Hallitus: 70-miljoonaa ruoka-apuun ulkomaille -alkuvuodeksi, kotimaahan 1,2 vuodeksi 2021

Ulkoministeriö kertoi tänään myönnetyn 69,9 miljoonaa euroa haavoittuvassa asemassa olevien ruoka-apuun ulkomaille. Tukisumma on tarkoitettu alkuvuodeksi 2021.

Konfliktien, luonnon-onnettomuuksien sekä koronaviruspandemian johdosta humanitaarista apua tarvitsee maailmassa yli 200 miljoonaa ihmistä. Humanitaarinen apu on yksi konkreettisimmista keinoista vastata kriiseihin ja katastrofeihin. Suomi myöntää yhteensä 69,6 miljoonaa euroa YK-järjestöjen, Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen liikkeen sekä suomalaisten kansalaisjärjestöjen humanitaariseen työhön. (UM)

Suomen humanitaarisessa avussa painotetaan naisten ja tyttöjen oikeuksia, ja vammaisten henkilöiden aseman parantamista. Sen lisäksi vielä kouluruokailua. Valtaosan rahoituksesta saavat YK-järjestöt.

  • Ruokaturvaa tuottaa Maailman ruokaohjelma WFP 8 miljoonaa €,
  • pakolaisten elinoloja, suojelua ja koulutusta järjestää YK:n pakolaisjärjestö UNHCR 7 miljoonaa €,
  • palestiinalaispakolaisten avustusjärjestö UNRWA ottaa 5 miljoonaa €,
  • YK:n humanitaarisen avun koordinaatiotoimisto Ocha tyytyy 2,5 miljoonaan €.
  • Äkillisten katastrofien varalle ja alirahoitettuihin pitkittyneisiin kriiseihin vastaavat keskitetty hätäapurahasto Cerf  saa 8 miljoonaa €, ja loppurahoilla ennaltaehkäistään katastrofiriskejä: UNDRR 1 miljoonaa €.

”Koronaviruspandemia on entisestään korostanut ennakoivan ja joustavan rahoituksen merkitystä humanitaarisessa työssä. Alkuvuodesta myönnettävä yleisrahoitus on paras tapa varmistaa avun nopea ja oikea-aikainen perillemeno äkillisissä kriiseissä”, painottaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.

Yleisrahoituksen lisäksi Suomi myöntää rahoitusta YK-järjestöjen alueelliseen ja temaattiseen työhön. Suomen rahoituksen avulla WFP parantaa ruokaturvaa Sahelissa ja Afganistanissa (yht. 4 miljoonaa €) ja vahvistaa vammaisten henkilöiden ruokaturvaa (1 miljoonaa €); UNHCR tukee pakolaisia Etelä-Sudanissa ja sen naapurimaissa (2 miljoonaa €), Etiopian Tigrayssa (2 miljoonaa €) ja Syyriassa ja sen lähialueilla (5 miljoonaa €); ja YK:n väestörahasto UNFPA parantaa tyttöjen ja naisten lisääntymisterveyspalveluja Syyriassa (2 miljoonaa €).

Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen liikkeen Suomesta saama 13 miljoonan euron rahoitus jakaantuu yleisrahoitukseen, josta Punaisen Ristin kansainvälinen komitea nappaa 3 miljoonaa €, sekä alueellisiin ohjelmiin, joissa Punaisen Ristin Kansainvälisen komitean hätäaputyö Jemenissä  saa 2,7 miljoonaa €. Etelä-Sudaniin menee 2 miljoonaa €, Burkina Fasoon 1,2 miljoonaa € mutta Afganistanisin vain 1 miljoona €. Ukrainan potti on 0,8 miljoonaa €. Punaisen Puolikuun työ Syyriassa saa 1,1 miljoonaa. €). ”Kaikissa näissä ohjelmissa vahvistetaan haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten suojelua, terveyspalveluita, ruokaturvaa ja vedenjakelua.”

Suomalaisten kansalaisjärjestöjen humanitaarista työtä rahoitetaan 10,2 miljoonalla eurolla. Hankkeiden toteuttajat ovat:

  • Fida International,
  • Kirkon Ulkomaanapu,
  • Suomen Pakolaisapu,
  • Pelastakaa Lapset,
  • Plan International Suomi,
  • Suomen Punainen Risti ja
  • Suomen World Vision.

Kansalaisjärjestöt tukevat tärkeällä tavalla paikallisia humanitaarisia toimijoita ja vahvistavat niiden kykyä vastata kriiseihin. Kansalaisjärjestöhankkeita tuetaan tänä vuonna useiden Afrikan maiden lisäksi Jemenissä, Myanmarissa ja Pohjois-Koreassa.

Suomi osallistuu myös EU:n humanitaarisen avun rahoittamiseen EU:n talousarvioon maksamansa osuuden kautta. EU ja sen jäsenmaat yhdessä ovat maailman suurin humanitaarisen avun antaja, mitä edellisen luettuani en epäile.

