Jussi Halla-aho tänään Turussa: Populismia vai vastuupolitiikkaa?

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho, ja kansanedustajat Ville Tavio ja Kike Elomaa, olivat tänään turkulaisten kuultavana ja kyseltävänä kävelykadulla. Halla-ahon puheessa oli muutama kiinnostava asia, ja Suomen nykyisen tilanteen arviointia.

Halla-aho povaa sotelle samaa kohtaloa kuin Kokoomuksen edellisen vaalikauden tähtihankkeelle kuntauudistukselle. Hän arvelee soten jäävän vaalienjälkeisen hallituksen huoleksi, -ja lähtöpisteeseen. Hän ei liene ainoa, joka tämän näkee, mutta yksi harvoista jotka sen ääneen sanovat. Kokoomukselle rakkaaseen #valinnanvapauteen Halla-aho otti kantaa: Kokoomuksen säätämänä valinnanvapaus palvelee kokoomuslaisesti käsitettyä markkinataloutta, ei potilaita, ja rahaa siirtyy julkisesta kassasta ylikansallisille terveysalan suuryrityksille.

Hänen mielestään Suomen terveydenhoito on ollut toimiva ja kustannustehokas. Ongelmia on aiheuttanut enemmän liian niukka budjetointi ja liian vähäinen henkilöstö, kuin organisaatiomalli. Halla-aho on pessimistinen sote-uudistuksen suhteen: Hänen mukaansa se voi tuoda lisää kustannuksia ilman että asiakkaille asti tulevat palvelut paranevat. Siis maksamme lisää, jonotamme pidempään.

Julkisen talouden tasapainoa Halla-aho pitää keskeisimpänä niistä asioista, joista kevään eduskuntavaalikampanjoissa pitää puhua. Vaikka euroalueella eletään nyt noususuhdannetta, Suomen hallitus ottaa 1½ miljardia euroa lisävelkaa ensi vuoden aikana. ”Mitä sitten kun tulee se väistämätön suhdanteinen lasku?”, kysyy perussuomalaisten puheenjohtaja.

Hän muistuttaa, että #velanhoitokulut ovat pois mm. julkisesta terveyden hoidosta, ja pakottavat karsimaan julkisia menoja. Halla-aho näyttää näkevän vasemmiston #kakunjakamiseen suuntautuneena, kun kakkua -verokertymää- pitäisi kasvattaa työpaikkojen määrää lisäämällä.  Vasemmiston työllistämis-ideat, erilaisten tukien lisäämisen, Halla-aho näkee vaikutuksiltaan veroja-kiristävänä ja velanottoa lisäävänä, ja välillisesti työttömyyttä lisäävinä.

Kommentti: Tässä hän lienee oikeilla jäljillä, sillä verotushan on poissa kotimaisesta kulutuskysynnästä, ja sitäkautta työllisyydestä.

”Työllisyysaste ei nouse sillä, että kepitetään työttömiä aktiivimallilla, jos oikeaa työtä ei ole tarjolla”, korostaa Halla-aho, ja varsin moni poliittisen kentän toisellakin laidalla voisi allekirjoittaa tämän, -jos sanojana ei olisi Halla-aho. Työllisyys paranee vain jos yritykset palkaavat väkeä töihin, tietää jokainen ”Esson-baarinkin” asiakas, mutta poliitikoilta tätä emme usein kuule. Nyt siis kuultiin.

Pk-yrittäjien toimintaedellytysten parantamisessa Halla-aho näkee tärkeinä seikkoina verotuksen ja byrokratian keventämisen. #Paperisodan hän mainitsee erikseen, eikä suinkaan turhaan: Isoilla yrityksillä muutama turha A-nelonen ei budjettia kaada, mutta pieni yritys, jonka omistajan ammattitaito voi rajoittua sen tuotteen tai palvelun toimittamiseen, mistä joku haluaa hänelle maksaa, joutuu joko palkkaamaan spesialistin tai ostamaan palvelun muualta. Tämä vaikuttaa yrityksen kannattavuuteen, ja kilpailukykyyn.

Kommentti: Halla-aho ei ota puheeksi A-4-tsunamin toista toimijaa: Yrityksiin pakkopalkatut viranomaiskyselyjen ja -raporttien vastaajat ovat vain kirjeenvaihtokavereita yhtä suurelle -ellei suuremmallekin? -virastoissa istuvalle joukolle, joka nostaa palkkaa verokertymästä siitä hyvästä että kiusaavat yrittäjiä. Tämä nimenomainen joukko on keskeinen osa sitä suomalaista ilmiötä, että jokaista kahta (2) reaalitaloudessa palkastaan veroamaksavaa kohti on yksi (1) henkilö julkisessa sektorissa syömässä sitä mitä nämä kaksi hänen elättäjäänsä ovat raapineet kokoon.

