Hichcockin linnut ja eläinten oikeudet mainittiin eduskunnan keskustelussa

Kansalaisaloite valkoposkihanhen siirtämisestä kokonaan suojellun linnun kategoriasta metsästettäväksi luontokappaleeksi oli tänään keskusteltavana eduskunnassa. Aloite siirtyy seuraavaksi valiokuntakäsittelyyn. Keskustelu oli mielenkiintoista, vaikkakin perusnäkemykset eivät sittenkään olleet niin vastakkaisia, kuin oli odotettavissa.

Valkoposkihanhi on pääkaupunkiseudulla usein nähty puistolintu, vaikka sen pääpesimäalue on Siperiassa. Suomeen on joskus jäänyt muuttavia lintuja, jotka eivät ole siirtyneet pesimäalueelle vaan ovat viihtyneet täällä. Varsinainen vieraslaji tämä sorsaa isompi lintu ei ole, -ennen ne vain lensivät Suomen yli.

Keskusteku kuvasti enemmän kansanedustajien erilaisia maailmankatsomuksia, kuin heidän kantaansa puheena olevan hanhi-ongelman ratkaisuun. Haulikko ja uuni mainittiin, ja toisaalta eläinten oikeudetkin. Eläimet eivät ole kuitenkaan EU:ssa eivätkä Suomessa oikeustoimikelpoisia, eivätkä äänioikeutettujakaan, joten näyttää siltä että elinkeinonharjoittamisen oikeus, jota oli usean puhujan mielestä maanviljelijöiden kohdalla vaarannettu, näyttää menevän nyt hanhi-oikeuksien yli.

Lähetekeskustelussa muistettiin mainita Ruotsi ja Viro, jotka ovat samojen sopimusten allekirjoittajia ja samojen direktiivien alaisia, kuin Suomikin, mutta ovat määritelleet valkoposkihanhen riistalinnuksi. Riistalintujen metsästys-ajoista ja sallitusta saalismäärästä säädetään kannan vahvuus huomioon ottaen, joten vailla lain suojaa riistalinnut eivät ole.

Kansanedustajia puhutti myös poikkeuslupien, joita on tänä vuonna myönnetty Suomessa 6000 kpl, perusteella ammuttujen valkoposkihanhien hyötykäyttö ruokatarvikkeena. Että lintu luvallisesti ammutaan, mutta ei syödä, -se ei sovi suomalaiseen tajuntaan. Kun hanhia ei toistaiseksi saa laittaa pataan, on poikkeusluvilla ammuttujen määrä jäänyt pariinsataan, kerrottiin puheenvuoroissa.

Mielialat näkyvät suosivan aloitteen etenemistä.

Kansalais-aloite: Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen

8.5.2020

Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä

Me allekirjoittaneet vaadimme, että Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee tarvittavat lakimuutokset, jotta valkoposkihanhen rajoitettu metsästys voidaan ottaa osaksi hanhien viijelyksille ja viheralueille aiheuttamien haittojen torjuntaa.

Perustelut:

Valkoposkihanhi (Branta leucopsis) on lajina Suomessa elinvoimainen. Birdlife Suomen vuonna 2019 suorittamassa valkoposkihanhien syyslaskennassa havaittiin 7.-8.9.2019 yhteensä noin 33 700 valkoposkihanhea. Vuoden 2018 laskennasta havaittu syyskanta oli kasvanut noin + 13%. Syyslaskentojen perusteella valkoposkihanhien kanta on yli kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Valkoposkihanhi mainitaan EU:n lintudirektiivin (2009/14 7 /EV) Liitteessä 1, jolloin direktiivin 4 artikla velvoittaa että lajin elinympäristöä on suojeltava erityistoimin, jotta varmistetaan lajin eloonjääminen ja lisääntyminen niiden levinneisyysalueella.

Kuitenkin samassa artiklassa määritellään että tässä yhteydessä on kiinnitettävä huomiota niihin lajeihin, jotka ovat harvinaisia pienen kannan tai suppean levinneisyyden takia, jotka ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon tai ovat herkkiä elinympäristön muutokselle. Artikla myös velvoittaa ottamaan huomioon
lintukantojen kehityssuunnat ja muutokset.

Direktiivi myös määrittelee seuraavaa: ”Eräiden lajien suuren kannan, laajan maantieteellisen levinneisyyden ja suuren lisääntymisnopeuden vuoksi koko yhteisössä, niitä voidaan metsästää, mikä on hyväksyttävää hyödyntämistä. Jos tiettyjä rajoituksia asetetaan ja niitä noudatetaan, näiden metsästystä koskevien lakien on oltava sopusoinnussa näiden lajien kantojen tyydyttävällä tasolla säilymisen kanssa.”

