Ikäluokat pienenee, kuin Suomen kansa väestönvaihdon edellä, mutta opetushenkilöstö moninkertaistuu

Koulutettu työvoima on Suomen tärkein kiky-etu, mutta menetämme sen kun virkaputkessa elävän väen lukumäärän räjähdysmäinen kasvu upottaa sekä valtiontalouden että kansatalouden. Ketähän muuten opetustoimen megalomaaninen henkilökunta opettaa, kun lapsiakaan ei enää tehdä?

Tilastokeskus kertoi tänään, että hyvinvointimme rakentaneet ikäluokat koulutettiin noin 1/6-osalla siitä väestä, joka nyt on työllistynyt opetukseen:

Hyvää kansainvälistä opettajien päivää! Vuonna 1950 tilastoitiin mm.  kansa- ja apukoulujen opettajien määriä. Heitä oli tuolloin 20 208. vuonna 2017 eli 67 vuotta myöhemmin Suomessa oli 128 803 opettajaa ja opetusalan erityisasiantuntijaa. (Tilastokeskus 05.10.2020)

Hienoa, että opetukseen satsataan! Samalla tullee hoidettua myös tupakoinnin vastustaminen Kirgisiassa ja tyttöjen oikeudet Somaliassa. Vieläkö joku kysyy, miksi verot ovat korkealla?

Opetusministeri Li Anderssonin tavoite koulunkäynnin pidentämiseen ja työelämässä olevien jatko/uudelleen-kouluttautumisen tehostamiseen on oikea suunta, jota en kritisoi. Opetusministeriltä on kuitenkin saattanut jäädä huomaamatta, että hänenkin toimialallaan on koneiston loiskäyntiä ja vähemmän tärkeää touhottamista. Resursseja tarpeellisiin asioihin voikin löytyä läheltä, kunhan uskaltaa katsoa lähelle.

Li Andersson on huolissaan hyvinvointivaltion alas-ajosta, mutta ei näe että veronkorotuksille on vaihtoehto

11 Comments

  1. maksimoi hiilijalanjälkesi luonnon hyväksi
    5.10.2020 16:29

    Ne markkinoivat sukupuolenvaihdosta (johtaa usein itsemurhiin), valetieteeseen pohjautuvaa teoriaa ihmisen aiheuttamasta globaalista lämpenemisestä ja globalistien sairausbisneken uutta hyödytöntä terveiden karanteenia matkalla talousromahduksella kommunistiseen diktatuuriin alaluokalle. Tiesittekö että YK:n ”smart city” tarkoittaa suomeksi alaluokan pitkälle automatisoitua ja kaikkea monitoroivaa orjaslummia, jotka on tarkoitus aidata umpeen karkaamisen estämiseksi? Kuljettamattomat junat pysähtyvät vain slummien aitojen sisäpuolella. Valtavat ulkopuoliset alueet ovat vain pienelle eliitille.

    Vastaa
  2. seant
    5.10.2020 19:58

    Vuonna 1943 eli 7 vuotiaita 1950 oli 76112 ja 2010 oli 60980
    Eli 1950 3,8 oppilasta opettajalla ja 2017 oli 0,47 oppilasta opettajalla
    Eli suhde on muuttunut kahdeksan kertaiseksi, missä vika onko opettaja-aines huonontunut vai oppilasaines
    Silla 1950 koulua käyneet ovat rakentaneet Suomen hyvinvointivaltioksi, ainakin hyvän opin ovat saaneet.

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      6.10.2020 11:22

      Ainakin nuorten mielenterveyden häiriöt ovat yleistyneet 50-luvun jälkeen pelottavalla tavalla. Tämä ei ole yksin koulun vika, mutta ongelmaa ei varmaankaan poisteta sukupuolettomilla liikennemerkeillä ja ”neutraaleilla” vessoilla.

      Vastaa
  3. Tyhjän toimittajat
    6.10.2020 10:40

    Näiden viher-vasemmistolaisten ikuisten yliopisto-opiskelijoiden olisi varmaan mukava opiskella ”tutkimista” lopun elämäänsä. Ikävä kyllä he eivät ymmärrä että ”tutkija” ei tuota mitään valtion kassaan. Se on vain järkyttävän suuri menoerä ja joissain tapauksissa vain yritysten verovähennys.

    Minustakin olisi mukava kävellä aina aamuisin jonnekkin valmiiksi lämpöiseen rakennukseen, parikymmentä metriä bussista, ja alkaa juttelemaan kavereiden kansas mukavia kahvikumpin ääressä. Samalla kun odotellaan ruokatuntia. Mutta realimaailma on vain toisenlainen. Minun pitää etsiä itselleni töitä. Ja kun joku on kiinnosutnut, minun pitää tehdä tarjous. Ja jos tarjous on hyvä, niin sttein töitä tehdään niin nopeasti kuin mahdollista jotta voidaan tarjota seuraava työ. Ja kun ottaa huomioon että joka seitsemäs venkoilee laskunmaksun kanssa tai jättää kokonaan maksamatta, niin ei sitä palkkaakaan tule säännöllisesti kuten noilla ”mukavia juttelevilla”.

