Helsingin poliisi: Pahoinpitelyjen määrä laskussa, törkeiden pahoinpitelyjen nousussa, ulkomaalaiset yliedustettuina

Väkivaltarikoksissa ja vammautumisissa on havaittavissa sosioekonomista kasautumista, kertovat kaksi tuoretta raporttia Helsingistä.

Poliisin tietoon tuli 1.1.–15.7.2020 120 erilaista Helsingissä tapahtunutta vakavaa väkivaltarikosta (henkirikokset, niiden yritykset sekä törkeät pahoinpitelyt), joissa 81 tapauksessa rikoksesta epäilty oli suomalainen ja 23 jutussa Suomessa pysyvästi asuva, ulkomaalaistaustainen henkilö. Kuudessatoista jutussa epäillyn henkilöllisyydestä ei vielä ole varmuutta. Ulkomaalaistaustaisten tekemissä vakavissa väkivaltarikoksissa myös uhri on usein ulkomaalaistaustainen, jolla on sama kieli- ja kulttuuritausta kuin tekijällä. Mainitulla aikavälillä neljässä tapauksessa rikoksesta epäilty oli ulkomaalaistaustainen ja asianomistaja eli rikoksen uhri suomalaistaustainen. Asetelma oli toisinpäin kymmenessä tapauksessa. Valtaosassa, 77 jutussa, sekä rikoksesta epäilty että rikoksen uhri olivat molemmat suomalaistaustaisia. (Lue koko tiedote: Poliisi 24.08.2020.)

01.01.-15.07.2020:

  • 120 vakavaa väkivaltarikosta.
  • 81 suomalaista epäiltyä,
  • 23 ulkomaalaistaustaista epäiltyä,
  • 16 tunnistamatonta epäiltyä,
  • 4 tapausta, joissa syylliseksi epäilty ulk.taustainen ja asianomistaja suomalainen,
  • 77 tapausta, joissa molemmat osapuolet ulk.taustaisia.
  • 10 tapausta, joissa väkivaltarikoksestä epäilty suomalainen ja asianomistaja ulk.taustainen.

Kirjoittaja, rikostarkastaja Jari Koski, huomauttaa trendin olevan, että ”yhä useammin rikoksesta epäilty on erilaisista päihteistä sekaisin kuin seinäkello”.

Törkeissä väkivallanteoissa on suhteellisen vähän piilorikollisuutta, rikosuhrien joutuessa aina terveyspalveluiden tietoon. Korkea väkivallan taso on yhteiskunnallinen indikaattori, joka näyttää mm. viihtymisen ja sopeutumisen tason ihmisryhmillä ja myös alueellisesti. Asiaan tuo toisen näkövinkkelin tutkimus lasten tapaturmaisista loukkaantumisista, joista osa sisältynee em. poliisin tilastoonkin: Helsingin Yliopistollisen Sairaalan (HUS) keräämien tietojen mukaan lapsi-potilaaseen kohdistuneet kiireelliset sairaalan ulkopuolella toteutetut ensihoitotehtävät korreloivat asuinalueen keskimääräisen tulotason kanssa:

Tutkimus vahvistaa aikaisemman havainnon siitä, että lasten ensihoitoa vaativat hätätilanteet keskittyvät matalamman sosioekonomisen tason alueille. ”Vaikuttaa siltä, että vaikka lapset ovat asuinalueensa perusteella eri tavoin alttiita joutumaan ensihoitoa vaativiin hätätilanteisiin. Tapaturmat jakautuvat kuitenkin lapsiväestössä muuta sairastavuutta tasaisemmin”, toteaa erikoislääkäri Inari Listo Uudesta lastensairaalasta. Tutkimusaineisto on vuosilta 2014-18.

HUS:n raportti tunnistaa tapaturmatilanteet, erittelemättä miten niihin on jouduttu. Voimme kuitenkin käyttää sitä, poliisin tilastojen rinnalla, yhteiskunnallisen ongelman tarkasteluun: Olosuhteet tai tapakulttuurit, jossa ruuminvamman saaminen tai aiheuttaminen keskimääräistä yleisempää, on otettava huomioon vakavana mahdollisuutena. HUS:n tiedostojen mukaan lapsiin kohdistuvat tapaturmat ja ruumiinvammat korreloivat siis asuinalueen sosioekonomian kanssa. Keskimääräisen vuositulotason ollessa 10 000€ korkeamoi, lapsien loukkaantumiset ovat 20% alhaisemmalla tasolla. Mikäli kehitys jatkuu tämän suuntaisena, segregaatio on tapahtunut tosiasia.

Kaupunginosien välinen ero ensihoitotehtävissä ei selittynyt matalamman kynnyksen yhteydenotoilla hätäkeskukseen. Tuloksista ei voi päätellä, johtuvatko lasten suurempi hätätilanteiden määrä eroista esimerkiksi sairastavuudessa, terveyspalveluiden saatavuudessa tai laadussa, perheiden voimavaroissa, asuinolosuhteissa vai vapaa-ajanviettomahdollisuuksissa.

Poliisin tilastoinnissa ulkomaalaistaustaisuus sisältää myös Suomessa syntyneet, joiden vanhemmat ovat maahanmuuttajia. He ovat voineet hyvinkin kasvaa sosioekonomisesti heikoilla alueilla, jossa -kuten nyt tiedämme- ruumiinvamman saaminen on yleisempää kuin keskimäärin Helsingissä. Läntisemmässä Euroopassa käytetään erilaisia nimityksiä alueista, joilla ongelmat kasautuvat ja muodostuvat ylisukupolvisiksi. Suomen kieli on vielä tätä nimitystä vailla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top