Iskeekö virus huhtikuussa? -Säät ovat suopeita tartunnoille

Koronavirus covid-19 leviäminen korreloi säätilojen kanssa, ja huhtikuu saattaa olla sille kaikista otollisin aika Suomessa, kirjoittaa Markku Mäntykangas tänään Foreca.fi:ssä.

Kymmenentuhannen tartunnansaanen raja on ylittynyt niissä maissa ja niinä ajankohtina, kun ulkoilman lämpötilat ovat olleet +5 asteen tuntumassa, ja ilman kosteus on ollut alhainen. Suomeen tämänkaltaiset säätilat ehtivät huhtikuussa, kirjoittaa Markku Mäntykangas.

”… Koronaviruksen eteneminen on kuta kuinkin noudattanut seuraavaa kaavaa: ensin oli Wuhan leveyspiirillä 30 °N, myöhemmin epidemia levisi hieman pohjoisemmas Iraniin ja Välimerelle leveyspiireille 40–45 °N. Parhaillaan korona piinaa myös Saksaa ja Ranskaa leveyspiireillä 50 °N saakka. Leveyspiirien 45–50 °N eli Välimeren pohjoisosan ja Keski-Euroopan tämänhetkiset sääolosuhteet koittavat Suomeen keskimäärin huhti-toukokuun vaihteessa.”

Sopivan lämpötilan ja tarttuvuuden yhteyttä tukee covid-19 -viruksen ensiesiintyminen Kiinan Wuhanissa: Leveysaste on 30 °N, ja tammikuun keskilämpötila on neljän plus-asteen tuntumassa. Ilman kosteus on Kiinassa myös alimmillaan tammikuussa.

Hypoteesia seuraten epidemia iski sen jälkeen Koreaan ja Japaniin, mutta siellä erityisesti pohjoiseen Hokkaidoon, jossa on tiheään asuttua Tokiota viileämpää. Eteläisellä pallonpuoliskolla Australiassa ja Etelä-Afrikassa, joissa uv-säteily on vielä korkealla, kuten myös ilman lämpötilat, tartuntoja on vielä vähän. Hypoteesin mukaan eteläisen pallonpuoliskon talven lähestyminen edistää pandemian leviämistä näille alueille.

Ilman lämpötilojen ja kosteuden suhdetta koronan tartuttavuuteen on tutkittu myös Norjassa. Oslon yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan kylmä ja kuiva ilma saattavat pidentää hengitysteitse leviävän viruksen elossapysymistä ihmisen elimistön ulkopuolella.

Virukset kulkeutuvat ulos taudinkantajan hengityksen mukana, sylkipisaroissa, mutta happi ja uv-säteily yleensä tappavat ne jonkin ajan kuluessa. Oslolaisten tulokset viittaavat siihen, että kylmässä ja kuivassa ilmassa virus elää pidempään, -ja kykenee tartuttamaan uuden potilaan pidemmän ajan kuluessa.

”On paljon, mitä emme tiedä korona-viruksesta”, kertoo Gunnveig Grødeland Oslon lääketieteellisen koulun immunologian laitokselta NRK:lle. Tutkijan mukaan kukaan ei tiedä, kuinka kauan korona selviää elimistön ulkopuolella. Lämpötilalla ja ilman kosteudella on vaikutusta siihen, ja näyttää siltä että se elää ja pitää tarttuttamiskykynsä pidempään kuivassa ja kylmässä ilmassa.

Grødeland arvelee, että virus säilyy elossa pidempään Norjan olosuhteissa, kuin Wuhanissa mistä se lähti liikkeelle. Tämä on asia, joka täytyy ottaa huomioon sellaisten tilaisuuksien järjestämissä, kuten ongelmia kohdannut Cold Response -sotaharjoitus Norjassa, tai talviurheilukisat.

Tutkijat siis varoittavat tautisesta huhtikuusta, kun ulkoilma Suomessa alkaa olla plus viiden asteen tuntumassa.

Extrassa aiemmin:

Cold Response 2020 -harjoituksen suomalais-joukot harjoittelevat kotimaassa, Koronavirus saattaa olla vaarallisempi kylmässä ilmastoss

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top