Historiallinen lentokone yleisön nähtävissä Tuuloksessa

Matkustajalentoliikenteen kehityksen erääseen mielenkiintoiseen vaiheeseen liittyvää konetyyppiä Douglas DC-2 on koko maailmassa jäljellä vain kahdeksan yksilöä, joista Suomessa lentoliikennettä ja ilmavoimia palvellut Hanssin Jukka on pysyvästi sijoitettu omaan Hangaariinsa ostokeskuksen yhteyteen Tuuloksessa.

Nykyaikaiseen matkustajien massakuljetus oli vielä toteutumatonta tulevaisuutta 1920-30 luvuilla, kun lentokoneidenvalmistajat kilpailivat tuodakseen markkinoille omia ehdotuksiaan kokometalliseksi itsekantavalla yhdellä siivellä varustetuksi matkustajakoneeksi. Hollantilainen Fokker uskoi kolmimoottoriseen ylätasoon, saksalainen Junkers myös kolmimoottoriseen, mutta alatasoon. Yhdysvalloissa Douglas uskoi jo enemmän moottorien toimintavarmuuteen, ja varusti ehdotuksensa vain kahdella: Koneiden edellytettiin lentävän vielä yhden moottorin pudottua pelistä.

Modernien matkustajakoneiden ensimmäistä aaltoa

Douglas toi markkinoille aikaansa nähden modernin DC-2 -matkustajakoneen, joita ehti valmistua noin 200 yksilöä, -ennen kuin tyyppi päivitettiin myöhemmin maailman yleisimmän matkustajakoneen aseman ottaneeksi DC-3:ksi. DC-2:a lensi Suomessa ja suomalaisissa väreissä kolme kappaletta, Iso Antti, Pikku-Lassi ja Hanssin Jukka. Nimet koneille annettiin legendaaristen Härmän häjyjen mukaan. Kolmosetkin ehtivät Suomeen, –Aero Oy:lle joka tänään tuntee nimen Finnair.

Suomalaisella DC-3:lla pääsee yhä lentämään, mutta DC-2:mme seisovat hallissa. Toinen säilynyt yksilö on luovuttanut osia museokuntoon kunnostettuun Hanssin Jukkaan, jonka tämänhetkinen sijoituspaikka on siis Tuuloksessa, kauppakeskus Tuulosen yhteyteen rakennetussa erityisessä hangaarissa, jossa on esillä muutakin suomalaista ilmailuhistoriaa.

Hanssin-Jukka lensi ensilento tapahtui vuonna 1935, Douglasin tehtailla Kaliforniassa. Sen jälkeen kone purettiin ja kuljetettiin osina Fokkerin tehtaille Hollantiin uudelleenkoottavaksi. KLM:n väreissä -nimellä De Haan (kukko)- lentänyt koneyksilö sai vastuulleen sen ajan pisimmän säännöllisen matkustajalentoreitin Amsterdam-Batavia, siis Euroopasta Indonesiaan. Hollantilaisten Indonesia-lentotoimilla on tietty yhteys myös Suomen ilmavoimille myöhemmin myytyyn Fokkerin hävittäjä/maataistelukoneeseen, joka kantoi päävastuun Suomen ilmapuolustuksesta Talvisodassa, johon myös Hanssin Jukkakin pääsi osallistumaan.

DC-2 oli siis läsnä matkustajailmailun murroksessa, ja näytti tietä niille mukaville reittikoneille, jollaisilla tänään lennämme. Kone oli lisäksi kaunis -kukin voi käydä Tuuloksessa toteamassa. Kakkosen ”isosisko” DC-3 peräti saavutti kaksikin teollisen muotoilun palkintoa. Toki virtaviivaisella lentokoneella on etulyöntiä esm, jakoavaimeen tai kahvinkeittimeen verrattuna, mutta kaunis on aina kaunis.

DC-2:a on  Hanssin-Jukan Perinneyhdistys ry:n puheenjohtajan, komentaja evp. Kimmo Salomaan, Ruotuväki-lehdelle kertoman mukaan maailmassa jäljellä kahdeksan kappaletta, joista yhdellä yhä lennetään. Euroopassa koneita on kaksi, yksi -lentokuntoinen- on Hollannissa ja Suomessa Hanssin Jukan lisäksi Tikkakoskella ilmailumuseossa Pikku-Lassi. Hanssin Jukan museokuntoon entisöimiseen on käytetty runsaasti jälkimmäisen osia, kertoi Salomaa lehdelle.

”De Haanista” tuli Hanssin Jukka ruotsalaisen lentäjä-kreivin Carl Gustav von Rosenin ansiosta: hänen alullepanemansa ostohanke toi koneen ensin Saabin tehtaille Trollhättaniin, ja sitten Suomen ilmavoimille. Ruotsissa tuleva Hanssin Jukka sai myös pommitähtäimen, ja siipien alle pommiripustimet.

Sotakoneena Talvisodassa, von Rosen puikoissa

Kreivi von Rosen toi itse Hanssin Jukan Suomeen. Kone luovutettiin Suomen ilmavoimille 19.02. 1940 Luonnetjärvellä, Lentolaivue 44:lle. Ensimmäinen maaliskuuta Hanssin Jukka suoritti ainoan pommituslentonsa, von Rosen itse ohjaimissa. Pommit pudotettiin venäläiseen lentotukikohtaan Suojärvellä, mistä tehtävästä selvittiin ilman vihollisvaikutuksesta syntyneitä vaurioita, mutta toiseen moottoriin syttyi öljypalo paluumatkalla.  kun Hanssin Jukka oli jälleen kunnossa, oli talvisota jo päättynyt.