    Mutta älkää huoliko. Minä jään kohta eläkkeelle ja sen jälkeen muut saavat kantaa kortensa kekoon yhteiskunnan kassan täytämiseksi. Jossain vaiheessa tulee vielä päivä että ikuisten opiskeoijoiden ja turhan tutkijoidenkin lorvimiset on lorvittu. Ja sen jäkeen talven viima tuntuukin kovin kylmältä ja terävältä.

    Myös Anderssin pojan tyttärellä.

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      6.10.2020 11:12

      Erityisesti Helsingin yliopiston henkilöstö vaatii tiheällä täikammalla harjaamista. Siellä on mm. eräänlaisia henkisiä umpioita, joissa 70-luvun stallarit pitää hoviaan tai samanmielisten kerhoa ”aktivisti”-sukupolvesta rekrytoitujen aplodeearaajien kanssa, niin tunkkaisessa mielipide-ilmastossa, että ”neuvostovastainenkin” saattaa vielä esiintyä sanastossa.

      Vastaa
  4. Ahku
    6.10.2020 10:41

    Kuvassa esitetyt luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Vuoden 1950 luku kuvaa vain kansakoulujen ja apukoulujen opettajia. Näiden lisäksi oli muun muassa oppikoulujen, kansalaiskoulujen ja yliopistojen opettajia, jotka eivät ole tilastoidussa luvussa mukana. Vuoden 2017 luku kuvaa puolestaan kaikkia opettajia ja opetusalan erityisasiantuntijoita. Tässä joukossa ovat kaikkien koulutusasteiden opettajat ja myös esimerkiksi lastentarhanopettajat.

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      6.10.2020 11:07

      Vertailu on Tilastokeskuksen, ei minun. He halusivat rinnastaa nämä luvut, eli valitsivat mielestään verrannolliset. Oletko varma, että 2017-lukuun sisältyy myös yliopistojen väki?

      Tilastokeskuksen tarkoitus oli kertoa opetusalan kasvusta, enkä usko että he ehdoin tahdoin valitsevat vertailukelvottomat.

      Minulla on havaintoja wanhanaikaisesta koulusta, jossa ei ollut koulukuraattoreja, opetusavustajia, etc. leegiota. Vain yksi opettaja per luokka. Jos et sillä opetuksella oppinut lukemaan ja laskemaan, oli vaihtoehto apukoulu. Silloisissa kouluissa opetettiin se sukupolvi, joka rakensi hyvinvoinnin Suomeen, edellisen sukupolven suorittaman jälleenrakennuksen päälle. Peräti kauppojen kassatytötkin osasivat yhteen- ja vähennyslaskun, ja antoivat asiakkaalle oikein rahasta takaisin. -Ja opimme myös, että hiilidioksidi on kasvien tarvitsema kaasu, joka on osa luonnon biokemiaa. Ehkä näitä opetushenkilöitä pörrää niin taajaan koululaisten ympärillä nykyisin, ettei ne ehdi oppia näitäkään asioita?

      Kuka voi uskoa, että 100 000 henkilöä lisää huimasti pieneneville ikäluokille on tosiaan vain tarpeellista väkeä?

      Vastaa
      1. Ahku
        7.10.2020 15:26

        Luokka ”Opettajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat (Taso 2)” sisältää seuraavat alaryhmät:

        Yliopisto- ja korkeakouluopettajat (Taso 3)
        Ammatillisen koulutuksen opettajat (Taso 3)
        Lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajat (Taso 3)
        Peruskoulun alaluokkien opettajat ja lastentarhanopettajat (Taso 3)

        Kaikki nämä opettajat ovat mukana vuoden 2017 luvussa, joka on siis 128 823. Katso taulukko: https://pxnet2.stat.fi:443/PXWeb/sq/0c0237f4-4102-48e8-8cfa-7fadcb6850e6

        Vastaa
        1. Pekka Kemppainen
          7.10.2020 18:59

          Hienoa! Siis kansakoulu-asteen opettamiseen tarvittiin n. 20k opettajia. Perustetaan toisen asteen koulutus: Kun ikäluokan koko ei kasva, -kaikkihan olivat jo kansakoulussa, niin lukioihin ja ammattikouluun riittää toiset 20k. Jos kaikki jatkavat vielä yliopistoon, laitetaan sinnekin 20k. Siis: Jos v.1950 koulutusta olisi laajennettu v.2017 tasolle, opettajien tarve on 20+20+20k maximissaan? -Edellyttäen että jokaisen pää kestää yliopistolliseen loppututkintoon asti. Nyt pitää vielä keksiä tekemistä 128 823 kpl miinus 60k, siis 68k-joukolle opetusväkeä? Varmaan niille jotain puuhaa on järjestynyt. Eihän virastoissa kukaan ole tyhjän panttina.

          P.S.
          Matematiikan opetusta lienee syytä tehostaa. Ministereistä voi aloittaa.

          Vastaa
          1. Kalergi-suunnitelma
            7.10.2020 21:04

            Näinhän se maahanmuuttokin lisää työllisyyttä: http://jukkahankamaki.blogspot.com/2017/12/kuinka-maahanmuutto-pelastaa-suomen.html

            Valitettavasti se maksaa vuodessa ainakin 3 miljardia euroa, joka joudutaan kattamaan suomalaisten veronmaksajien piikkiin otetulla uudella ulkomaanvelalla: https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2019/03/05/maahanmuuton-hinta-32-miljardia-euroa-1-3-taustaa/

  5. Pekka Kemppainen
    6.10.2020 12:05
    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top