureilla Keski-Aasiassa: Normaali käytäntö heimojen kanssakäymisessä Korkea, yhteiskunnan peruselementti Indoeurooppalainen kieli, IEkk<
Eurooppa jälkeen invaasion: Sodat normitilaanne, asutukset linnoittautuivat Korkea, omaisuutta kertyi sukuihin Kielet IE-hybridejä, paitsi mm. suomalaiset

Indoeurooppalaisten tunkeutuminen Eurooppaan yritetään yhä toisinaan selittää ”korkeammalla kulttuuritasolla” olleiden kansojen maahanmuutolla, mutta juuri mikään ei voi olla kauempana todellisuudesta.

Kuten edellä kerroimme, väestön määrä aroilla oli pinta-alaan nähden vähäinen, -ja Ukrainasta (Djepriltä) Kaspialle ja eteläiselle Uralille ulottuva alue ei ollut sen ajan tiheästi asuttuihin Euroopan osiin verrattuna kovinkaan suuri, -ja sinne jäikin väkeä. Miten sitten nämä nälkäiset ja kärpässilmäiset nomadit pystyivät mullistamaan koko Euroopan? Selitys löytyy elinkeinorakenteesta:

Maanviljelijät / eurooppalaiset: Paikkaan sidottuja Suuria asutuskeskuksia, alueellinen työnjako, liikenneyhteydet elintärkeitä. Väestömäärä suuri, työvoiman tarve korkealla
Nomadit / indoeurooppalaiset: Liikkuvia, pystyivät väistämään Ei mitään elintärkeitä kohteita, joita voisi menettää Väkimäärä pieni, ainainen nälkä, väestöylijäämä.

Hevosilla liikkuvat paimentolaiset olivat paikallaan-asuvien viljelijöiden tavoittamattomissa, mutta peltoihinsa sitoutuneet viljelijät eivät päässeet näitä pakoon. Pienetkin liikkuvat rosvolaumat saattoivat autioittaa laajoja seutuja. Näin on käynyt itäisessä Euroopassa, ja myös Itä-Aasiassa.

Sama toistui Kauko-Idässä

Sekä neoliittisen kivikauden Euroopassa että Kiinan kulttuurikehityksen eräässä alkupisteessä Liaodongissa on arkeologisesti havaittavissa keskiaasialaisten nomadien tulo. Tarkastelemme Suomessakin yleisen YDNA:n N-haploryhmän esiintymistä ja katoamista Pohjois-Kiinassa:

N1 (xN1a, N1c) eräissä näytteissä:

Paikkakunta: Kulttuurivaihe: Aikakausi: Otos: Kpl/%:
Niuheliang, Lingyuanin ja Jianpingin läänit, Liaoningin maakunta Hongshan Neoliittinen 6500-5000 BP 6 4 / 66,7%
Halahaigou, Yuanbaoshanin piirikunta, Chifengin kaupunki, Sisä-Mongolian autonominen alue Xiaoheyan Neoliittinen 5000-4200 BP 12 12 / 100,0%
Dadianzi, Chifeng kaupunki, Sisä-Mongolian autonominen alue Vanhempi Xiajiadian Varhainen pronssikausi 4200-3600 BP 5 3 / 60,0%
Dashanqian, Chifeng kaupunki, Sisä-Mongolian autonominen alue Nuorempi Xiajiadian Myöhäispronssikausi 3000-2700 BP 9 1 / 11,1%
Jinggouzi, Linxi County, Chifeng kaupunki, Sisä-Mongolian autonominen alue Pohjoinen nomadikulttuuri Myöhäispronssikausi 3000-2500BP 12 0/0%
Miaozigou, Chahar, Ulanqab, Sisä-Mongolian autonominen alue Keskustasangon kulttuuri Neoliittinen 6000-5000BP 3 3 / 100,0%

N1-haploryhmien osuus putoaa radikaalisti neoliittisen ajan jälkeen, nomadiväestön tunkeutuessa Liao-jokilaaksoon. Nyky-kiinalaisilla on N1:tä hyvin vähän. Nuoremman ja vanhemman Xiajiadian-kauden ero on dramaattinen. Tutkijoiden mukaan arokansat tunkeutuivat tuolloin alueelle, ja mullistivat koko elämäntavan: Maanviljelyksen tilalle tuli puoliliikkuva karjanhoito. N1-YDNA:n osuuden putoaminen 60%:sta 11%;iin on aika korutonta kertomaa. Euroopassa tapahtui sama kehitys: 60% nykyeurooppalaisten YDNA:sta periytyy indoeurooppalaisten nomadien mukana tulleista haploryhmistä.

Kulttuurikehitys koki takaiskun, kulttuurikuva muuttui maanviljelykseen ja kaupankäyntiin tukeutuvasta puoliurbaanista (kaupunkikeskeisestä maaseudusta) paimentolaiskulttuurin dominoimaan tilanteeseen neoliittisen kivikauden vaihtuessa pronssikaudeksi, tai jälkimmäisen alussa.

Näkymiä voikin kuvata tilanteella, jossa nomadit ovat tappaneet maanviljelijät, ja laiduntavat heidän entisillä pelloillaan. Koko prosessia voi tarkastella siis väkivaltaista kulttuuria edustavan miesjoukon tunkeutumisena hyvinvoivalle ja rauhanomaiselle seudulle, -ja väestönvaihtona. Kuudentuhannen vuoden takainen maahanmuutto aiheutti kulttuuriin noin tuhannen vuoden takaiskun, ja osa katastrofin seurauksista vaikuttaa tänäkin päivänä.

