Harhaanjohtamisen lyhyt oppimäärä

Mietin miksi vastuullinen ja luotettava valtamedia -tai ainakin sellaiseksi identifioituva media- tarjoilee meille jatkuvasti valheellisia ja harhaanjohtavia uutisia. Vai miten olisi muutoin selitettävissä se, että yleinen journalistinen tapa valtamedian uutisoinnissa on käyttää saman aikaisesti termejä: siirtolainen, turvapaikanhakija, pakolainen, maahanmuuttaja.

Toimituspäälliköiltä varmaan tulee kehut ja päänsilitykset, kun toimittaja onnistuu sorvaamaan kaikki käsitteet samaan uutisointiinsa ja jopa samaan lauseeseen. Tosiaan, näitä kaikkia termejä käytetään jatkuvalla syötöllä meneillään olevan väestönsiirron oikeutuksesta, samalla tahallisesti sotkien käsitteitä. Vai onko todellakin niin, että ainoastaan vastuulliset ja luotettavat valtatoimittajat eivät ymmärrä näiden käsitteiden a) eroja b) oikeaa merkitystä? Mediaa seuraavat ymmärtävät: Joko toimittajat ovat tyhmiä tai sitten he harhaanjohtavat tahallisesti.’

Näin tulee väistämättä mielikuva median harhaanjohtavan tahallisesti. Vaikka en uskoisi monenkaan valtamedian toimittajan olleen koululuokassaan  ihan niitä penaalin terävimpiä kyniä, sillä jonkinlaista vajausta limbisessä järjestelmässä täytyy olla tämän narratiivin ylläpitämiseksi. Tämä on siis valtamedian kaava tai käsikirjoitus käsitteiden sekametelisopasta, joka yhtä hyvin voisi alkaa vaikka sanoilla: Olipa kerran…

Ensin on ”siirtolainen” seilaamassa Välimerellä, jotka pelastetaan jopa suoraan Libyan rannikolta valppaiden NGO-järjestöjen (non governmental organizations) aktiivien toimesta, mutta usein vasta lähellä Italian Lampeduusaa. Sitten kun siirtolaiset ovat saatu pelastettua, heidät ohjataan pakolaisleireille päästäkseen Eurooppaan, ja tässä vaiheessa prosessia siirtolaisesta tuleekin ”pakolainen/turvapaikanhakija”, -tilanteen mukaan.

Sitten kun hän on viimein siirtynyt kohdemaahansa hyvän sosiaaliturvan äärelle, hänestä tuleekin ”maahanmuuttaja”. Ja tähän söpöön pakettiin vielä kuuluu ne jakamattomat ihmisarvoihmeoikeudet, joilla haavoittuvaa vähemmistöä olevalle maahanmuuttajalle tarjotaan ja taataan paremmat oikeudet kuin kantasuomalaiselle.

Tätä kaiketi kutsutaan positiiviseksi syrjinnäksi, joka on äärettömän oikeudenmukaista – tai ainakin näin kovasti yritetään vakuuttaa. Minulla itselläni on hyvin erilainen käsitys oikeudenmukaisuudesta, oikeastaan juuri päinvastainen: Tämänkaltainen toiminta ei ole oikeudenmukaisuutta nähnytkään. Ja vihan tunteminen on luonnollinen reaktio epäoikeudenmukaiseen kohteluun, kun omat ovat leipäjonoissa ja heitteillä ja muukalaisia paapotaan ja hyysätään kaikilla tavoilla. Mediallemme ihmisten luonnolliset tunteekin ovat vain vihapuhetta.

Sitten niitä, joiden mielessä tässä järjestelmässä on jotakin pahasti pielessä, heitä kutsutaan yleisesti rasisteiksi, natseiksi ja äärioikeistoksi. Ja heidän mielipiteitään kutsutaan vihapuheeksi. Heillä on vain pelokas maailmankuva, joka näkee viattomassa siirtolaispakolaisturvapaikanhakijamaahanmuuttajassa potentiaalisen terroristin tai sosiaaliturvaamme hyväksikäyttävän opportunistin. Vaikka tosiasiassa siirtolaispakolaisturvapaikanhakijamaahanmuuttajat ovat rikkaus ja voimavara, koska niin on kerrottu Brysselistä. Sen pituinen se.

Vallan vahtikoirasta on tullut vallan chihuahua

Vallan vahtikoirasta on tullut vallan chihuahua. Se sotkee tahallisesti käsitteitä, harhaanjohtaa ja valehtelee. Vuoden 2015 ”Suuri pakolaiskriisi” myytiin meille hädänalaisilla syyrialaisilla lapsiperheillä, joita meille piti tulla turvapaikanhakijoina. Nykyisin lähes kaikki muut, paitsi vastuullinen ja luotettava valtamediamme tietävät, että kyseessä oli vuoden 2015 suuri pakolaiskusetus. On toisaalta huvittavaa, toisaalta pelottavaa, että lähes jokainen joka osaa käyttää internettiä tai somea, on paremmin kartalla asioista kuin meidän mediamme.

Jotainhan täytyy olla silloin pahasti pielessä. Vahvasti vihervasemmistolainen vastuuton ja epäluotettava valhemediamme, jättää jo niin paljon uutisoimatta, että se on jo ennakkosensuuria ja tarpeellisten tietojen pimittämistä. Mikään muu ei selitä median toimia kuin harhaanjohtaminen. Ja oma pikantti lisä tähän monikulttuurin käsitekeitokseen syntyy vielä siitä, että sen sijaan että media yrittäisi edes nyt kertoa todellisuudesta ja siitä kaaoksesta, jonka avoimet rajat ja turvapaikkaturismi aiheuttavat, mikä on kaikkialla nähtävillä jos vain on silmät, vaan ei kerro. Media on nyt ajamassa paperittomien agendaa.

Paperittomien eli laittomasti maassa oleskelevien oikeudet ovat nyt median ykkösprioriteetti, kuten myös laittomien oikeudet sosiaaliturvaan ja palveluihin. Samaan aikaan kotimaiset köyhät ovat heitteillä ja leipäjonot ennen näkemättömän pitkiä. Laittomat muukalaiset saavat huomiota ja palstatilaa, omille köyhille näytetään lähinnä keskisorma. Ihmiset tekevät virheitä, sitä tapahtuu. Tämä on aivan luonnollista, ihminen on erehtyväinen ja vahinkoja tapahtuu. Mutta ihmisyyden ja moraalin mitta onkin siinä, miten virheeseen suhtaudutaan. Tietenkin asia riippuu myös itse virheestä, on suurempia ja pienempiä ryssimisiä. Rehellinen ihminen ensinnä myöntää virheen ja sitten yrittää korjata virheensä. Epärehellinen ihminen puolestaan tekee kaikkensa piilottaakseen virheensä tai pyrkii laittamaan sen jonkun toisten syyksi. Ja täysin moraaliton ihminen jatkaa virheen tekemistä piittaamatta lainkaan sen seurauksista. Jos valtamediaamme nyt verrattaisiin tähän ihmiseen, kuka se näistä olisi? Aivan.

Ja tämä on vain yksi esimerkki median harhaanjohdossa, niitähän riittää.
Kenen etuja siis valtamedia ajaa? Vallan vahtikoirasta on tullut globalistieliitin pieni, söpö, käsilaukkuhauva.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top