IV Lisätalousarvio, jokaisen suomalaisen velka nousemassa 30 000 euroon

Tämä siksi,että Sanna Marinin (SDP) hallitus on takanaan olevien kansanedustajien tahdosta nostamassa valtion velan katon nykyisestä 125 miljardista 150 000 000 000 euroon, eli 150 miljardiin euroon.

Jos tuon summan jakaa keskiverto suomalaisille perheille eli kaksi aikuista, kaksi lasta niin se tekee 120 tuhatta euroa eli suomalaisen kaksion keskihinnan tai vähän käytetyn Ferrarin, -sellaista tuolla rahalla esimerkiksi saisi.

Eduskunta hyväksyi neljännessä lisätalousarviossa 4 miljardin lisätalousarvion ja syksyllä on tulossa viides lisätalousarvio. Tuore valtiovarainministeri Matti Vanhanen ( Kesk.) kertoi,että kaikkiaan Suomi ottaa tänä vuonna lisää velkaa noin 19 miljardia euroa -toivoa sopii, että, kun edellinen kolmas lisätalousarvio oli 3,6 miljardia niin, että viides ei ala viitosella ja ettei niitä sen jälkeen tule lisää.

” Nyt meille kaikille valkenee lainamäärän valtava kasvu”

Rahaa jaetaan esim. sairaanhoitopiireille 200 miljoonaa. 1,2 miljardia tie- ynnä muuhun infraan, 350 miljoonaa uusiin asuntoihin, yli 4000 uutta aloituspaikkaa korkeakouluihin, 200 miljoonaa osaamiseen ja tutkimiseen.

Vanhanen myös maalaili, että kvartaaliteknologiasta tulee mahdollisesti Suomen ”uusi Nokia”. Hallitus myös tukee akkuteollisuutta, johon Suomessa on raaka-ainetta.

Tulot putoavat tänä vuonna miljardeja mutta menoja tulee lisää n.19 miljardia

Hallitus tavoittelee ”tiekarttaa”, jolla pyritään tasapainottamaan Suomen talous 31.12.2029 mennessä. Jos velattomaksi aiotaan, niin tämä tarkoittaisi sitä, että lainaa korkoineen lyhennettäisiin vuoden 2022 alusta seuraavan kahdeksan vuoden aikana liki 19 miljardia vuodessa eli yli 1,5 miljardia kuukaudessa.

Vanhanen ennusti, että tulee sekä veronkorotuksia, että leikkauksia.

Ja jos maailma ajautuu taas vuoden 2008 tavoin finanssikriisiin niin Suomen kaltaiset maat kärsivät eniten. Opposition ryhmäpuheenvuoroissa tänään eduskunnassa ei nähny tunnelin päässä juurikaan valoa, ei edes sitä junaa. Hallituspuolueiden edustajat taas ajoivat sillä junalla loistavaan tulevaisuuteen.

Anneli Kiljunen ( SDP):

Lisätalousarvioon kuuluvalla 1,4 miljardilla eurolla turvataan kuntien peruspalvelut. Ja suuren vastuun kantaneet sairaanhoitopiirit saavat 200 miljoonaa.

Veronkorotukset ja leikkaukset olisivat nyt haitallisia. Jos nyt ei otettaisi velkaa niin seurauksena olisi konkurssiaalto ja massatyöttömyys.

Lulu Rannne ( PS):

On hyvä,että yrityksiä tuetaan mutta tuet tulevat kolme kuukautta myöhässä, -ketjukolari on jo tapahtunut ja se jatkuu. Talouden akuuttikriisi ei ole ohi. Lisätalousarvio on roiskittu todella suurella pensselillä ja jokaisella hallituspuolueella näyttää olleen vielä oma suti.  Tämä IV:s lisätalousarvio on hallituksen suurin virhe – tähän asti .

Timo Heinonen (Kok.):

Valtion menoista katetaan liki kolmannes veloilla. Se mitä EU kaavailee avustus- ja lainapaketiksi koronavaurioiden vuoksi on rahaa nimenomaan Italialle, Espanjalle.

