Finnavia sai rapsut kiitoteiden talvikunnossapidosta

Suomen lentokenttien talvikunnossapito, joka on todella vaan ei todetusti maailman parasta, sai tänään maineelleen kolhun, kun Onnettomuustutkintakeskus julkaisi lausuntonsa 25.10.2017 Turun lentoasemalla tapahtuneesta vähältä-piti-tilanteesta.

  • Tilanne muodostui, kun Irlantiin rekisteröidyn lentoyhtiön Bombardier oli laskeutumassa Turkuun. Kentän pinnan loskaisuuden takia koneen laskeutumistelineen pyörät joutuivat talviautoilijoillekin niin tuttuun vesiliiroon, siis menettivät kosketuksensa kiitoradan pintaan.
  • Tämän seurauksena koneen nopeus ei alentunut lentäjien odottamalla tavalla.
  • Koneen ohjattavuus myös heikkeni, jolloin sen asento kiitoradalla lähestyi poikittaista, kone kulki kylki edellä. Kone oli ohjautumassa sivuun kestopäällystetyltä radan osalta, ja kosketti kiitoradan reunavaloja.

Tilanteen huomattuaan ohjaamomiehistö lähetti hätäkutsun. Onnettomuuskeskuksen lausunnosta:

Lentokoneen ollessa kääntyneenä poikittain sivuluissa, oli sen maanopeus vielä 78 km/h. Lentokone pysähtyi noin 160 metriä ennen kiitotien päätyä keskilinjan lähettyville siten, että se oli pyörähtänyt 196 ° vastapäivään tulosuuntaansa nähden. Lämpötila oli tapahtumahetkellä lähellä nollaa, kiitotiellä oli yli 10 mm sohjoa. Tuuli kaakosta oli kova ja puuskainen.

Tapahtuman aikana koneessa oli neljä miehistön jäsentä ja 88 matkustajaa. Lento oli tulossa Tukholmasta, ja sitä operoi City Jet. Bombardier CRJ 700 on yleisesti käytetty lyhyiden ja keskipitkien matkojen liikennekone, jota käyttävät useat yhtiöt. Konetta valmistaa kanadalainen Bombardier. Onnettomuustutkintakeskus antoi suositukset sekä Finnavialle että Kanadan ja Irlannin valvoville viranomaisille.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Finavia Oyj tarkistaa nykyiset kiitotieolosuhteiden arviointimenettelyt, kunnossapidon käytännöt sekä reagoinnin muuttuviin olosuhteisiin ja toteuttaa näiden pohjalta tarvittavat muutostoimenpiteet.

OTK:n kritiikki Finnavialle koskee kiitotieolosuhteita koskevan tiedon päivittämistä. Sisäministeriölle OTK viestii, että pelastustoimen hälyttämisen tapahtuminen puhelimella (kuten Turussa po. tapauksessa), -poikkeustilanteessa hyvin kiireisen lennonjohtajan toimesta, on korvattava esm. automaattisella tiedonsiirrolla.

Nopeasti muuttuvissa sääolosuhteissa lentokoneen ohjaamomiehistön aiemmin saama tieto kiitotieolosuhteista voi poiketa huomattavasti laskeutumishetkellä vallitsevista olosuhteista. Tapahtumassa loskan paksuus kiitotiellä kasvoi selvästi, mutta siitä ei ilmoitettu edelleen eikä kiitotietä kunnostettu.

Suomen talvilolosuhteissa kiitotien lumi- ja loskakerros  voi muuttua hyvinkin nopeasti. Tilannetta tarkkaillaankin, laskeutumisten ja nousujen salliessa, ajoneuvoista joissa on lumi- tms. kerroksen mittaavat sensorit.  Tietoa siis haetaan aktiivisesti, mutta kritiikki kohdistuukin päivitetyn tiedon välittämiseen.

Suomen leveysasteilla, itään ja länteen, on jotakuinkin tavallista että jonkin suuren kansainvälisen lentoaseman kohdalla uutisoidaan sana ”lumikaaos”. Suomea koskien tämä sanonta on tuiki harvinainen, jos sitä on koskaan esiintynytkään. Poikkeustalvina, jolloin lumiongelmat ovat ulottuneet Keski-Eurooppaan, olemme nähneet uutiskuvissa mm. lumilevyllä varustettuja mönkijöitä suurella saksalaisella lentokentällä. Vertailun vuoksi suomalaista kalustoa:

Kalusto, jolla lentoasemat pidetään reaaliaikaisesti toiminnassa ympäri vuoden, on spesifiä, vain lentoasemilla käytettävää. Se on siksi myös suurehko investointi, jota ei etelämpänä tarvita, eikä sen tarpeellisuutta edes osata ymmärtää, -ennenkuin lumimyrskyt yltävät Frankfurtin korkeudelle.

Palataksemme Finnaviaan, se sai moitteita po. tilanteen loska-olosuhteiden arvioinnin ja tiedottamisen pettämisestä: Irlantilais-koneen lentäjät, joilla ei ehkä ollut aiemman kokemuksen jättämää sisäistä sensoria talvilaskeutumisiin, joutuivat yllättävään tilanteeseen, kun koneen vauhti ei odotetulla tavalla hidastunut. Finnavia ei ole tässä kuitenkaan syntipukki: OTK:kin jakaa tilanteen vastuullisuutta useaan maahan ja kahdelle mantereelle.

Antaisimme, eXtran toimesta, vielä yhden suosituksen kaikille Suomen lentoliikenteen infrasta huolehtiville politiikan toimijoille: Suomessa lentoliikenteen maapalvelut on tähän asti hoidettu haastavat talvilosuhteet huomioonottaen poikkeuksellisen hyvin. Simppelisti ymmärretty ”kustannustehokkuus” ei kuitenkaan kaikissa tulevaisuuden päätöksentekotilanteissa ehkä ota huomioon esm. talvikunnossapitokaluston ympärivuotista yläpitoa, tai kotimaisen lentoalan teknisen yms. koulutuksen välttämättömyyttä.

Turun po. tapauksessa moitteita sai myös lennonjohdon päätös siitä, miten kiitoradan 10mm loskakerroksesta informoidaan laskeutuvan koneen lentäjiä. Kun saattaa tulla jonkun mieleen esm. rekrytoida lennonjohtajia kansainvälisiltä työmarkkinoilta, se puute joka häivähti esiin Turun läheltä-piti-ceississä, saattaakin olla ”uusi normi”? Siksi toivomme, ettei Suomen lentokenttäpalveluja koskaan johdeta kuin kainuulaista peltipajaa, taseiden tehdessä päätöksiä. 

 

1 Comment

  1. läheltä seurannut
    24.10.2018 18:51

    Isompien tulospalkkoiden( korkeassaa asemassa olevat päättäjät) vuoksi lykätään ja minimoidaan investoinnit,näin kasvatetaan miljoonien korjausvelka verkostokentille.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top