Lintudirektiiviä vielä tiukemmat raamit asettaa niin sanottu Bernin sopimus eli Yleissopimus Euroopan luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön sekä niiden elinympäristön suojelusta ja sopimuksen voimaansaattamisesta annettu asetus (29/1986). Valkoposkihanhi mainitaan tämän sopimuksen liitteessä 11, jolloin sopimuksen 6 artiklan mukaisesti lajin kaikentyyppinen tahallinen pyydystäminen, hallussapito ja tahallinen tappaminen on kielletty.

Vaikka Suomessa on haluttu tulkita, että valkoposkihanhen listaaminen Bernin sopimuksen Liitteessä II on täydellinen este lajin metsästämisen sallimiselle, ei tämä väite sopimuksen valossa kuitenkaan pidä täysin paikkaansa.

Samaisen sopimuksen artiklan 9 ensimmäisessä kohdassa määritellään seuraavaa:
Jokainen sopimuspuoli voi poiketa 4, 5, 6 ja 7 artiklan määräyksistä ja 8 artiklassa mainittujen välineiden käytön kiellosta edellyttäen, ettei muuta tyydyttävää ratkaisua ole ja ettei poikkeuksen tekeminen ole haittana kyseisen kannan säilymiselle.

Poikkeuksia sallitaan seuraavissa tapauksissa:

  • Kasviston ja eläimistön suojelemiseksi;
  • Viljelykasveille, karjalle, metsille, kalastukselle, vedelle ja muunlaiselle omaisuudelle koituvan vakavan vahingon estämiseksi;
  • Jos se on yleisen terveyden tai turvallisuuden, lentoturvallisuuden tai muun erityisen tärkeän yleisen edun mukaista;
  • Tutkimusta ja koulutusta varten sekä uudelleen istuttamista ja tarpeellista lisääntymistä varten;
  • Pienissä määrin eräiden eläinten ja kasvien kiinniottamisen, keräämisen, hallussapidon tai muun järkevän hyödyntämisen sallimista varten tarkasti valvotuissa oloissa, valikoivasti ja rajoitetusti.

Hanhien karkoitusyrityksistä huolimatta valkoposkihanhien aiheuttamista vahingoista maksettiin viimeksi julkaistun tilaston mukaan vuonna 2018 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimesta noin 1, 1 mljoonaa euroa korvauksia viljelijöille. Näissä korvauksissa ei ole mukana hanhien puistoille ja muille viheralueille aiheuttama haitta.

Voidaankin siis osoittaa, ettei hanhien karkoitusyrityksistä huolimatta ole löydetty tyydyttävää ratkaisua hanhien viljelyksille ja muulle omaisuudelle (viheralueet) aiheuttamien vakavien vahinkojen poistamiseksi, eikä rajoitetun metsästyksen salliminen Suomessa olisi haittana valkoposkihanhen kannan säilymiselle.

Valkoposkihanhen kannan kehitys ei anna perusteita lajin erityiselle suojelemiselle vaan kanta kestäisi jo rajoitetun metsästyksen. Virossa ja Ruotsissa, jotka ovat myös Bernin sopimuksen allekirjoittaneet, valkoposkihanhien metsästys on sallittu pelloilta satovahinkojen ehkäisemiseksi ja rajoitetusti metsästystä on suoritettu myös puistoista ja esimerkiksi golf-kentiltä. Samoin voitaisiin siis toimia myös Suomessa.

Valkoposkihanhi metsästettiin sukupuuton partaalle 1960 -luvulla, mutta suojelutoimilla laji on saatu elinvoimaiseksi ja menestyväksi, jopa siihen pisteeseen, että sen aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi metsästyksen salliminen on perusteltua. Koska valkoposkihanhi aiheuttaa viljelykasveille ja muulle omaisuudelle vakavaa vahinkoa pitäisi lajin rajoitettu metsästys sallia mahdollisimman pian osana lintujen aiheuttamien vahinkojen ehkäisyä.

Kansalais-aloitteen vastuuhenkilöt:

Jukka Kirjavainen, Vantaa
Niko Salokoski, Hyvinkää
Olli Kolkka, Kouvola
Tommi Räty, Varkaus
Marko Paloniemi, Kempele

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top