Halla-aho kysyy, miten paljonpuhuttu #normienpurkutalkoo, josta Kokoomus niin mieluusti puhuu, on näkynyt pk-yrittäjän elämässä niinä seitsemänä vuotena, kun Kokoomus on ollut hallitusvastuussa. Halla-aho mainitsee myös vientiteollisuudelle tärkeät energian hinnan ja ympäristömääräykset: ”Jos Suomi savustaa täältä tuottavan teollisuuden Kiinaan ja Intiaan, siinä häviävät sekä ilmasto että suomalainen duunari, -ja tietysti Suomen julkinen talous.”

Halla-ahon mukaan Suomi ei yksin pysty pysäyttämään #ilmastonmuutosta, edes ajamalla kaikkea teollisuuttaan niihin maihin, joissa ympäristönormeista ei piitata.

Hän muistutti myös paljon työllistävän #palvelualan tilanteesta: Palvelualaa autetaan työllistämään parhaiten sillä, että jätetään suomalaiselle palkansaajalle enemmän käteen palkastaan, että hän voi ostaa palveluja. ”Keskituloisten palkastaan maksamia veroja ja tasaveroja, kuten polttoaineveroa, on pakko laskea”, jatkaa Halla-aho.

Halla-aho jatkoi esittämällä itse vastustajien todennäköisimmän vastakysymyksen: Eikö tuo ole #populismia? Millä veroleikkaukset rahoitetaan?  Tällä kysymyksellä hän pääsikin aiheeseen, jota persujen puheenvuoroja ennenkin seuranneet osasasivat odottaa:

”Suomi ei voi olla koko maailman sosiaalitoimisto, jossa vieraat palvellaan ensin ja omat viimeiseksi, -jos sittenkään.”

Tämän jälkeen Halla-aho muistutti, että Kokoomus haluaa kymmenkertaistaa pakolaisten vastaanoton, eikä nykyinen hallitus aio kiristää turvapaikka- ja perheenyhdistämis-käytäntöjä, edes muiden Pohjoismaiden käytäntöjä vastaaviksi. Hän muistuttaa kolmen vuoden takaisesta tilanteesta, jossa varusmiehet pantiin kantamaan länsirajan yli tulleiden matkalaukkoja, sensijaan että raja olisi suljettu laittomilta tulijoilta.

Kommentti:

  1. Vuonna 2015 voimassaollut Dublinin sopimuksen (kirjaimellinen) tulkinta edellytti, että turvapaikanhakija jättää hakemuksen vain yhdessä sopimuksen allekirjoittajamaassa, ja se on maa johon hän on ensimmäiseksi saapunut. Asiakirjan tarkoitus oli siis lopettaa #turvapaikkashoppailu, l. maasta toiseen siirtyminen hakemuksia jätellen.
  2. Ruotsi, kuten Suomikin, on allekirjoittanut Dublinin protokollan, mutta syksyllä 2015 toimittiin sen vastaisesti: Turvallinen Ruotsi dumppasi turvapaikanhakijoita Suomeen vähintään 30 000 kpl.
  3. Suomi oli liittynyt myös Schengenin sopimukseen, jossa määriteltiin liikkumista maasta toiseen ilman rajamuodollisuuksia. Schengenissä oli sovittu myös, että allekirjoittajavaltio voi palauttaa rajakontrollin myös toiseen Schengen-maahan nähden poikkeustilanteessa yksipuolisella ilmoituksella. Syksyllä 2015 oli kiistatta poikkeustilanne, mutta tätä työkalua ei käytetty.

Halla-aho käytti sanontaa #turvapaikkaturistit, joka täysin vastaa sitä ajattelua, joka oli Dublinin sopimusta laadittaessa.  Sen jälkeen hän palasi suosikkiaiheeseensa talouteen: Halla-ahon mukaan syksyn 2015 avoin länsiraja tuli maksamaan veronmaksajille miljardin euron verran pelkkinä vastaanottokuluina: ”Tällä rahalla lihotettiin Suomen Punaista Ristiä, vokki-keinottelijoita ja ihmisoikeusjuristien armeijaa”, totesi Halla-aho.

