Hallitusohjelmassa linjattu ilmastolain uudistus on lähtenyt käyntiin. Ensimmäisessä vaiheessa kuunnellaan kansalaisten näkemyksiä siitä, millainen uudistuvan ilmastolain tulisi olla. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja vahvistaa lakia.
Ilmastolain kunnianhimon nostaminen on merkittävä teko hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. On tärkeää, että uudistus tehdään yhdessä. Yhtäältä siksi, että laista tulisi paras mahdollinen ja toisaalta siksi, että kaikki pidetään mukana matkalla kohti hiilineutraalia Suomea, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.
Hallitusohjelman mukaan ilmastolain ohjausvaikutusta vahvistetaan. Lakia päivitetään siten, että tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä toteutuu. Vuoden 2050 tavoitetta päivitetään ja lakiin lisätään päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040. Ilmastolakiin otetaan myös mukaan maankäyttösektori ja hiilinielujen vahvistamista koskeva tavoite.
Maanantaina 11.11. avattiin kysely, jolla kartoitetaan näkemyksiä ilmastolain uudistuksesta. Kysely julkaistaan viidellä kielellä: suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, pohjoissaameksi, Inarin saameksi ja koltansaameksi.
Kyselyn lisäksi järjestetään erilaisille ryhmille suunnattuja työpajoja ja kevytkuulemisilla ministeriön sosiaalisen median kanavissa. Avoin kuulemistilaisuus järjestetään 15.1.2020 Helsingin keskuskirjasto Oodissa.
Toivon, että erityisesti nuoret kertovat mielipiteensä siitä, millainen uudistuvan ilmastolain tulisi olla. Nuorten ilmastoliike on tuonut tervetullutta painetta ilmastopolitiikkaan. Tämä on konkreettinen paikka vaikuttaa Suomen ilmastopolitiikkaan, ministeri vetoaa.
Kyselyn ja työpajojen tulokset toimivat pohjana, kun ilmastolain suuntaviivat linjataan helmi-maaliskuussa. Hallituksen esityksen uudistetuksi ilmastolaiksi on määrä valmistua alkuvuodesta 2021.
Nykyinen ilmastolaki tuli voimaan 2015. Se on puitelaki, eli se velvoittaa vain viranomaisia. Laissa asetetaan päästövähennystavoite vuodelle 2050 sekä säädetään Suomen ilmastopoliittisesta suunnittelujärjestelmästä, joka koostuu kolmesta eri suunnitelmasta: keskipitkän aikavälin suunnitelmasta vuoteen 2030, pitkän aikavälin suunnitelmasta vuoteen 2050 ja sopeutumissuunnitelmasta.
12.11.2019 09:15
Onkohan tämä otettava varoituksena poistua maasta vuoteen 2030 mennessä? Käytännössähän tuo tarkoittanee ettei sen jälkeen voi mitään tuottavaa toimintaa harrastaa maassa kuitenkaan.
14.11.2019 09:50
Miksi aikaa ja palstatilaa tuhlataan pohdiskelemaan seurauksia, vaikka syy puuttuu (syyn ja seurauksen laki)? Mittauspohjaiset tilastots osoittavat kiistattomasti ettei CO2 lämmitä, ilmasto on taas kääntynyt viilenevään trendiin (Miksi? Koska aurinko ”posottaa” alemmalla teholla nykyisessä auringonpilkkujen minimivaiheessa). Lisäksi kaikki ihmiseen mahdollisesti jotenkin liittyvä CO2 on mitätön osa koko ilman CO2 osuutta, ja koko ilman CO2 taas on mitätön osa kaikista ”kasvihuonekaasuista” – vesihöyryä lähes kaikki. CO2 on pelkkä hyötykaasu, joka kasvattaa peltoja ja metsiä, että ihmisillä ja eläimillä on jotain suuhun pantavaa.
https://www.youtube.com/watch?v=daafrFVAULA