Kotimaisen ruoka-avun jakamiseen varatun 1,2 miljoonan on riitettävä vuoden 2021 loppuun

Sosiaali ja Terveysministeriö ilmoitti viime vuoden kesäkuussa (29.06.) myöntäneensä valtionavustuksen kotimaisille ruoka-avun jakelijoille. Myönnetyn summan on tarkoitus riittää vuoden 2021 loppuun:

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 1,2 miljoonaa euroa valtionavustusta ruoka-apuun vuoden 2021 loppuun saakka. Tukea ruoka-avun koordinointiin ja toteuttamiseen saa kolme valtakunnallista järjestöä: Samaria rf. (983 000 euroa), Työttömien keskusjärjestö ry (120 000 euroa) ja Suomen Punainen Risti (97 000 euroa). (STM: tiedote 29.06. 2021)

Avustus sisältyy vuoden 2020 budjettiin, momentille 33.03.63, ollen tarkoitettu järjestöille ruoka-aputoiminnan valtakunnalliseen järjestämiseen. Summa oli yhteensä 1 200 000 euroa. Valtakunnalliset ruoka-avun jakajat ilmoittavat tavoittavansa arviolta 20 000—25 000 henkilöä viikoittain. Ruoka-apua hakevat enimmäkseen perustoimeentulotuen varassa elävät henkilöt. Ruoka-avun tarvitsijoiden määrä on ollut kasvussa. Valtionavustuksen tarkoitus on rahoittaa ruoka-avun jakamista.

Luettavaa aiheesta:

6 Comments

  1. pöh
    26.3.2021 13:07

    Suomalaistahan ei näiden mukaan ole mitään väliä, suomalaisia tarvitaan vain kaiken maksajiksi.

    Vastaa
  2. Khotan
    26.3.2021 13:46

    Sikäli tasapuolista, että sekä ulkomaisille, että kotimaisille avuntarvitsijoille menee suurinpiirtein sama summa. Loput menevät järjestöjen ylläpitämiseen.

    Varmaan niitä ainoita aloja missä suomalaisilla on pienemmät kulut. Ellei ainoa?

    Vastaa
  3. Pekka Kemppainen
    26.3.2021 18:08

    Suomalaisten rahojen jakamisella tavoitellaan virkoja kansainvälisissä järjestöissä. Ne aloitti jo 1960-luvulla:

    ”Harva on kuullut tarzanologiasta, vaikka se oli ilmeisesti Suomen historian parhaiten julkisrahoitettu ”tieteen”haara, mitä koskaan on ollut. Tarzanologit eivät kärsineet rahoituksen ja tutkimustarpeen välisestä epäsuhdasta, kuten arkeologia, sillä ilmeisesti yksikään heidän budjettihakemuksistaan ei tullut bumerangina takaisin.

    Tarzanologia kukoisti lyhyen aikaa 1960-luvulla, New Yorkin kaupungissa, missä joukko suomalaisia poliitikonalkuja vietti leppoisaa elämää YK-virkamiehinä. Tämän kauden jäljiltä jäi muuten sosialidemokraattiseen mytologiaan kummittelemaan taivaspaikka, nimeltään ”YK-virka”. Oliko se sittenkään taivaspaikka vai oliko se #PyhäSakramentti, en ota kantaaa sillä en tuo tähän keskusteluun sosialidemokratialogiaa.

    Tarzanologian mahdollisti YK:n kaoottinen budjettimaailma, ja kikkailun osaajien huumorintaju. Myöskin #hallintomoraali oli keitoksessa mukana. Itse kuulin jostain syystä ilmiöstä reaaliajassa.

    Jätän faktat pois, sillä tarzanologiaa koskevat yksityiskohdat ovat samalla levellillä, kuin edesmenneessä Neuvostoliitossa nämä epäsuosioon joutuneiden bolsujohtajien hahmot vanhoissa (putsatuissa) valokuvissa. Muistutan, että YK-virkailija, jonka johtama virallinen tutkimus osoitti, että YK:ssa ei ollut korruptiota eikä löyhää budjettikuria, nousi myöhemmin Suomessa korkeaan virkaan, joten faktat po. ilmiöstä kuuluvat Aarno ”Loka” Laitisen Iltalehden kolumniin tai kirjoihin, ei tälle palstalle.

    Tarzanologit pitivät konferenssejaan hyvissä ravintoloissa, ainaa mielenkiinnon mukaan. He keskustelivat oikeastikin Tarzan-elokuvista, ja olivat keräilleet reliikkejä ja rariteetteja. Silloin tällöin joku heistä sujautti YK:n asiakirjavirtaan sekavan kirjainyhdistelmän nimissä rahoituspäätöspumaskan, jonka huolimaton ja välinpitämätön pikkuvirkailija jossakin hyväksyi, ja taas istuttiin katetun pöydän ääreen.”

    Vastaa
  4. juha II
    26.3.2021 19:44

    1,2 miljoonaa vastasi varmasti hyvin vaikeaa pihtisynnytystä!

    Vastaa
  5. murre riepunen
    28.3.2021 08:44

    Tampereen työttömille luvattiin 350 euroa, päätös peruttiin, koska kaupunkiin on saapunut ratikka, jota ihastelemalla näläntunne häviää, sanoo yliopiston kasvatustieteen vanhempi tutkija Huttunen.

    Vastaa
    1. Huru-ukko
      28.3.2021 19:27

      Oliko etunimi kenties Vieno?

      Vastaa

Vastaa käyttäjälle murre riepunen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top