Iranin ydinsopimukseen ei ole paluuta, huolimatta Bidenin pyrkimyksistä

Iranin islamilaisen tasavallan, niin kuin se itseään tituleeraa, ydinaseen-tavoittelun pysäyttämiseksi kuusi vuotta sitten solmittuun Iranin ydinsopimuksen palauttamiseen ei näytä olevan vakavasti otettavaa toivoa, vaikka Yhdysvaltain presidentti Joe Biden siihen pyrki virkakautensa alussa.

Vuonna 2015 pappisjohtoinen Iran, Yhdysvallat ja YK:n turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet saivat väännettyä JCPOA-sopimuksen, joka useimmiten mainitaan nimityksellä Iran nuclear deal. Sovittiin, että USA lopettaa Iraniin kohdistuvat juuri tämän pommi-hankkeen johdosta käynnistetyt taloudelliset sanktiot,  ja Iran rajoittaa uraanin rikastamista huomattavasti alle ydinpommissa vaaditun tason.

2018 Yhdysvaltain presidentti Donald Trump irtisanoutui JCPOA:sta, ja määräsi kauppasaarron uudelleen voimaan. Syynä tähän olivat iranilaisten jatkuvat sopimusrikkomukset, ja JCPOA:n kiertäminen. Iranin papilliset johtajat vastasivat tähän heinäkuussa 2019: Iran nosti uraanin rilastusastetta yli JCPOA:ssa määriteltyjen rajoitteiden, ja perusti uusia sentrifugi-laitoksia (uraanin rikastamoita). Iranin parlamentti sääti asiasta myös lain syksyllä 2020, ja nosti uraanin rikastusasteen 60%:iin.

Vuoden 2015 sopimuksessa kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA sai jonkinlaisen tarkastusoikeuden Iranin ydinlaitoksiin. On epäselvää, toteutuiko se koskaan kaikkien laitosten osalta, mutta Iran peruutti tämän oikeuden helmikuussa 2021. Sen jälkeen tarkastuslupa myönnettiin kolmeksi kuukaudeksi, mutta tätä lupaa ei jatkettu. IAEA:n tarkkailijat olivat havainneet jälkiä ydinmateriaalista sellaisissa paikoissa, joissa sitä ei iranilaisten mukaan oltu säilytetty. Iran myös lykkäsi keskeisten arkistotietojen IAEA:lle luovuttanista JCPOA:n palauttamisen jälkeiseen aikaan.

Iranissa ilmeisesti toivottiin Yhdysvaltain presidentinvaihdoksen tammikuussa 2021 helpottavan heidän tilannettaan. JCPOA:n palauttamiseksi onkin käyty neuvotteluja koko kevään Wienissä. -Tokikaan iranilaiset eivät ole suostuneet istumaan samassa huoneessa USA:n valtuutettujen kanssa, vaan neuvottelut on käyty välillisesti. Kesäkuussa Wienin keskustelut menivät tauolle odoteltaessa Iranin presidentinvaihdosta elokuussa (05.08.). Aloittavaa presidenttiä Ebrahim Raisia pidetään nykyistä Hassan Rouhania jyrkemmän linjan edustajana.

Neuvotteluja oli hidastanut Iranin kanta, että he toteuttavat myönnytyksensä vasta kauppasaarron purkamisen jälkeen. Ilkeämpi kommentaattori puhuisi tässä yhteydessä basaarikauppiaan sielusta, -ja kyseenalaistaisi lupausten pitävyyden. Kaikki tarkkailijat eivät ole myöskään vakuuttuneita, että Iranin korkein johtaja Ali Khamenei on tosissaan JCPOA:n palauttamisen suhteen. Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin pyrkimykseen uskotaan paljon enemmän.

Wienin keskusteluissa Iranin neuvottelijat ovat taktikoineet kahdella peliliikkeellä:

  • Iran vaatii JCPOA:n rajoituksiin palaamisen ennakkoehtona kaikkien pakotteiden poistamista. Osa USA:n sanktiosta perustellaan kuitenkin terrorismin tukemisella, mikä ei liity ydinsopimukseen.
  • Iran on neuvottelupöydässä vaatinut USA:ta sitoutumaan olemaan vetäytymättä mahdollisesti uudelleen voimaanastuvasta JCPOA-sopimuksesta ilman UK:n hyväksyntää: Silloin vetäytymispäätös olisi YK:n turvallisuusneuvosto pysyvien jäsenten (mm. Kiina ja Venäjä) luvan varassa.

Jälkimmäiseen vaatimukseen suostumisen estää myös Yhdysvaltain perustuslaki, joten aika heikko yritys vedättää, -tai signaali sopimis-tahdon puutteesta. Iran onkin tehnyt viime aikoina joitain hyvin provokatiivisia eleitä USA:ta kohtaan: Irakissa iranilaismielisinä pidetyt ryhmät liitetään amerikkalaisjoukkojen käyttämiin tukikohtiin tehtyihin drone-iskuihin, ja Irania epäillään yrityksestä siepata New Yorkissa asuva iranilaisamerikkalainen toimittaja ja kansalaisaktivisti Masih Alinejad.

JCPOA:n palauttamiseen liittyy sekin näkökohta, että Iranissa on toiminnassa kokonaisia uusia ydinlaitoksia, jotka on rakennettu sopimuksen vastaisesti. Osa näistä on maanalaisia, turvattu mahdollisilta ilmaiskuilta. Papit saattavatkin toivoa kompromissia, joka palauttaa JCPOA:n mutta jättää sen vastaisesti rakennetut ydinaseresurssit koskemattomiksi.

Iran koittaa kepillä jäätä, tai pelaa aikaa?

Iranin pappisjohdon todellisesta tahdosta JCPOA:n palauttamiseen saimme siis hyvin heikosti näyttöä. Iranin sisäinen tilanne on tänään vaikeutunut pappisvallan vastustajien ollessa kaduilla useissa kaupungeissa, kuten pääkaupunki Teheranissa. Papistolla on siis todellisia kannustimia päästä kauppapakotteista eroon: Ellei taloudellinen tilanne helpotu ja protestointi hiljene, hallinto voi ajautua voimankäyttöön omaa kansaansa vastaan.

Yhdysvaltain tilannetta ei voi myöskään sivuuttaa tässä tarkastelussa: Amerikkalainen ja kansainvälinenkin media on jo käyttänyt Bideniä tarkoittaen sanaa dementia. Toistaiseksi vielä kysymysmerkillä. Konservatiiviset amerikkalaiset liittävät varapresidentti Kamala Harrikseen sanonnan islamisti, -ja ilman kysymysmerkkejä. 

Aiheesta muualla:

 

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top