Hän muistuttaa myös, että nyt vaalien lähestyessä kuulemme Kokoomuksen ja Keskustan suunnalta realistisempaa puhetta maahanmuutosta. Hän ei kuitenkaan usko nykyisten hallituspuolueiden politiikan muuttuvan vaalien jälkeen, josko pääsevät jatkamaan hallituksessa. Halla-aho on myös skeptinen vasemmiston suhteen tässä asiassa.

Maahanmuutto-teemassa pysyen Halla-aho kommentoi pääministeri Sipilän huolenpitoa maahantulijoiden työllistymisestä, ja työlupien tarvehankinnan poistamista. Hän ei usko todellisten huippuosaajien tarvitsevan em. helpotuksia, vaan että niiden avulla Suomeen saapuu kouluttamatonta työvoimaa, joka ei työllisty mutta luo työvoiman ylitarjontaa, mikä aiheuttaa painetta palkkatason alenemiseen:

”Kysymys ei ole mistään pääministeri Sipilän mainitsemista huippuosaajista ulkomailta, vaan kouluttamattomasta työvoimasta, jonka tarkoitus on lähinnä polkea palkkoja työmarkkinoilla.

Kunpa kuulisimme #työväenpuolueiltakin heidän kantansa palkkojenpolkemiseen. Toiveikkaina odotamme.

Halla-aho muistuttaa, että tälläkin hetkellä matalapalkka-aloille työllistyneet ovat tulonsiirtojen vastaanottajia, eivät verotuksen nettomaksajia. Hallituksen aie ulottaa kattavat terveyspalvelut myös laittomille maassaolijoille ei saa Halla-ahon siunausta. Hän huomauttaa, että hallituksen toimet ”puhkovat reikiä” ulkomaalais-lainsäädäntöön.

”Suomalainen sosiaaliturva ollaan avaamassa ihmisille, jotka eivät ole tehneet täällä päivääkään työtä.”

Sisäministeri Kai Mykkäsen äskeinen temppu kutsua Irakin viranomaiset Suomeen kirjoittelemaan passeja täällä oleville laittomille maahantulijoilta ei sekään saa ymmärrystä, (varsinkaan kun näiden joukossa on väkeä jota heidän kotimaansa kieltäytyy ottamasta takaisin jos ollaan tuomassa).

Kommentti: Miten kestää Suomen valtiontalous jos 7½ miljardia ihmistä ovat oikeutettuja suomalaiseen sosiaaliturvaan etc., kunhan astuvat Suomen avointen rajojen yli?

Kuulijoiden mielessä mahdollisti hautuvaan kysymykseen, ”miksi persut puhuvat niin paljon maahanmuutosta?”, Halla-aho vastaa:

”Kyse on taloudesta. Tulijat eivät integroidu työmarkkinoille, he eivät paranna Suomen huoltosuhdetta, vaan heikentävät sitä. Tutkimukset osoittavat, että OECD-alueen ulkopuolelta tulevat maahanmuuttajat eivät koko elämänsä aikana muodostu valtiontalouden nettorahoittajiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että yhä pienempi osa veronmaksajia elättää maksamillaan veroilla yhä useampia.”

Halla-aho mainitsi Suomen käyttävän tällähetkellä yli 100 miljoonaa euroa vuodessa välittömiin vastaanottokustannuksiin, ja 350 miljoonaa ulkomaalaisille maksettaviin toimeentulotukiin, ja toimeentulotuki- ja asumistuki-asiakkaiden olevan suurissa kaupungeissa jo kolmasosaltaan maahanmuuttajataustaisia. Hän toteaa tämän tilanteen pidemmänpäälle kestämättömäksi.

Halla-aho jatkaa hiukan toisesta näkökulmasta: Kun persuilta kysytään, mistä he aikovat ottaa rahat keskituloisten veronalennuksiin, polttoaineveron leikkaukseen, tai terveydenhuollon parantamiseen, Halla-aho heittää kysymyksen persujen vastustajille: ”Mistä te otatte joka vuosi satoja miljoonia haittamaahanmuuton rahoittamiseen?

Näin siis Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho tänään Turussa. Otammekin tähän erään turkulaisen, professorin, oppineen kannanoton #populismiin: Onko persujen ja Halla-ahon retoriikka ja poliittinen ohjelma populismia? Uhkaako se #demokratiaa, niinkuin populismin sanotaan tänään uhkaavaan:

Martin Scheinin: Populismin muodostamasta uhasta oikeusvaltiolle

Nykyajan populistit haluavat aikaansaada polarisaatiota, vastakkainasetteluja. Sen avulla tiivistetään ja mobilisoidaan omia kannattajia, ja samalla identifioidaan ne ”muut” joita sitten disinformaation avulla pyritään demobilisoimaan. Populismi ei ole alhaalta ylös lähtevä liike kansan kuuntelemiseksi, vaan autoritaarisesti ja manipuloiden rakennettu ylhäältä johdettu kampanja ”meidän” konstruoimiseksi suhteessa niihin ”muihin”, jotka eivät ”oikeastaan” kuulu kansaan vaan ovat esimerkiksi maahanmuuttajataustaisia, suvakkeja, eliittejä tai kansanvihollisia.

