Henna Virkkunen kysyy: Jääkö Suomi EU-rahoitus -junasta?

Euroopan Unionin infrastruktuurirahaa on haettava helmikuun loppuun mennessä, eikä Suomea näytä kiinnostavan, kirjoittaa blogissaan europarlamentaarikko Henna Virkkunen (Kokoomus).

EU on jakamassa satojen miljoonien eurojen rahoituserää jäsenmaiden liikenne-infran kehittämiseen, ja hakuaika umpeutuu helmikuussa. Virkkunen arvioi Suomella olevan hyvät mahdollisuudet saada rahoitusta suunnitelluille nopeille junayhteyksille, ja ihmettelee passiivisuuttamme.

”Suuret ratainvestoinnit on välttämätöntä saada liikkeelle. Ne ovat tärkeitä ihmisten sujuvan liikkumisen, elinkeinojen ja myös Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta”, Virkkunen sanoo.

Virkkunen näkee hankkeita, ja niiden rahoituksen hakemista, jarruttavana seikkana valtion ja radanvarren kaupunkien välisen yhteismitattomuuden: Kaupunkeja halutaan mukaan ns. hankeyhtiöihin, joiden muotoilu hidastaa hankkeiden käynnistämistä. Aikaa ei kuitenkaan ole tuhlattavaksi.

”Hankeyhtiön muoto on tässä täysin toissijainen asia. Ei EU-komissiota kiinnosta, miten Suomi järjestää omat hankeyhtiönsä. Heitä kiinnostaa se, onko suunnitelma toteuttamiskelpoinen ja onko Suomi sitoutunut hankkeeseen. Kyse on nyt ennen kaikkea poliittisesta tahdosta viedä asiaa eteenpäin”, Virkkunen arvioi.

Virkkunen muistuttaa, että EU-tasolla on tehty töitä jo vuosia suomalaisten liikennehankkeiden hyväksi, ja kritisoi nykyistä hallitusta saamattomuudesta.

Euroopan parlamentin Verkkojen Eurooppa -ohjelma huomioi Suomen pääradan Rail Baltican jatkona, ja listaa sen rajat ylittävien Euroopan tärkeimpien ydinverkkokäytävien joukkoon, mikä lisää Suomen EU-tukikelpoisten ratahankkeiden potentiaalista tukisummaa jopa 2 miljardia euroa. Henna Virkkunen on ohjelman pääneuvottelija.

Virkkunen ihmettelee Suomen hallituksen matalaa kiinnostusta Rail Balticaan, jonka vaikutukset ulottuvat Keski-Euroopasta Suomeen asti. Hän muistuttaa, että asiaa ihmetellään kovasti Brysselissäkin.

Henna Virkkusen blogikirjoitus: Hallituksella käsissään satojen miljoonien möhläys

5 Comments

  1. Pekka Kemppainen
    1.2.2020 14:35

    Maallikon mietteenä vertaan tätäkin ceissiä Helsingin lentokenttäradan suhmurointiin: Ratahanketta märehdittiin ja sen linjaukseen säädettiin piiiiiitkä lenkki keskelle Vantaa asumattomia peltoja. Sitten vasta kun oikeat henkilöt olivat ostaneet joutomaata joutomaan hinnalla, niille räväytettiin rautatiepysäksit ja 20min liikenneyhteys pääkaupungin keskustaan. Tuloksena on, että Suomelle hyvin tärkeä kansainvälinen lentoasema on parin minuutin välein seisahtavan lähiöjunan varassa, ja aikaa tärväytyy lumisten peltojen tai kerrostalokennojen katseluun, ruuhkaisissa tuubeissa. Selväkielellä: Rata on pilalla.

    Julkinen päätöksenteko ja yhteinen talous ovat Suomessa päällekkäin, ja hyvin kalliilla tavalla.

    Vastaa
  2. Janis Petke
    1.2.2020 18:59

    Parasta heti lopettaa jäsen- ym. maksut €U:lle

    Vastaa
  3. Vati
    1.2.2020 19:43

    Länsi-metron kustannukset arvioitiin 400 milj. euroon. Lopputulos on päälle 1,1 miljardia. 50milj.e/kilometri. Kallista on kallion räjäyttely..
    Lainaan edelllistä: ”Julkinen päätöksenteko ja yhteinen talous ovat Suomessa päällekkäin, ja hyvin kalliilla tavalla”. Saattaa olla jopa samassa sängyssäkin.

    Vastaa
  4. Patu
    2.2.2020 10:57

    Ei varmasti jää. Kyllä suomi rahoittaa EU:ta vaikka verot pitäisi nostaa 500% eikä ikinä pyydä mitään vastineeksi takaisin.

    Vastaa
  5. Saatanan palvoja
    2.2.2020 11:10

    Suomeen tarvitaan pirihuoria lisää ja lisää homostelevia hinttejä! Ja lutkia jolla on munat ja vinot silmät!

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Patu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top