Finnlines huolehtii Suomen huoltovarmuudesta, Suomen lipun alla

Suomen kaupalliset ja huoltoyhteydet kulkevat pitkälti meritse, ja kuljetuksia ajatellen onkin voitu puhua Suomesta saarena. Merenkulku onkin huoltovarmuudellemme eräs avaintekijä: Että laivat liikkuvat, että niitä on käytössä ja että ne on liputettu Suomeen, jolloin ne ovat saatavilla elintärkeisiin kuljetuksiin myös kriisiaikoina, -tämän seikan aliarvioiminen voi olla kohtalokasta jossain tulevaisuuden tilanteessa.

Koronapandemian takia joutuivat useimmat valtiot rajoittamaan tai lopettamaan rajat ylittävän matkustajaliikenteen. Niin tehtiin myös Suomessa, mutta rahdin ja tavarakuljetusten liikkuminen varmistettiin. Vaikka matkustajaliikenne jouduttiin terveydellisten vaarojen takia supistamaan, ruoan, lääkkeiden ja kulutustavaroiden liikkuminen varmistettiin.

Matkustajalauttojen jäätyä ilman risteily- ja viihdeasiakkaita, niiden työksi jäi kyyditä kumipyörillä kulkevaa tavaraliikennettä. Normaaliaikoina suuri osa siitä kulkee Finnlinesillä, jolla ei ole soittoa ja laulua, eikä viihdykettä:

Finnlinesilla on vahva asema erityisesti Suomen huoltovarmuuden kannalta kriittisessä kumipyöräliikenteen merikuljetuksissa. Itse asiassa Finnlines yksinään kuljettaa yli kolmanneksen arviolta noin miljoonasta rekasta, jotka kulkevat kolmen tärkeimmän merisillan eli Suomi–Viro, Suomi–Ruotsi ja Suomi–Saksa kautta. Nämä merisillat yhdistävät Suomen muuhun Eurooppaan, kertoo yhtiön tiedote.

Finnlinesin toimintaan ei koronalla ollut samaa välitöntä vaikutusta, sillä yhtiö keskittyy tarvematkustamiseen, ja viidelle ja puolelle miljoonalle suomalaiselle tarpeellisten rahtiyhteyksien hoitamiseen. Kun matkustajalauttoja operoivat yhtiöt lähestyvät suurta yleisöä mainoskampanjoillaan, Finnlines on jäänyt melko tuntemattomaksi, huolimatta suuresta merkityksestään suomalaiselle yhteiskunnalle.

Kaikki Finnlinesin laivat purjehtivat Suomen lipun alla. Laivoja yhtiöllä on kaikkiaan 21. Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä Naantali–Långnäs–Kapellskär-reitti on hyvin keskeinen. Finnlinesilla on tällä meritiellä kolmisenkymmentä lähtöä viikossa, ja noin 40 %:n markkinaosuus, Yhtiö onkin tämän reitin johtava rahdinkuljettaja.

Suomen ulkomaankaupan tärkein lauttayhteus on Helsingistä Travemündeen Saksaan. Finnlinesin laiva saapuu aamulla Helsinkiin ja lähtee alkuillasta takaisin Saksaan. Aikataulu on räätälöity rekkaliikenteen tarpeisiin. Tämä on myös ainoa suora meriliikenneyhteys matkustajille Suomen ja Manner-Euroopan välillä. Nelisenkymmentä prosenttia Suomen ja Saksan välisestä kumipyöräliikenteestä kulkee tämän reitin kautta. Finnlinesilla on myös lähdöt Uudestakaupungista, Turusta, Hangosta, Helsingistä ja Kotkasta muihin Euroopan satamiin.

”Finnlinesilla on keskeinen rooli kriittisten tarvikkeiden, kuten lääkkeiden, ruokatarvikkeiden ja muiden kulutustavaroiden kuljetuksessa, jotka ovat välttämättömiä Suomen kansalaisille ja teollisuudelle. Olemme erikoistuneet rahtipalveluihin ja meillä on keskeinen rooli tavaratoimitusten sujuvuuden varmistamisessa. Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin eli Naantalin ja Kapellskärin välillä liikennöivä alus MS Finnswan pystyy kuljettamaan huomattavan määrän lastia – jopa 200 rekkaa per matka, mikä vastaa yhteensä neljän päivittäin Turun ja Tukholman välillä liikennöivän matkustaja-autolautan kumipyöräkapasiteettia”, toteaa Finnlines Oyj:n talous- ja rahoitusjohtaja Tom Pippingsköld.

Säännöllinen ja tiheillä vuoroilla toteutettu liikenne on siis yhtiön ydinosaamista, mutta myös ympäristöön ja ekologisuuteen on investoitu. Finnlinesilla on 500 miljoonan euron investointiohjelma alusten energiataloudellisuuden, päästöttömyyden ja ympäristöystävällisyyden tehostamiseksi. Rakenteillaoleva uusi roro-alus kuuluu maailman ympäristöystävällisimpiin: Hiilidioksidipäästöt ovat alhaisia, ja litiumioniakkujärjestelmä mahdollistaa satamakäynnit täysin ilman päästöjä. Näitä aluksia tulee liikenteeseen kolme, joista ensimmäinen vuonna 2021.

