Facebook älähti: Tutkimus poliittisista mainoksista Fb:ssa rikkoo ”yhteisönormeja”

Presidentinvaali-kampanjointi ja poliittinen vaikuttaminen somen kautta riehuvat Yhdysvalloissa juuri nyt kiivaimmillaan, ja New Yorkin yliopiston tutkimushanke osuu keskelle kuuminta kalabaliikkia. Nyt Facebook Inc, kertoo, että heidän varpailleen on astuttu.

New Yorkin yliopiston (NYU) insinöörejä kouluttavan laitoksen tutkimushanke Ad Observatory, johon on rekrytoitunut jo tuhansia vapaaehtoisia netin tarkkailijoita, ja jossa käytetään Facebookin jakamaa julkista tietoa, on ilmeisesti osunut johonkin arkaluonoiseen. Facebook Inc. vaatii tutkimushanketta lopettamaan tietojen keräämisen poliittisiin mainoksiin kohdistuvista Fb:n käytännöistä, eikä yhtiön ylläpitämää sosiaalisen median alustaa saisi tutkia ilman yhtiön lupaa.

NYU:n insinöörikoulu aloitti syyskuussa Ad Observatory-projektin, johon värvättiin 6500 vapaaehtoista avustajaa keräämään tietoja poliittisista mainoksista Fb:ssa. Avustajien työkaluna on erityinen selainlaajennus. Tarkkailun kohde, rahankäyttö poliittiseen mainontaan, on Suomessa niin julkinen asia, että ehdokkailla on vaalirahoitusta koskeva ilmoitusvelvollisuus, -joka kaikki tosin eivät kovin halukkaasti käytä.

FB Inc. kirjoitti 16.10. projektin tutkijoille, ilmoittaen kantansa että tietojen kerääminen rikkoo palveluehtoja, jotka kieltävät massatietojen keräämisen Facebookista.

”Kaavintatyökalut, riippumatta siitä, kuinka hyvässä tarkoituksessa niitä käytetään, eivät ole sallittuja keinoja kerätä meiltä tietoja”, kerrotaan Facebookin tietosuojavirkailijan Allison Hendrixin kirjoittamassa kirjeessä NYU:lle. Jos yliopisto ei lopeta projektia ja poista keräämiään tietoja, hän kirjoitti: ”Teihin saatetaan joutua kohdistamaan muita toimenpiteitä”.

Kiista koskee maksettujen mainosten käyttöä ja siitä raportoimista. Facebook ja Twitter ovat äskettäin olleet tapetilla myös toisesta, paljon kriittisemmästä, poliittiseen some-vaikuttamiseen liittyvästä ilmiöstä: Toiselle ehdokkaalle epäedullisen informaation jakamisen estämisestä.

Demokraatti-ehdokkaan Joe Bidenin pojan Ukrainan-biznesten kiemurat sensuroitiin suosituimmilla some-alustoilla, kirjoitti mm. New York Post. Sosiaalisten alustojen mediamoguleilla saattaa siis olla pinna tiukalla jo valmiiksi, ja NYU:n sinänsä viaton tutkimushanke osui kipeään kohtaan.

Sosiaalisen median megatoimijoiden pelko läpinäkyvyyttä kohtaan ei vähennä yleisön epäluuloja, eikä lopeta väitteitä poliittisten mielialojen ja jopa äänestyskäyttäytymisen säätelystä tietojen jakamista rajoittamalla, ja alustan ylläpitäjille mieluisen tiedon -jopa disinformaation- levittämisestä.

Luettavaa:

Lopuksi, mitä NYU:n tiimi on löytänyt:

Yhdysvaltain presidentinvaalit: Varainkäyttö Facebookissa tapahtuvaan mainontaan viikoittain:

Lähde: Facebook-mainosarkisto. Presidentinehdokkaiden kampanjoissa käytetty summa mainontaan Facebookissa 01.06. 2020 — 21.10. 2020. Trumpin lukuun sisältyy sekä presidenttikampanjan, Donald J. Trump president Inc:n, että varainhankintakomitean Trump Make America Great Again Committee:n käyttämät summat. Bidenin kokonaismäärään sisältyvät Presidentti Biden (kampanja) ja Biden Victory Fund (varainhankintakomitea). Lisätietoja siitä, miten kampanjat keräävät ja käyttävät rahaa, on osoitteessa OpenSecrets.org.

2 Comments

  1. Orang Utang
    25.10.2020 14:19

    Silloin kun totuudesta on olemassa kaksi erilaista versiota asia ratkaistaan rahan heittämisellä:
    – Rahaa heitetään ilmaan ja kummalta ensi loppuvat rahat, on hävinnyt.

    Vanhan testamentin aikaan käytettiin arpomiseen ja tuomioiden antamiseen erityistä papin hallussa olevaa välinettä.
    – Sen mitä arpa sanoi, täytyi olla Jumalan tahto.
    – Koska ihminen ei voinut vaikuttaa arvonnan lopputulokseen, täytyi sen olla Jumalantahto.

    Vastaa
  2. Orang Utang
    26.10.2020 21:01

    Noissa „vanhanaikaisissa“ tuomioissa ja tuomioistuimissa oli muitakin ominaisuuksia, joita nykyään ei tapaa.

    Viisas tuomari toi asian sovintoon niin että molemmat olivat tyytyväisiä. Jos osapuolet tulivat tuomiolle härkien kanssa, joista toinen tulisi tuomituksi vastapuolelle, tuomari ensin sovitteli asian niin, että kiista olikin enää vain lampaasta ja kohta enää yhden kukon arvosta.
    – Tällaiselta tuomiolta molemmat osapuolet lähtivät tyytyväisinä. Voittipa sitten yhden kukon tai hävisi, eihän se edes muni.

    Vahingonkorvauksena tuomitaan vain olemassa oleva omaisuus vastapuolelle.
    – Sellaista, mitä osapuoli ei omistanut ei voitu tuomita menetetyksi.
    – Olemattoman omaisuuden tuomitseminen toiselle olisi merkinnyt orjuutta; henkilö olisi tuomittu toisen orjaksi, kunnes suoritus on maksettu.
    – Ahne orjan omistaja olisi kuitenkin keksinyt uusia ja uusia lisäyksiä orjansa suoritettavaksi.
    – Esimerkiksi korko maksettavalle korvaukselle.
    – Ja jos korko ei riitä voidaan keksiä mieliharmi ja „perintäkulut“, jotka pitää vielä maksaa tuomion päälle.
    – Vain mielikuvitus on rajana siinä mitä kekkulikonsteja ovela velkoja keksiikään pitääkseen toisen orjana.

    Tuomioistuin ei itse suoraan tai välillisesti ollut edun saaja missään olosuhteissa.
    – Ei ollut sellaista käytäntöä, että tuomitaan korvauksia valtiolle, tuomioistuimen omistajalle.
    – Valtiolle tuomitseminen tuli käytäntöön Englannissa ja syykin oli selvä: kuninkaan ainainen rahapula.

    Tiesitkö muuten, että rahapula on peruste „ensiyön oikeudelle“, kuninkaan oikeudelle viettää yö juuri naimisiin menneen morsiamen kanssa.
    – Tällaisesta tyhjästä keksitystä kuninkaan oikeudesta oli sulhasmiehen mahdollista vapautua maksamalla rahaa kuninkaalle: rekisteröidä avioliitto ja saada todiste siitä, että maksu on suoritettu, avioliittotodistus.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top