JHL:n terveiset tulevalle hallitukselle: Julkisia palveluita tuottaville yrityksille tarkemmat pelisäännöt

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL kysyy Suomeen nykyistä tarkempaa lainsäädäntöä siitä, millä ehdoilla julkisia palveluita tuottavat yritykset toimivat. Lainsäädäntö koskisi esimerkiksi yrityksiä, jotka tarjoavat terveydenhoitoa, sosiaalipalveluita ja varhaiskasvatusta. Viimeaikaisten uutisten valossa huoli asiasta vaikuttaa hyvin aiheelliselta.

JHL odottaa tulevalta hallitukselta selvien rajojen asettamista julkisia palveluita tuottavien yritysten toiminnalle. Liiton tavoitteena on, että nämä vaatimukset otetaan vaalienjälkeisen hallituksen ohjelmaan. Liitto julkaisi hallitusohjelmatavoitteitteena tiistaina 29. tammikuuta.

Julkisella sektorilla on jatkossakin oltava päävastuu esimerkiksi sote-palveluista. Yritykset voivat täydentää palveluita. Julkisilla palveluilla ei saa tahkota rajattomasti voittoa, koska ne maksetaan kokonaan yhteisillä verovaroilla, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine korostaa.

JHL muistuttaa, että jo nyt monet kunnat hankkivat paljon palveluita yrityksiltä. Yksityiset yritykset ovat mukana esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja vanhusten palveluissa. Palvelun tuottaja valitaan yleensä kilpailutuksen kautta, ja silloin halvin tarjous menestyy joskus laadun kärsiessä, arvellaan JHL:ssä. Liitto toivoo laadun painottuvan enemmän kilpailutuksen kriteerinä, kuten myös kunnolliset työolot palvelun tuottamisessa. JHL katsoo, että hallituksen pitää muuttaa hankintalakia palvelujen ulkoistamisessa vallitsevien käytäntöjen muuttamiseksi.

JHL odottaa myös seuraavan hallituksen helpottavan työssäolemisen ja opiskelun yhteensovittamista, mikä tukee myös ammattitaidon päivittämistä:

Esimerkiksi lastenhoitajat tarvitsevat lähivuosina paljon koulutusta, koska huonosti valmisteltu varhaiskasvatuslaki uhkaa hävittää tuhansia lastenhoitajan työpaikkoja. Moni ammattitaitoinen hoitaja haluaa jatkaa työssään. Heidän on pystyttävä opiskelemaan ja käymään töissä yhtä aikaa.

JHL:ssä nähdään kiky-sopimuksen sysänneen kuntatalouden taakkaa vuosina 2017-2018 kuntien työntekijöille, joiden lomarahoja leikattiin talouden tasapainottamiseksi. Tällöin julkisen sektorin työntekijät ovat käytännössä maksaneet omasta pussistaan kuntien menoja. Tilapäisen lomarahaleikkauksen jälkeen, kun normaaliin on palattu, leikkauspaine kohdistuu palveluihin, arvellaan JHL:ssä.

Kikyn lomarahaleikkuri jää vuonna 2020 historiaan ja työmarkkinoilla palataan normaalitilaan. Valtion on hyvitettävä kunnille kokonaan kulut, jotka syntyvät lomarahojen palauttamisesta. Muuten riskinä on, että kunnat joutuvat heikentämään palveluitaan. Se ei ole kenenkään etu, Niemi-Laine muistuttaa.

Lähteenä on käytetty JHL:n tiedotetta, josta siteeraukset.

Julkisten palveluiden laatu ja kustannukset ovat kysymys, jonka toivosi olevan näkyvästi esilla vaalitaistelussa. Nyt kuulimme työntekijäpuolen näkemykset

2 Comments

  1. Verirahabisnes
    31.1.2019 01:20

    Esperi Care Orpon ja Sipilän Sote-Gate.

    Vastaa
  2. Minä
    31.1.2019 02:15

    Taas puhutaan. Ja puhutaan. Ja puhutaan edelleen, kunnes pölyt ovat laskeutuneet ja sitten unohdetaan koko juttu aina seuraavaan törkeään tapaukseen asti. Kukaan ei tietenkään ole syyllinen, eikä kukaan ole vastuussa.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top