Iranin öljymaakunta kapinan partaalla vesihuollon epäonnistuttua

Iranin islamilainen tasavalta, jota ääri-islamistinen papisto johtaa autoritaarisesti, koki mielenosoitusten aallon jo kaksi vuotta sitten, pappisjohdon nostettua polttoaineen hintaa. Tätä kirjoitettaessa Irani rikkain maakunta, Khuzestan, protestoi hallitusta vastaan epäonnistuneiden vesiprojektien aiheutettua vesipulan.

Kuten kahden vuoden takaisissa polttoaineprotesteissa, iranilaiset ovat tälläkin kertaa saaneet jaettua maailmalle satelliittiyhteyksien kautta jopa reaaliaikaista kuvaa mielenosoituksistaan ja niiden väkivaltaisesta tukahduttamisesta. Pappisjohto, joka uhoaa ulospäin sotaisuuttaan ja tekee arveluttavia sopimuksia mm. Kiinan kanssa, ei todellakaan ole kovin vahvasti vallassa.

Iranin mullahit, jotka ovat johtaneet ennen rikasta ja nykyaikaista maata epävakauteen ja uskonnolliseen taantumukseen, tukeutuvat pitkälle ääriuskonnolliseen puolisotilaalliseen miliisiin, Iranin islamilaiseen vallankumouskaartiin (IRGC). Tätä joukkoa käytetään, paitsi ulkomaisiin sotiin, myös välineenä Iranin talouselämän organisoimisessa. Tunnetusti sotilaat eivät ole koskaan menestyneet näissä hommissa.

Nykyään 90% Iranin taloudesta on IRGC: n hallinnassa. Mutta koska IRGC:n komentajat ja virkamiehet ovat enimmäkseen ihmisiä, joilla ei ole klassista koulutusta ja asiantuntemusta, heidän kontrollinsa taloudesta tuhosi Iranin taloudellisen infrastruktuurin. Iranin pääoman ja varallisuuden ryöstämisen lisäksi he huolehtivat vain hallinnon sotilas-, ohjus- ja ydinteollisuuden laajentamisesta sekä Lähi-Idän alueen terroristivoimien rahoittamisesta. Siksi he eivät ole kiinnittäneet huomiota muiden maan infrastruktuurien jälleenrakentamiseen, kirjoittaa talousanalyytikko Cyrus Yaqubi lehdessä.

Taloudellisesta osaamattomuudestaan huolimatta vallankumouskaartilaiset ovat jonkin verran osanneet insinöörin-hommia: He ovat rakennuttaneet  patoja, jopa sadoin kappalein. Kun sotilasinsinööreillä ei ole mitään tajua rakennusprojektiensa ilmastollisista ja maantieteellisistä vaikutuksista,  useimmissa tapauksissa heidän padoistaan on aiheuttanut korjaamatonta vahinkoa ympäristölle ja kylille, joiden maanviljelys on riippuvaista vesistöistä. Kuvassa 400 vuotta sitten rakennettu kuuluisa Si-o-seh Pol -silta, jonka alitse virtaava Zayandeh Roud -joki on kuivunut.

Kuva: Atalayar.

Kolmenkymmenen vuoden aikana Khuzestanin maakunnalle tärkeisiin Karun– ja Karkheh-jokiin on rakennettu 170 patoa. Näistä kalliista rakennustöistä ei ole kuitenkaan ollut apua viljelylle eikä vesihuollolle, koska kuumassa ilmastossa padottujen altaiden vesi haihtuu suoraan ilmaan, äärimmillään yli 45 celciusasteen päivälämpötiloissa. Jokien alajuoksuilla viljelyä ja karjanhoitoa harjoittavat khuzestanilaiset ovat joutuneet suuriin vaikeuksiin. Viime talvi ja kevät jättivät heidät jopa ilman riittävää juomavettä.

Sähkökatkot ja Iraniinkin iskenyt Covid-19-pandemia, ja hinnankorotukset, inflaatio, työttömyys ym. päätösperäiset ongelmat ovat kärjistäneet tyytymättömyyttä, ja johtaneet nyt avoimeen kapinointiin 16.07. lähtien. Päivittäiset levottomuudet jatkuvat yhä, ja viimeksi maakunnan arabivähemmistö on lähtenyt liikkeelle hurjan näköisinä.

Mielenosoittajat ovat vaatineet hallituksen eroa, tukkineet valtateitä, ja ottaneet yhteen turvallisuusjoukkojen kanssa. Tilanne on hallitukselle kriittinen Susangerdin, Shoushan, Mahshahrin, Dasht-e Azadeganin, Shadeganin, Hamidiyehin, Zarganin ja Behbahanin  kaupungeissa. Marraskuussa 2019, polttoaineiden hinnankorotusten nostattamassa protestiaallossa, näissä kaupungeissa oltiin myös liikkeellä. Mielenilmaisut tukahdutettiin pappisjohtajien toimesta verisesti.

Pappisjohto pelkää myös  arabi-vähemmistön liittymistä kapinaan, -mahdollisesti vielä omine tavoitteineen. Ydinaseen tavoittelullaan maailmaa säikytellyt pappisjohto on siis vakavan kriisin äärellä.

Luettavaa:

2 Comments

  1. Pekka Kemppainen
    29.7.2021 11:01
    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top