Itävaltalaislehti: Aseistettu joukko pyrkii väkisin Kroatiaan, ja on matkalla Itävaltaan

Mielikuvissamme Itä-Euroopan maanteitä vaeltavat pakolaiset ovat ryysyisiä perheitä suoraan jostakin Lähi-Idän sotanäyttämöltä, ja anovat turvaa hyvinvoivasta Euroopasta. Tämä kuva sai säröjä jo ensimmäisten syksyn 2015 turvapaikanhakijoiden saapuessa Kirkkonummen Evitskogiin: Busseista purkautui vain sporttisia nuorukaisia, avustushaluisten suomalaisten hämmennykseksi. Itävaltalaisen Kronen Zeitungin raportti Kroatian ja Slovenian rajalta hämmentää lukijaa entisestään: Hehän hyökkäävät puukoin rajavartijoiden kimppuun.

Lehden haastattelema pakolais-asioihin perehtynyt sanoo sen suoraan: ”Nyt tulee aivan muita”. („Jetzt kommen ganz andere“) Tällä hän viittasi juuri tulokkaiden koostumukseen, jossa perheelliset ovat pieni vähemmistö.

Lehden mukaan Bosnian-Kroatian rajalla, Velika Kladusassa, odottaa ”vähintään 20 000” siirtolaista, maahanmuuttajaa tai turvapaikanhakijaa, -millä nimellä heitä nyt halutaankaan kutsua. Velika Kladusasta on vain 224 kilometrin matka Itävallan rajalle.

Itävallan sisäministeriön asiantuntija toistaa Kronen Zeitungille, ilmeisesti Kroatian viranomaisilta kuulemansa: ”He ovat aseistautuneita, heillä kaikilla on puukko.” („Sie sind bewaffnet, fast alle haben ein Messer.“) ”Nyt ei tule enää perheitä, nyt tulee muita. Naisia ei ole joukossa juuri lainkaan. 95% tulijoista on nuoriamiehiä, ja melkein kaikki heistä ovat aseistautuneet puukoilla. Yhtä (kroatialaista) rajavartijaa on jo puukotettu.”

Asiantuntijan mukaan tulijoista juuri kukaan ei tule läheltäkään kriisialueita: ”Enimmät tulevat Pakistanista. Joukossa on myös paljon iranilaisia, algerialaisia ja marokkolaisia. Heidän tavoitteensa ei ole Itävalta, sanoo asiantuntija: ”Maahanmuuttajat pyrkivät Saksaan, ja jatkavat Skandinavian maihin.”

Lehden haastattelema asiantuntija vahvistaa jo slovenialaisesta lähteestä kuullun: ”Useilla vaeltajilla on UNHCR:n tai Unicefin prepaid-luottokortti.”

Näin siis Kronen Zeitung 04.11.2018.

Balkanin maanteillä kohti Pohjois-Eurooppaa vaeltava joukko siis koostuu nyt aggressiivisista nuoristamiehistä, jotka eivät tule kriisialueilta, ja joilla näyttää olevan aikomus ylittää rajat tarvittaessa väkivaltaisia otteita käyttäen. Toisin kuin Kronen Zeitungin lähde kertoo, naisia ja lapsia on yhä joukossa, ainakin sen verran että tarvittavaa kirkumista saadaan aikaan tilanteissa, joita joukko aiheuttaa tungeksimalla suljetulle rajapuomille. Video on runsaan viikon takaa:

Näissä lähitilanteissa on hyvinkin mahdollista, että joku rajavartija tulee puukotetuksi muun joukon peittäessä näkyväisyyden. Sanonta kalabaliikki kuvaa hyvin olosuhteita. Kalabaliikki-taktiikkaan vastaaminen kysyy rajavartijoiden mellakantorjunta-taitoja, jotka eivät yleensä sisälly heidän koulutukseensa. Emme myöskään tiedä varmuudella tunkeutujien tavoitetta: Saada rajavartijat väistymään tilanteessa, jossa perääntymisen vaihtoehtona on joko henkilötappiot omalle joukolle, tai tulituen käyttäminen ryntääjien pakottamiseksi takaisin, on yksi looginen skenaario. Se toinen mahdollisuus saattaa olla myös yhtä todennäköinen.

Raju väite Sloveniasta: ”Paperittomilla” on Mastercardit, joissa likviditeetin takaa UNHCR ja EU

2 Comments

  1. Iblis Ginjo
    6.11.2018 09:11

    Aseistautunut 20000-päinen joukko tunkeutumassa valtionrajojen yli? Ennen tuota sanottiin sotajoukoksi. Ja vastatoimet olivat sen mukaisia. Partisaaneiksi noita tuskin voi lukea koska ei ole yhtenäisiä tunnuksia tai asepukuja saati vastuullista johtajaa, joten lienevät laittomia taistelijoita eivätkä geneven sopimuksen suojeluksen alla.

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      7.11.2018 13:59

      Geneven sopimukset sotavankien kohtelusta eivät nimenomaisesti koske tunnuksettomia taistelijoita, siis partisaaneja. Jonkinlainen tunnistettava ulkoasu on sovittu sotavangin statuksen ehdoksi juuri siviilien suojelemiseksi: Kun taistelevat armeijat tunnistautuvat vaatetuksella tms., sotilaat ja siviilit on helppo erottaa toisistaan. Siviilipukuisten käyttö sotatoimiin pyrittiin estämään. Nämä määriteltiin vakoojiksi ja sabotööreiksi, jotka oli tapana ampua kuulustelun jälkeen. Niin tehtiin Suomessakin, mutta meillä ei toki aina, -muualla oltiin tarkempia.

      Kansainvälisesti tunnustettujen sodankäynti-normien mukaan vieraalle maalle tunkeutuneet tunnistamattomat soturit ovat täysin kiinniottajan harkinnassa. Suomi rikkoi sodassa normeja sallimalla sotavankien rekrytoitua joko Suomen armeijaan tai saksalaisiin yksiköihin. Myös venäläiset emigranttijärjestöt taisivat käydä sotavankileireillä ainakin levittämässä sanomaansa, ehkä värväämässäkin väkeä? Toki kaikki rikkoivat sääntöjä, mutta vain toisten tekemisistän kysyttiin.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top