Jatkosodassa Hanssin Jukalle annettiinkin sitten vain kuljetustehtäviä, joista osa olikin erittäin tärkeitä. Suomalaisia lentäjiä vietiin Saksaan koulutettaviksi, tai hakemaan Saksasta ja Ranskasta Suomen ilmavoimille ostettuja koneita. Koneella suoritettiin myös evakuointilentoja kenttäsairaaloiden ja keskussotilassairaalan Tilkan välillä.

Ulkoministeri Henrik Ramsay lensi Jukan kyydissä 25.03. 1943 Berliiniin, missä saksalaiset tivasivat häneltä, miksi Suomi oli kysellyt Neuvostoliiton mahdollisia rauhanehtoja. Ilmeisesti hänellä oli hyvä selitys. Marsalkka C.G.E. Mannerheim oli koneen kyydissä talvella 1946 ja joulukuussa 1947, matkalla saamaan sairaanhoitoa Tukholmassa.

Kunniakas päätös: Vielä ambulanssilento virallisen rivistä-poistamisen jälkeen

Hanssin Jukan työrupeama Suomen Ilmavoimissa päättyi virallisesti 29.05.1955, osallistumiseen lentonäytökseen Helsingissä, mistä kone palasi Uttiin odottamaan päätöstä romuttamisestaan. Viimeinen lento, kantahenkilön sairastuneen omaisen kuljetus Helsinkiin, tapahtui vielä seuraavana päivä. Romuksi Jukka ei kuitenkaan päätynyt, sillä lentomestari evp Osmo Rantala osti koneen puolustusministeriöltä, ja lahjoitti sen metsästysseuralle, rahojen keräämiseksi nuorisotyöhön. Tarkoitustaan Jukka palveli kahvilana Hämeenlinnassa elokuusta 1959 alkaen, linja-autoaseman läheisyydessä. Hieno kahvila, olen käynyt.

Kahvilan jälkeen entisöinti, -ja näytteille Tuulokseen

Kahvila toimi hiipuen vuoteen 1981, ja jälleen Hanssin Jukalle tuli täpärän pelastumisen paikka, kuten Suomelle, jota se oli dramaattisesta vuodesta 1940 asti palvellut, oli käynyt useita kertoja -ja käynee jatkossakin. Karjalan lennoston kilta kiinnostui koneesta, ja osti Jukan Keski-Suomen ilmailumuseolle vuonna 1983. Koneen entisöintiin osallistuivat Ilmasotakoulun Kilta, Patria, Finnair ja suuri määrä talkooväkeä. Syyskuussa 2011 urakka oli valmis, ja säilytyspaikkaansa kauppakeskus Tuuloseen Hämeenlinnan Tuuloksessa Hanssin Jukka siirtyi kesäkuussa 2015. Siellä lentokoneveteraani, ja pala itsenäisen Suomen historiaa, on yleisön nähtävillä.

 

Hanssin Jukka, tekniset tiedot

  • Matkustajat: 14
  • pituus: 18,9 m
  • siipien kärkiväli: 25,9 m
  • siipien pinta-ala: 87,24 m²
  • tyhjäpaino: 5 980 kg
  • lentopaino: 8 425 kg
  • voimalaitteet: 2 × Wright Cyclone SGR-1820F-5; 9-sylinteriset tähtimoottorit; 652 kW (875 hv) per moottori
  • suurin lentonopeus: 340 km/h
  • matkalentonopeus: 300 km/h
  • lentomatka: 1 600 km
  • lakikorkeus: 6 850 m
  • valmistettu 156 kpl
  • ensilento 1935
  • valmistaja Douglas Commercial, Yhdysvallat

 

5 Comments

  1. Huru-ukko
    5.7.2021 17:07

    Olen se minäkin käynyt Hanssin Jukassa kahvilla Hämeenlinnan linja-autoaseman kupeessa. Ja jäin vielä autosta, mutta kannatti jäädä.

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      5.7.2021 17:58

      Kävin kerran joskus. Kahvilassa kävi jo silloin vähänlaisesti väkeä, mutta miljöö oli unohtumaton.

      Vastaa
      1. Huru-ukko
        5.7.2021 18:22

        Minun käyntini ajoittuu samoihin aikoihin kuin tuo kuva kahviosta. Kyseinen Sisu oli siihen maailman aikaan melko yleinen maanteillä, kaduilla, soramontuilla, missä yleensäkin kuorma-autoa tarvittiin. Johonkin noin kuuskytluvun loppupuolelle. En tarkkaa aikaa osaa sanoa, mutta muistelen noin 64-67, Ehkä. Silloin oli vielä paljonkin kävijöitä, eli ns. tupa täynnä.

        Vastaa
        1. Pekka Kemppainen
          5.7.2021 19:17

          Valitsin kuvan juuri auton takia: Vanajan tehdas ja Hanssin Jukka, -silloista Hämeenlinnaa.

          Vastaa
  2. Repale
    8.7.2021 19:28

    Ko.auto on ehkä jo 70- luvulta ja kaupungin väreissä, muistelisin minä.Vanaja autotehtaan tiloissa, joita on vielä jäljellä, valmistetaan tällähetkellä Patrian Amv ja uusia 6×6 miehistönkuljetusvaunuja.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top