Freezing Winds 22 merisotaharjoitus toi Suomenlahdelle kansainvälisiä joukkoja

Merivoimien jokavuotisessa pääsotaharjoituksessa on tänä vuonna myös kansainvälisiä kumppaneita. Suomen Merivoimat isännöivät kansainvälistä merisotaharjoitusta, Suomenlahden ja Saaristomeren alueella vielä 2 joulukuuta saakka. Harjoitukseen osallistuu Suomen Puolustusvoimien joukkoja kaikista puolustushaaroista.

Suomalaisten lisäksi mukana Naton pysyvä alusosasto SNMG1. Tämä sisältää yhteensä kolme alusta Alankomaista, Tanskasta ja Norjasta sekä miinantorjuntaosasto SNMCMG1 (kolme alusta Saksasta ja Alankomaista).
Harjoitukseen osallistuu myös Yhdysvaltain merijalkaväen osasto, 2nd Marine Logistics Detachment ja Arleigh Burke-luokan hävittäjä Yhdysvalloista, miinantorjunta-alus FGS Dillingen Saksasta , fregatti Chevalier Paul sekä miinantorjunta-alus Croix Du Sud Ranskasta.
Myös Ruotsista osallistuvat korvetit HMS Härnösand, ja HMS Helsingborg sekä Göteborg-luokan HMS Gävle.
Harjoituksen aikana myös lentotoiminta on vilkasta, koska Suomi osallistuu harjoitukseen Ilmavoimien Hornet- ja Hawk- koneilla. Maavoimilta on mukana NH90-helikoptereita, sekä Rajavartiolaitoksen valvontalentokone. Lisäksi mukana on yhdysvalojen P8 Poseidon merivalvontakone.

Harjoitukseen osallistuu kaikkiaan noin 5000 henkilöä

Kansainvälisten harjoitusten tarkoituksena on parantaa yhteistyökykyä ja taitoja. Mervoimien esikuntapäällikkö lippueamiraali Jukka Anteroinen kertoo, että kansaivälinen harjoitus lisää koko itämeren alueen vakautta ja turvallisuutta.

Suomen rannikkoalueet tarjoavat haastavat olosuhteet meritoiminnalle, ja tarjoavat monille kansainvälisille yhteistyökumppaneille aivan uudenlaiset olosuhteet. Erikoisuutena Suomen merialueilla ovat saaret, joiden lukumäärää Naton pysyvän alusosaston komentaja lippueamiraali Jeanette Morgan päivittelee. Suomen rannikon saaristo tarjoaakin valtavasti piilopaikkoja aluksille. Suurilla sota-aluksilla ei edes lähdetä saariston sokkeloisille vesille. Matalat merialueet myös tuovat omat haasteensa.

Koska harjoitus järjestetään marraskuun lopulla, niin myös sääolosuhteet tuovat oman jännitysmomenttinsa harjoitukseen. Kansainväliset osastot ovatkin pakanneet mukaan lämpimien vaatekerrosten lisäksi, myös mm. lumilapiot. Harjoituksessa koetaan nimensä mukaisesti jäätäviä tuulia ja lunta. Myös marraskuinen harmaus ja öiden täydellinen pimeys ovat erikoisuuksia, joita ulkolaiset joukot eivät pääse muualla kokemaan.

Anteroinen kertoo myös, että Suomella on erikoiset olosuhtet merellä myös pinnan alla. Meriveden lämpökerrostumat vaikuttavat moniin asioihin, joita nyt on mahdollista harjoitella. Lisäksi esimerkiksi miinalaivojen sukellusrobotit täytyy mukauttaa merivesiimme, koska merien suolapitoisuus on erilainen. Myös laivojen painoja täytyy säätää tästä syystä.

Miinalaiva Hämeenmaan kannella seisoessamme taivas on harmaa, valtavia aluksia ei edes huomaa, ennenkuin ne yht’äkkiä ovatkin aivan vierellä. Laivat tuntuvat ilmestyvän kuin tyhjästä. Osa aluksista on naamioitu, joten niiden havaitseminen on siksikin vaikeaa. Myös jäätävä tuuli on kuin tilauksesta paikalla, mutta onneksi ei kovin voimakkaana, koska osalle paikalla olleista siviileistä tämäkin merenkäynti aiheuttaa pahoinvointia. Aluksen kansi on paikoitellen liukas ja siellä liikkuminen onkin suoritettava varoen.

Paluu Kasnäsin laituriin tapahtuu maihinnousualus Jehulla, niinkuin menomatkakin. Viimeistään tässä vaiheessa saattoi itse olla tyytyväinen, että oli lähtiessä syönyt matkapahoinvointilääkkeitä.

Jehu kulkee jopa 40 solmua tunnissa, mutta 30+ vauhtikin on melkoista menoa sekin.

Nyt käynnissä on myös suuri maasotaharjoitus Kontio22 Nurmeksessa. Siihen osallistuu 8000 henkilöä.