Kiitämme professori Scheininia näistä sanoista, mutta emme valitettavasti voi yhtyä niihin, paitsi eräällä tavalla: Scheininin kuvaus #viholliskuvan rakentamisesta sopii 1:1 persujen vastustajiin. Persujen havaitsemme harvemmin, jos koskaan, toimivan Scheininin määrittelemällä tavalla. -Meillähän on yllä Jussi Halla-ahon repertuaarista oiva näyte.

Halla-aho toki, kuten poliitikot tapaavat tehdä, etsii kilpailevan ryhmän doktriinista heikkoja kohtia, ja osoittelee niitä. ”Populismia” tämä ei vielä ole, -kaikkihan niin tekee. Scheininin hypoteesia käyttäen etsimme hänen puheestaan vastapuolen leimaamista ”muiksi”. Me kontra muut, -niinhän se meni?

Halla-aho mainitsee Juha Sipilän ja Kai Mykkäsen, osoittaen heidän ministerintoimistaan virheitä, syyttäen huonosta politiikasta. mutta kansankokonaisuuden ulkopuolisiksi, ”muiksi”, leimaamista ei häneltä löydy.

Puuttumatta professori Scheninin bloggauksessaan mainitsemaan #vaalivilppiin,  josta hän populisteja myöskin syyttää, seuraamme hänen viitettään naapuriimme Ruotsiin: Ruotsidemokraatit (SD) sai viikontakaisessa vaalissa tuntemattoman määrän ääniä, ja sille povattiin vaalivoittajankin roolia vielä ääntenlaskennan alussa, mutta se ei meitä kiinnosta. Tarkastelemme näitä muita ruotsalaisia puolueita: Ne kiirehtivät jo viikkoja ennen vaaleja julistamaan, ettei SD:n kanssa mennä hallitukseen, ja poliittinen rintamalinja on Ruotsissa SD vastaan kaikki muut. Scheinin? Tähänkö viittasit sillä ”me ja muut”?

Jussi Halla-ahon tultua valituksi Perussuomalaisten Jyväskylän puoluekokouksessa puolueen puheenjohtajaksi, näimme Suomen oloissa arvottoman poliittisen näytelmän, kesäteatteriksikin nimetyn. Pääministerin lentokone kävi tekemässä U-käännöksen Turun tai peräti Kultarannan yllä, tai sitten ei, mutta hallitukseen persut eivät enää mahtuneet, vaikka entiseen hallitusohjelmaan sitoutuminen vahvistettiinkin Halla-ahon suulla.

#Arvopohja oli sana jota käytettiin. Scheinin kirjoitti #polarisaatiosta, so. poliittisten blokki-erojen jyrkkenemisestä yhteistyökyvyttömyyteen asti, ja tuosta edellä jo mainitusta me-kontra-muut hylkimisestä. Persujen puheenjohtajan tämänpäiväinen avautuminen sisälsi asioita, joista monilla on aivan toisia näkemyksiä, mutta myös sellaista, jonka voivat allekirjoittaa persuille poliittisesti etäisetkin henkilöt. Siksi on syytä kysyä, mikä logiikka on pyrkimyksessä persujen, tai SD:n, eristämiseen poliittisella kentällä? Varsinkin kun sellainen todettiin jo professorin kynästä pahaksi populismiksi. 

 

2 Comments

  1. Carlos Iiwari
    16.9.2018 14:11

    Jussin puhe Turussa (aikaleima)

    https://youtu.be/hpx3C8Q2FXo?t=1h23m5s

    Vastaa
  2. Huomioitsija
    16.9.2018 20:44

    Sote soppaa sitä ja tätä Kyllä potilaat pakenee muiden hoidettavaksi kunnalliselta jos ei mitään muuta hoitoa saa kun KONTROLLIA maksettavaksi Tämä juoksuttaminen yleisen puolen sairaaloissakin on turhaa maksattamista Jos yhtä isonnutta verisuontakin raajassa pitää kontrollissa käyttää kaksi kertaa peräkkäin ja vilkastaan vaan ja laskutetaan niin tuntuu ihan hullulta

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Scroll to top