HUSissa alkamassa tutkimus hyljinnänestolääkkeiden vaikutuksista COVID-19-tautiin

Koronavirus, eli virallisesta nimeltään SARS-CoV-2, on aiheuttanut hoidollisen ristiriidan elinsiirtopotilaita hoidettaessa, mutta samalla on avautunut näköala mahdolliseen uuteen innovaatioon koronapotilaiden lääkinnässä.

HUSissa on yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa alkamassa tutkimus, jossa selvitetään suojaavatko elinsiirtopotilaiden hoidossa käytetyt hyljinnänestolääkkeet syklosporiini A tai takrolimuusi SARS-CoV-2-virukselta, ja estääkö jompikumpi näistä COVID-19-taudin vaikean muodon kehittymisen.

Selvitettävänä on myös kroonisen C-hepatiitin hoitoon käytetyn alisporivir-lääkkeen vaikutukset covid-potilailla. Tehokkaammat lääkkeet ovat jo syrjäyttäneet alisporivirin hepatiitin hoidossa, mutta toisin kuin hyljinnänestolääkkeillä, sillä ei ole immuniteettia heikentävää vaikutusta. Solututkimuksissa alisporivirin on todettu vaikuttavan SARS-CoV-1 infektioon.

”Tutkimuksemme hypoteesina on, että syklosporiini A joko suojaa SARS-CoV-2-virukselta tai estää vaikean COVID-19-taudin muodostumisen”, kertoo tutkimusryhmän johtaja Satu Kuure Helsingin yliopistosta.

Tutkimukseen rekrytoidaan terve kontrolliryhmä ja kaksi potilasryhmää, joihin kumpaankin kuuluu kaksikymmentä yli 40-vuotiasta henkilöä, joille on tehty munuaissiirto ja jotka eivät ole sairastaneet covid-19-tautia.

”HUSissa on seurannassa 800 munuaissiirtopotilasta, joista noin 150 käy joka kuukausi kontrollitutkimuksissa munuaispoliklinikalla. Lupa tutkimukseen ja verinäytteeseen pyydetään heiltä kontrollikäynnin yhteydessä”, HUS Vatsakeskuksen nefrologian yksikön osastonylilääkäri, nefrologi Fernanda Ortiz kertoo.

Tutkimukseen osallistuvilta otetaan verinäyte, josta eristetään T-soluja, jotka altistetaan koronavirukselle. T-solut ovat veren valkosoluja ja niillä on tärkeä osa ihmisen immuunipuolustuksessa. COVID-19-taudin vaikeissa muodoissa on havaittu T-solujen määrän vähenneen, mikä edesauttaa politllan kunnon romahtamista. Oletetaan, että SARS-CoV-2-virus aiheuttaa T-solujen solukuolemaa.

Tutkimuksessa terveiden verrokkiryhmäläisten verestä eristettyjä T-soluja altistetaan SARS-CoV-2-virusinfektiolle sekä syklosporiinille, takrolimuusille ja alisporivirille. Tutkimuksessa seurataan viruksen pääsyä soluihin, sen monistumista soluissa sekä lääkityksen mahdollisia vaikutuksia näihin. Tämän lisäksi tehdään toinen koeasettelu, jossa terveiden verrokkien ja munuaissiirtopotilaiden T-soluja infektoidaan viruksella ja tutkitaan potilailla pitkään käytössä olleen lääkityksen vaikutusta yllä mainittuihin muuttujiin.

Kolmanneksi SARS-CoV-2-viruksen lisääntymistä ja sen aiheuttamaa T-soluaktivaatiota verrataan terveiden verrokkien ja hylkimisenestolääkitystä saaneiden munuaissiirtopotilaiden T-solujen välillä. Näin saadaan tietoa, miten potilaiden eri lääkitykset vaikuttavat SARS-CoV-2-viruksen tartuttavuuteen. Tutkijat arvioivat, että ensimmäiset tulokset syklosporiini A:n vaikutuksista SARS-CoV-2-viruksen etenemiseen potilaista eristetyissä T-soluissa saadaan alkukesällä. Koko tutkimusaineiston arvellaan olevan koossa ensi keväänä.

Tietoa lääkitysten säätämiseen

Idea tutkimukseen syntyi, kun maaliskuussa saatiin Italiasta vahvistus, että lapsilla, joille on tehty elinsiirto, ei ole havaittu COVID-19-tautia. Näille lapsille on annettu syklosporiinia ja takrolimuusia. Lisäksi on tiedossa, että vuoden 2003 SARS-epidemian aikana syklosporiini A -lääke esti SARS-viruksen muodostumista tai lisääntymistä soluissa. SARS-CoV-virus on SARS-CoV-2-viruksen sukulainen.

