HELENin Vihreä utopia risuilla tuotetusta energiasta tulee todella kalliiksi helsinkiläisille

HELENin yhteiskuntajohtajan Maiju Westergrenin johdolla HELEN on pitänyt Helsingin valtuutetuille ja varavaltuutetuille kaksi tilaisuutta kurkistaa sisään HELENin Vihreään siirtymään.

Osallistuin viime torstai-iltana toiseen järjestettyyn tilaisuuteen Hanasaaren kivihiilivoimalaitoksessa.

Järkytys nousee edelleen päällimmäisenä tunteena mieleen, kun mietin sitä informaatiota, jota saimme Helsingin lämpö- ja sähköturvallisuudesta vastaavilta asiantuntijoilta ja HELENin yhteiskuntasuhteiden johtajalta Maiju Westergreniltä. Tilaisuus muistutti enemmän ilmastouskovaisten herätyskokousta kuin vakavaa strategista keskustelua helsinkiläisten kohtuuhintaisen energiahuollon turvaamisesta ja huoltovarmuuden varmistamisesta.

Tilaisuuden herätyskokouksen luonne on ymmärrettävä, sillä HELENin hallituksen puheenjohtaja on vihreä utoopikko Osmo Soininvaara.

Jaan tämän tarkastelun neljään osaan 1) lämpöturvallisuus, 2) sähköturvallisuus, 3) huoltovarmuus ja 4) EU-ulottuvuus, joihin liittyen esitin muiden ohella HELENin väelle kysymyksiä.

Lämpöturvallisuus

Helsingin lämpöturvallisuus on mitoitettava suurimman tähän astisen hetkellisen lämmönkulutuksen eli 2650 MW tasolle ja sen on tapahduttava 0-hiilipäästöillä vuoteen 2030 mennessä. Alla olevasta taulukosta selviää kullekin, onko se mitenkään realistinen tavoite. HELEN on perääntynyt jo osin kivihiililaitosten sulkemispäätöksissä ja on esittänyt Salmisaaren voimalaitokselle jatkoaikaa.

Kysyin mm. miten HELEN on päivittänyt Vuosaaren venäläisellä maakaasulla toimivaan kombivoimalaan ja osin maakaasulla toimiviin lämpölaitoksiin nojaavan joulukuun alussa hyväksytyn lämpöstrategiansa. Sain vastaukseksi, että maakaasun sijaan HELENin päivitetty lämpöstrategia nojaa nyt raskaaseen ja kevyeen polttoöljyyn, joita voidaan vaihtoehtoisesti käyttää Vuosaaren kombivoimalassa ja maakaasulla käyvissä lämpövoimalaitoksissa. EU kuitenkin säätelee rankasti vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä talven aikana, eikä ole selvää, miten HELEN aikoo tämän ongelman taklata? Tilaisuuden lopuksi lämpöpumpuista vastaava insinööri hehkutti LP7:n eli seitsemännen lämpöpumpun korvaavan jo 10 % Salmisaaren lämmön tuotannosta.

Marjut Westergren painotti RKP:n edustajan Björn Månssonin esittämään kysymykseen voidaanko Hanasaari vielä säilyttää käytössä, että Hanasaaren ylläpito on tarkoituksella lopetettu ja että se varmuudella suljetaan ensi keväänä. Vielä ensi talvena Hanasaari tuottaa keskeisimmällä kulutusalueella tasaisesti kaukolämpöä 420 MW:n teholla. Hanasaaren sulkeminen tarkoittaa tukeutumista jo 2023/2024 talvella enenevästi kalliisiin öljyllä toimiviin lämpövoimaloihin, mm. koska tuulivoiman tuotannon heittelehtimisen vuoksi rakennettujen suurten lämpövarastojen lataaminen vaatii suuritehoista kaukolämmön tuotantoa.

Vajaan kolmen kuukauden kuluttua astuvan Venäjän öljyn tuontikiellon vaikutukset kaukolämmön tuotantokustannuksiin Suomessa voivat olla merkittävät, mikä edelleen nostaa kaukolämmön hintaa tulevaisuudessa.

Ihmettelin HELENin nuoren insinöörin puheita alkukesällä Nordic Nuclear Forumissa, missä hän kertoi sähkön ja biomassan olevan 2020 luvun lopun HELENin ainoat primaarienergialähteet. Luulin silloin, että hän tarkoitti lämpöpumppujen vaatimaa sähköä. Luuloni oli väärä. Nimittäin kun kysyin, aiotteko ruveta lämmittämään kaukolämpöä sähkövastuksilla tilanteessa, jossa Helsinki vähentää sähköntuotantoa ja valtakunnan verkko on tullut kansainvälisen kehityksen myötä yhä haavoittuvammaksi? Westergrenin vastaus tuli hieman kakistellen, että kyllä aiomme sadoilla sähkömegawateilla ryhtyä keittämään kaukolämpövettä. Westergren jätti mainitsematta, että nykyisillä sähkönhinnoilla tämä tulee lisäämään ennen näkemättömiä hintapaineita kaukolämmölle. Ilmeisesti HELENillä on 2030 mennessä suunnitelmat lisätä veden keittämistä sähköllä jopa yli 2000 MW, koska pienet ydinvoimalla toimivat lämpölaitokset saadaan käyttöön aikaisintaan vasta joskus 2030-luvun puolivälissä?

