Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on lukuisista vetoomuksista huolimatta kieltäytynyt ottamaan kampanjointinsa aiheeksi Turkin poliittisten vankien kohtelua – kidutusta ja eristämistä turkkilaisissa vankiloissa – ja erityisesti kurdijohtaja Abdullah Öcalanin vuosikausia jatkunutta eristämistä. Painostaakseen järjestöä kurdiaktivistit valtasivat järjestön päämajan Lontoossa.
Abdullah Öcalan, Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) perustaja, on taistellut Turkin hallintoa vastaan, autonomian puolesta kurdien asuttamassa Kaakkois-Turkissa vuodesta 1984 lähtien. Hänet vangittiin vuonna 1999, ja eristettiin täysin muusta maailmasta, myös omasta perheestään, vuonna 2015.
Öcalan on ollut vangittuna kaksi vuosikymmentä vahvasti linnoitetulla Imralin vankilasaarella Marmarameressä. Hänen on sallittu tapaavan lakimiehensä viimeksi vuonna 2011, ja veljensä kerran vuonna 2015 alkaneen eristämisen jälkeen.
8. marraskuuta 2018 parlamentin jäsen Leyla Güven Demokraattisesta kansanpuolueesta (HDP) aloitti nälkälakon vankilassa vaatien Abdullah Öcalanin eristämisen purkamista.
16. marraskuuta 2018 lukuisat poliittiset vangit Turkin vankiloissa liittyivät lakkoon, ja vielä useammat liittyivät mukaan 1.maaliskuuta 2019.
Yhteensä nälkälakossa noin 7000 kurdia. Leyla Güven päästettiin heikossa kunnossa kotiinsa tammikuussa 2019 odottamaan oikeudenkäyntinsä alkamista, koska Turkin viranomaiset pelkäsivät miten hänen mahdollinen kuolemansa vankilassa vaikuttaisi paikallisvaaleihin kurdivaltaisessa Kaakkois-Turkissa. Güven kuitenkin jatkoi nälkälakkoaan, ja aikoo jatkaa sitä kunnes Öcalanin eristys puretaan.
Kurdiaktivistit eri puolilta maailmaa ovat vedonneet useaan otteeseen Amnesty Internationaliin, jolla on jonkin verran kansainvälistä vaikutusvaltaa, ottamaan kampanjan aiheeksi Öcalanin ja muiden poliittisten vankien kohtalon Turkissa, mutta järjestö on kieltäytynyt.
Painostaakseen järjestöä toimimaan 23 kurdiaktivistia valtasi Amnesty Internationalin toimiston Lontoossa 24.4.2019 ja jatkoi siellä nälkälakkoaan. Ihmisoikeusjärjestö pyrki välttämään skandaalia ja maineensa tahriutumista ja antoi kurdien olla tiloissaan osoittamassa mieltään, mutta määräsi turvamiehensä estämään aktivisteja avaamasta ikkunoita tai käyttämästä wc:tä.
28.4.2019 ihmisoikeusjärjestö kutsui poliisin ajamaan pois ihmisoikeuksien puolesta mieltään osoittaneet kurdit, vaikka olikin antanut julkilausuman, jonka mukaan mielenosoitus oli laillinen ja rauhanomainen.
Kurdit syyttävät Amnesty Internationalia tekopyhyydestä. ”Puolustavatko he ihmisoikeuksia vai polkevatko he niitä?” he ihmettelevät. ”Ihmisoikeusjärjestö vähät välittää miljoonien kurdien hädästä ja kieltäytyy toistuvasti puolustamasta ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta!
Kurdiaktivistit myös muistuttavat, että aikoinaan Amnesty International kieltäytyi myös kampanjoimasta Nelson Mandelan puolesta.
Aktivistien edustaja Eylem Ozdemir kertoi uskovansa että Amnesty Internationalilla on sopimus Turkin hallituksen kanssa, eivätkä he sen vuoksi suostu puuttumaan Turkin jatkuviin räikeisiin ihmisoikeusloukkauksiin.
Asiasta uutisoi 29.4.2019 ANF News ja 25.4.2019 Morning Star.
29.4.2019 12:36
Mandela oli kommunisti ja terroristi. Siinä ukossa ei ollut mitään puolustettavaa.
29.4.2019 13:30
Juu nelson madelan väkivallan jäljet tulee etenkin nykytilanteessa hyvin esille, kuinka moni niistä mustista edes oli etelä-afrikassa ennen kuin buurit? Naapurimaista saapuneita mustien vapauttajia jotka vapauttivat naapuri maista saapuneita mustia… Miksiköhän mustilla piti olla paperit? Samasta syystä kuin suomessakin pitäisi olla sitten kun suomessa on laittomasti miljoona niin mitä muuta keinoa on enää erottaa ne toisistaan kuin e-afrikan malli? Vertauskuvallisesti puhuen. Ovat vähän kuin noi venäjän vapauttajat noi e-afrikan nelsonin seuraajat. Venäjäkin mielellään kansalaisiaan vapauttaa.