 

Luettavaa:

7 Comments

  1. Pekka Kemppainen
    2.7.2021 11:00

    Lukija löytänee itse mahdolliset samankaltaiset prosessit muilta aikakausilta: Hyvinvoiva kulttuurisesti innovatiivinen yhteisö tuhoutuu alkeellisempien maahantunkeutujien hyökkäykseen tai maahanmuuttoon. Esihistoriassa tämä on tapahtunut useissa paikoissa noin 6000 vuotta sitten, ja historiallisena aikana lukuisia kertoja. Tutkija James DeMeo kiinnittää huomiota kuivien seutujen ominaisuuteen tuottaa brutaaleja ihmisryhmiä, jotka hyökkäävät muiden alueille. Miten väkivaltainen luonnehäiriö ilmaantui, ja miten se ylläpitää itseään kulttuurisesti, sen on selvittänyt neuropsykologi James W.Prescott. Neuvostoaikainen oppikirjojen laatija professori Pankratova selvitti jo varhain sen prosessin, joka tapahtui Keski-Aasian aroilla >6000-vuotta sitten jossa prosessissa muotoutui väkivaltakeskeinen ja hierarkinen arokulttuurien elämäntapa. Pankratova ei ole julkaissut aiheesta, mutta onnistui sujauttamaan teesinsä oppikirjaan ”Venäjän historia”.

    Vastaa
  2. Orang Utang
    2.7.2021 20:24

    Yksi kulttuurin teknologisen kehityksen merkkipaalu on perintöoikeuden keksiminen.

    Muinaiset soturit ja hallitsijat haudattiin aseineen ja arvotavaroineen. Ne saattoivat olla hyvinkin arvokkaita. Kukaan ei esittänyt vaatimuksia vainajan omaisuuteen. Voimassa oli ikään kuin 100 prosentin perintövero.

    Jossain vaiheessa sitten keksittiin perintö ja ajan myötä sitten kehittyi etuoikeusjärjestys. Syntyikö perintöoikeus mahdollisesti sellaisilla alueilla, joilla oli paljon haudanryöstäjiä?

    Miekkaa ei enää haudattu kantajansa mukana vaan se siirtyi perilliselle. Olennaista tässä siirtymässä on, että samalla siirtyi yhteisön sisäinen valta. Se valta, jota pidettiin yllä miekan avulla.
    – Syntyi perinnöllinen valta.

    Aikaisemmin valta piti ansaita yhteisöltä, nyt se perittiin.
    – Vallan olemus oli sama kuin tänä päivänä: rajaton otto-oikeus toisen omaisuuteen.

    Nyt kun teemme siirtymää tiedon aikakauteen, kannattaa hieman pohdiskella tiedon perintöoikeutta. Tiedolla tarkoitan inhimillistä tietoa, en dataa.

    Nykytilanne tiedon suhteen on sama kuin oli muinaisen ihmisen suhde hänen miekkaansa: se viedään hautaan hänen mukanaan.
    – Eikä kukaan ihmettele, miksi arvokas tieto haudataan vainajan mukana; eihän silloinkaan ihmetelty, miksi miekka haudataan soturin mukana.

    Meiltä puuttuu vielä informaation infrastruktuuri, joka mahdollistaa tiedon perimisen.
    – Muinoin puuttui teknologian infrastruktuuri.

    Infrastruktuurin puuttuminen mahdollisti ehdottoman vallan miekan omistajalle.
    – Nyt tiedon omistajan edessä polvistuvat kaikki maailman johtajat, koska voihan sieltä aina jotain «paljastua», jos ei tottele.

    Inhimillisen tiedon määrällä on teoreettinen raja.

    Nyky«tekniikalla», jossa tieto siirretään sukupolvelta toiselle siten, että yksi ihminen opettaa vallitsevan tiedon seuraavalle sukupolvelle, teoreettisena rajana on opettajien määrä.
    – Jokainen henkilö, joka siirtyy oppilaan paikalta opettajan paikalle lakkaa kehittymästä siihen täyteen tiedon määrään, johon hänellä on potentiaali.
    – Näin ylisukupolvisen tiedon siirtokapasiteetilla ja vastaanottokapasiteetilla keskinäinen suhde ja viime kädessä teoreettinen raja siirtyvän tiedon määrälle.

    Ylisukupolvisen tiedon määrää ei voida käytännössä lisätä nykyisestä «lisäämällä opetusta». Ratkaisun on tultava jostain muualta. Voisiko se olla
    – koneellinen opetustoimi,
    – rokotteilla siirretään tieto suoraan aivoihin,
    – geenimuokkauksella lisätään älykkyyttä,
    – mikrosiruilla liitetään ihminen osaksi «tieto»järjestelmää.

    Vastaa
    1. Leenakka
      18.7.2021 18:45

      Tiedon määrä vastaa mielen kapeutta ja laajuutta. Harva yltää mielensä ulottumattomiin. Vielä harvempi pystyy hyväksymään mielen ulottumattomissa olevaa ymmärrystä. Ja ellei ymmärrä/hyväksy tietonsa vaikutusaluetta laajempaa kokonaisuutta – siinä kulkee mielen kasvun raja. Sellainen ihmiskunta on.

      Vastaa
      1. Pekka Kemppainen
        18.7.2021 19:04

        Toivotaan tosiaan noin.

        Vastaa
  3. juha II
    2.7.2021 21:44

    Eivät sitten käyttäneet maskia ja kahden metrin turvaväliä.

    Vastaa
  4. Markku Nevalainen
    8.7.2021 10:12

    Miten tarut amatsooneista jos ne taruja ovatkaan voisivat sopia tähän.Ehdotan että amatsoonit tappoivat poikalapset jolloin syntyi YDNA tyhjiö jonka täytti valloittajien YDNA .

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      8.7.2021 11:02

      Eivät sovi kokonaisuuteen. Ei ollut tyhjiötä, vaan maahanmuuttajien tekemä valikoiva kansanmurha.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top