Suomi ei missään nimessä saa lähestyä vähääkään Italian tapaa hoitaa talouttaan. Tällä menolla hallitus romahduttaa koko Suomen.

Pian verot nousevat ja elvytys muuttuu antielvytykseksi.

Arto Pirttilahti ( Kesk. ):

On hyvä, että puurakentamista tuetaan ja tavoitteena on edelleen pitää koko maa asuttuna. Keskusta pitää myös hyvänä asiana, että koulutuspaikkoja korkeakouluissa ja yliopistoissa lisätään.  Me uskomme, että Suomi kestää tämän velkapiikin.

Mutta ei voi olla pitkään niin, että miljardi euroa on uusi miljoona.

Inka Hopsu ( Vihr.):

Näillä elvytystoimilla pyritään nousemaan koronakriisistä. Kun korona on vinyt aikaa ja resursseja muulta terveydenhoidolta niin hoitovelanpurku on iso haaste. On myös niin,että pelkkä talouskasvu ei riitä, vaan tarvitaan vihreää elvytystä. Ja lisätalousarviossa onkin varattu lähes miljardi ilmastotoimiin.
Tällä lisätalousarviolla pitää myös parantaa nuorten ja ikääntyneiden työllisyytä.

Veronika Honkasalo ( Vas.):

Koronakriisistä ovat kärsineet eniten naispuoliset alat. Tässä kriisissä on kysymys sukupuolittumisesta ja luokkakriisistä.

Tällä lisätalousarviolla varmistetaan,että kaikista myös lapsista ja nuorista pidetään huolta.

Ja kotimaanmatkailun tukemisella edistetään myös hiilineutraalia Suomea.

Joakim Strand ( RKP ):

Hallitus antaa suoraan euroja ihmisten selviämiseen.

Mutta kansantalouden pitäminen pystyssä ns. elvytysrahalla ei ole pidemmän päälle kestävää.

Päivi Räsänen ( KD ):

Suomella ei ole enää varaa syrjäytyneisiin.

On hyvä, että uusia nuorille tarkoitettuja aloituspaikkoja tulee lisää 4 800 ja siihen on varattu 124 miljoonaa euroa tässä vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa mutta tämä ei tietenkään riitä, opiskelijat tarvitsevat -nämäkin- tukea myös tulevina vuosina.

Kun tätä lisätalousarviota katsoo niin erilaisia hankkeita on poimittu kuin olisi oltu ostoksilla valintalossa. Me odotamme edelleen pikaisia toimia työllisyyden parantamiseksi.

Harry Harkimo  (Liike Nyt ):

Hallitus kaataa rahaa miljardeja euroja kulutukseen mutta ei havannoi sitä, että se nostaa investointien hintoja.

Saksassa esim. ruuan arvonlisäveroa (ALV) lasketaan elvytystoimena 7,5 prosentista 5 prosenttiin. Ja kaikki muutkin Saksan elvytystoimet ovat toiset kuin Suomessa. Miksi Suomi tekee näin ? Miksi Suomi olisi niin eruilainen maa kuin Saksa.

Neljännestä lisätalousarviosta käy ilmi, että hallitus ei ymmärrä edes kansantalouden perusteita. Muita maita näytään opetettavan taloudenpidossa mutta ei kuitenkaan itse toimita niin kuin opetetaan.

Sitä paitsi on todella valtion asia lähteä mukaan esimerkiksi akkuteollisuuteen.

Summa summarum: hallitus ja oppostio ovat todella syvästi erimielisiä siitä miten Suomen taloutta tulisi nyt hoitaa. Varmaan jo vuoden kuluttua näemme kumpi oli enemmän oikeassa – lensikö Suomi juna raiteilta Marinin ohjaksissa vai olisiko matka jatkunut vakaammin jos opposition ajo-ohjeita olisi noudatettu.

Seppo Huhta