Elinsiirtopotilaille annetaan hylkimisenesto-lääkitystä, ettei elimistö torju siirrännäiselintä, mutta nämä lääkkeet heikentävät samalla potilaan immuniteettia. Euroopan dialyysi- ja elinsiirtoyhdistys on koronakriisin yhteydessä suositellut hyljinnänesto-lääkityksen vähentämistä tästä syystä, mikä on aiheuttanut huolta elinsiirtoja tekevien lääkäreiden keskuudessa: On pelko, että elimistö torjuu siirrännäiselimen, jos lääkitystä vähennetään.

”Monien potilasryhmien hoitoa ja lääkitystä on jouduttu säätämään epidemian vuoksi, mutta ilman tieteellistä näyttöä, sillä kyseessä on täysin uusi virus. Tutkijat tekevät nyt hurjasti työtä etsiessään tähän tilanteeseen sopivia tieteelliseen näyttöön perustuvia hoitoja”, Fernanda Ortiz toteaa.

Tutkimukselle myönnettiin huhtikuussa neljän säätiön muodostamasta rahoituspoolista Juho Vainion Säätiön 50 000 euron apuraha.

4 Comments

  1. T Hermanni
    27.4.2020 19:43

    Trump on paljastanut jo kaksi uutta lääkettä patentoituun ja tekaistuun koronavirukseen. UV- valo ja isopropyylialkoholi. Vasemmmisto ja vriuksen kehittäjät näreissään uusista paljastuksista, yrittävät peitellä vanhojen lääkkeiden poistavan vaivalla ja rahalla kehitetyn viruksen.

    Vastaa
  2. HALPA,TURVALLINEN,TEHOKAS LÄÄKE EI KÄY
    28.4.2020 05:44

    T Hermanni on oikeassa. HYDROXYCHLOROQUINE (H) ja AZITHROMYCIN (A) yhdistelmä parantanut lähes 100% ja käytetty turvallisesti jo 60 ja 20 vuotta. Mutta se on pidettävä edelleen salaisuutena. koska todistetusti tehokas, halpa ja turvallinen hoito Suomen ulkopuolella. Kokeilu on estettävä, koska H:n kerrotaan parantavan myös muut erityyppiset flunssat ja myös vakavia sairauksia, joihin meille kerrotun muokatun totuuden mukaan ei ole parannuskeinoa. Se on pelkkä sattuma, että joissakin seurapiireissä eletään satavuotiaaksi. Kuka muuten mahtaa maksaa jo ratkaistun ongelman ratkaisemiseen tähtäävät tutkimukset? Kuka keksi että terveet pitää laittaa karanteeniin? Ennen vuotta 2020 laitettiin sairaat karanteeniin. Puolustamme oikeuksiamme urheasti kuin lammaslauma. Tulee kiva vappu ja festarikesä? Jos sataa katsotaan TV:stä urheilua, matseja? Kuolemme mieluusti talousvaikeuksiin ja elintarvikepulaan, kunhan emme sairastu kuuluisaan influenssaan, jonka todettu tappavan 0,1% tartunnan saaneista, tosin hekin lähes kaikki ennestään kroonisesti vakavasti sairaita. Kommunismi tuli ja ihmisoikeudet meni suht nopeasti ilman vaaleja. Onkohan terveiden karanteeni perustuslain mukainen? Kuka vastaa H&A holdon salailun taloudellisista seurauksista?

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      28.4.2020 12:24

      0.1%:n kuolleisuuskin tappaa, jos osuu kohdalle. Koronaan kuollaan sen iskiessä hengityselimiin, ja kuolemat ovat myös osin seurausta kriisivalmiuden romuttamisesta tai laiminlyömisestä. Suomen kriisinsietokyky oli erityisesti näiden ”kauppakamari-nulikoiden” tähtäimessä jo edellisten hallitusten aikana. Viittaan kokkareiden nuorekkaaseen johtoon jota joskus kehuttiin jostain käsittämättömästä syystä. Suomella oli ennen Jyyba Kataista jopa viljan varmuusvarastointi kunnossa. Ei ole enää.

      Vastaa
      1. LAMPAITA ÄIDIN OOMME KAIKKI
        28.4.2020 17:00

        Kun kausiflunssaan kuoli edellisvuosina vaikka sama 0,1% tartunnan saaneista, ei terveitä laitettu karanteeniin, eikä yrityksiä ja kouluja pakkosuljettu, eikä pããsiäistä, vappua, festareita, matseja, harkkoja, konsertteja peruttu. Troijan hevonen toi kommunismin ja vei ihmisoikeudet – oliko huomaamatta vaalit, jotka kommarit ja maatamme, suuryrityksiämme, kuntiamme, terveydenhuoltoamme johtavat saatananpalvojan kaappiversiot salaseuroineen voittivat? Ovatkohan sisukkaat ja rohkeat suomalaiset nykyään kuonokopassa nyökyttelevinä kulkevia lampaita, jotka uskovat sokeasti kaiken harhan mitä Euroopan huonoin mediamme haluaa lammasmassojemme uskovan. Miksi 5G:tä sanotaan Suomessa koronaksi?

        Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top