Marjut Westergren sanoi, että HELENin kaukolämmön tuotanto ei ole tällä hetkellä kannattavaa. Ei tarvitse olla kummoinen ennustaja, että ymmärtää tuotantokustannusten vain rajusti nousevan ja että kaukolämmön hinta voi karata pilviin jo tulevina kuukausina.

Sähköhuollon turvaaminen

HELENin sähköhuollon turvaamisesta vastannut insinööri totesi meille heti alkuun, että Helsingissä on poikkeuksellisen vakaa sähköverkko. Helsinki on aikonut nyt vähentää sähköntuotantoa ainakin Hanasaaren 236 MW verran ja tukeutua muualla Suomessa tuulella ja ydinvoimalla tuotettuun sähköön hiilidioksidittomasti. HELENin edustaja ei mielestäni maininnut tässä kohdin vesivoimaa ja tuontisähköä.

Venäjältä tuli Suomeen viime joulun alla parin viikon ajan maksimituontikuorma eli Olkiluoto 3:n verran eli 1600 MW, joka on nyt pois pelistä.

Muistettava on myös, että Norjan vesivarastot ovat niukat tilanteessa, jossa Norjasta on vedetty heittelehtivän tuulivoiman takia säätövoimakaapeleita Isoon Britanniaan, Hollantiin, Tanskaa ja Saksaan yli 5000 MW. Norjan säätövoimasta kilpaillaan siis ennen näkemättömällä tavalla.

Jo ennen Ukrainan sotaa Euroopan kantaverkkoyhtiöiden yhteenliittymä Entso E on raporteisaan toistuvasti maininnut Ison Britannian ja Suomen kantaverkkojen romahtamisen riskin olevan 0:aa suurempi. Nyt sähkön säännöstely näyttää todennäköiseltä ja suunnitellut sähkökatkot nähdään laajalti mahdollisina, mikä tarkoittaa kantaverkon ylläpidon olevan haasteellista ensi talvena. HELENin edustaja kertoi, että Pohjois-Helsingistä Viikin mäkeen vedettävä 400 MW siirtolinja turvaa lopullisesti Helsingin sähköhuollon. Tämä logiikka ei minulle avaudu Suomen kantaverkon ylläpidon ollessa vähintään haasteellista.

Huoltovarmuus

RKP:n Marcus Rantala esitti tärkeän kysymyksen Marjut Westergrenille huoltovarmuuden turvaamisesta. Westergren totesi, että se on ennen perustunut kivihiilen ja öljyn varmuusvarastoihin, johon minä täydensin jopa vuosiksi eteenpäin varastoitavan uraanipolttoaineen Westergrenin nyökytellessä.

Se mitä sitten Westergren selitteli huoltovarmuudesta kertoo kaiken oleellisen. Kuulemma tämä vaatii nyt aivan uudenlaista ajattelua Westergernin mukaan. Siihen sisältyi mm. risujen säilömistä johonkin logistiikkakeskukseen ym. jonnin joutavaa.

EU-ulottuvuus

Jo edellä mainittu EU:n vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön sääntelyn ongelmat tulee tiedostaa strategisella tasolla ja Helsingin on oltava aktiivinen EU:hun päin valtiovallan välityksellä, että näihin sääntöihin on voitava saada helpotuksia.

HELEN ja Osmo Soininvaara ovat toistuvasti vedonneet päästökauppaan, joka tekee kivihiilestä kannattamattoman energiantuotantomuodon Helsingissä. Kuitenkin muu maailma rakentaa ennätyksellistä vauhtia kivihiilituotantoa ja Eurooppakin – erityisesti ”Vihreän siirtymän edelläkävijämaa” – Saksa on palaamassa kivi- ja vielä saastuttavampaan ruskohiileen, joilla tuotetaan ensi talvena tuhansia megawatteja.

Ennustukseni on, että vuosikymmeniä väestön pelotteluun tarkoitettu Suuri Ympäristökertomus asettuu Euroopassa ensi talven jälkeen erinomaisen outoon valoon ja energiakeskustelut aloitetaan puhtaalta pöydältä. Helsingin kaupungin on ajoissa varauduttava aktiiviseen vaikuttamiseen EU:hun päin valtiovallan välityksellä, jotta kohtuuhintainen energiahuolto voidaan turvata jatkossa helsinkiläisille. Näillä eväillä se ei onnistu.

*Katri Valan laitokseen lisättävä LP7:ään on hehkutettu maailman suurimpana lämpöpumppuna

**Pieniä teholtaan mitättömiä aurinkovoimaloita on valmistunut ja valmistumassa ympäri Helsinki

***Ei pidä sisällään vedenkeittoa sähkövastuksilla, jotka kuluttavat jopa yli 2000 MW sähköä kantaverkosta vuoteen 2030 mennessä?

Mikko Paunio