Tilauksessa yhtiöllä on kaksi uutta eko-optimoitua Superstar-luokan ropax-matkustajarahtialusta, jotka aloittavat vuonna 2023. Ne tulevat Suomen, Ahvenanmaan ja Ruotsin välille. Ropax-alusten kapasiteetti on 1 100 matkustajaa ja 200 henkilöautoa ja 250 rekkaa.

”Uudet alukset vahvistavat Finnlinesin markkinajohtajan asemaa erityisesti meidän ydinliiketoiminnassa – kumipyöräliikenteessä – ja lisäävät meidän osuutta erityisesti Suomen ja Ruotsin välisessä matkustajaliikenteessä. Lisäksi jokaisen kuljetetun matkustajan tai rekan ympäristöjalanjälki pienenee merkittävästi nykyisestä tasosta, vaikka se on jo nyt pienin kaikista käytettävissä olevista vaihtoehdoista. Kokonaisinvestointi on 0,5 miljardia euroa, mikä on suuruudeltaan yksi merkittävimpiä suomalaisten yhtiöiden viime aikoina julkistamista investoinneista. Tämä on keskeinen osa vastuullisuuteen liittyvistä toimistamme, joita toteutamme saavuttaaksemme pitkän aikavälin tavoitteemme laivastomme edelleen uudistamiseksi. Uudet, nykyaikaiset laivat täyttävät korkeammat ympäristönormit ja voimme tarjota asiakkaillemme vastuullisempia ratkaisuja heidän liiketoimintansa kasvattamiseen yhdessä meidän kanssamme”, sanoo Pippingsköld.

 

Suomen Huoltovarmuuskeskukselle on varattu 45 miljoonaa euroa Suomesta Baltiaan, Ruotsiin ja Manner-Eurooppaan suuntautuvien elintärkeiden kuljetusten tukemiseen.

Finnlines näkee tärkeänä tämän päätöksen, erityisesti koska Finnlines vastaa noin 34 % Suomen kumipyörärahdin merikuljetuksista kolmella keskeisellä merisillalla Suomi–Ruotsi, Suomi–Saksa ja Suomi–Viro. Finnlines on siis markkinajohtaja kumipyöräliikenteen merikuljetuksissa Itämerellä ja tarjoaa säännöllistä suurella vuorotiheydellä palvelevaa linjaliikennettä sekä yksityiselle että julkiselle sektorille.

Neljä seitsemästä kaupallisesta meriliikenteen toimijasta on jo saanut Huoltovarmuuskeskukselta tukipäätöksen. Nämä päätökset koskevat matkustajalauttoja, joiden toiminta ei ole kannattavaa ilman henkilömatkustajista ja heille suunnatusta myynnistä koituvia tuloja. Rahdin kuljettamiseen keskittyville varustamoille koronakriisi ei ole aiheuttanut samaa haittavaikutusta, mutta tavaraliikenteen volyymin lasku iskee heihinkin:

Koronakriisillä on kuitenkin voimakas vaikutus Suomen talouteen, ja sen seurauksena kuljetussektorin arvonlisäyksen arvioidaan supistuvan noin 20 % tänä vuonna. Tämä vaikuttaa myös Finnlinesiin. Useiden viikkojen neuvottelujen jälkeen ja Huoltovarmuuskeskuksen kannustamana, Finnlines on myös jättänyt hakemuksen tämän saman tuen hakemiseksi.

Korona-poikkeustoimiin yleensä ja yritysten tukemiseen erityisesti on kiinnitetty poliittisessa keskustelussa, mm. eduskunnan salissa, varsin suurta huomiota. On ilmaantunut pelkoja kilpailun vääristymisestä ja mm. epätasa-arvoisesta tukemisesta. Myös Euroopan Unionin säännöt ja kannanotot tukevat syrjimättömyyttä ja tasapuolisten kilpailuedellytysten varmistamista, mikä normi korostuu poikkeusolojen edellyttämissä toimissakin.

”Suomalainen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö on poikkeuksellista kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna. On tärkeää, että Huoltovarmuuskeskus ymmärtää Suomen ja Ruotsin, Suomen ja Saksan sekä Suomen ja Viron välisten tärkeimpien merisiltojen arvon. Finnlinesin alukset ja palvelut itsessään takaavat suurelta osin Suomen huoltovarmuutta. Tarjoamme aluksillamme joka viikko yli 170 lähtöä Suomen tuonnin ja viennin varmistamiseksi. Aiomme pysyä yhtä varmana ja luotettavana tässäkin poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa tällä hetkellä olemme”, sanoo Pippingsköld.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top