Juurespaistosta 120 000 vuoden takaa

Hiiltyneet ruoantähteet tulisijoista Etelä-Afrikan Klasies River -joen luolista ovat varhaisin todiste siitä että varhainen homo sapiens käytti ruoakseen kypsennettyjä juureksia ja mukuloita jo 120 000 vuotta sitten.

Varhaisen homo sapiensin DNA:ssa on havaittu tärkkelyksen pilkkomiseen liittyvien geenien kaksinkertaistuminen, minkä geneetikot ovat esittäneet olleen adaptaatio, seurauksena tärkkelyspitoisen ruoan suuresta osuudesta muinaisten ihmisten ruokavaliossa.
Nyt löytyneet ruoanjäännökset ovat varhaisin tätä teoriaa tukeva arkeologinen todiste, sanoo Cynthia Larbey Cambridgen yliopiston arkeologian laitokselta tuoreessa artikkelissaan, joka julkaistiin Journal of Evolution -lehdessä (Volume 131, June 2019.)

Klasies River -jokisuun luolat ovat tunnettuja varhaisen ihmisen asuinpaikkoja Etelä-Afrikan Cape Coastissa. Luolissa on asuttu ainakin kahteen otteeseen, ensimmäinen asuinperiodi alkoi noin 120 000 vuotta sitten ja toinen noin 65 000 vuotta sitten.
Arkeologi Susan Mentzer Arizonan yliopistosta tunnisti luolista useita pieniä, läpimitaltaan noin 30 cm suuruisia tulisijoja.
Tulisijoista kerättiin analysoitavaksi hiiltyneitä ruoantähteitä, jotka ajoitettiin. Tulisijoja oli molemmilta asutusperiodeilta ja molempien periodien tulisijoista löytyi jäänteitä paistetuista juurikkaista ja mukulakasveista.

Asutusperiodien välillä on muutoin suuria kulttuurieroja – tekniikka, työkalut ja metsästysstrategiat erosivat toisistaan, samoin kuin siisteyskäsitykset – varhaisemmalla asutuskaudella luolien asukkaat tiputtivat kaikki jätteet suoraan luolan lattialle ja jättivät siihen, myöhäisemmällä jaksolla jätteet kasattiin luolan ulkopuolelle tunkiokasoiksi.

Juurikkaiden ja mukuloiden lisäksi luolissa syötiin mm. antilooppia, pingviiniä, hyljettä ja simpukoita, ja jälkimmäisellä periodilla myös paljon kalaa, mutta juurikkaat ja mukulat muodostivat ruokavalion pysyvän pohjaosan muiden resurssien vaihdellessa vuodenaikojen ja sääolosuhteiden mukaan.

Aikaisempi arkeologinen tutkimus on tuottanut muinaisten ihmisten ruokavaliosta todellisuutta paljon lihapainotteisemman kuvan, koska eläinten luut ja metsästysvälineet säilyvät huomattavasti helpommin kuin mikään kasviperäinen materiaali, ja tutkimus on luonnollisesti keskittynyt  löydettyyn materiaaliin. Vasta viimeaikainen analyysimenetelmien kehitys tuottaa informaatiota myös tähän saakka tutkijoilta pitkälti piiloon jääneestä muinaisesta kasvisravinnosta.

Aiheesta uutisoi 24.4.2019 Department of Archaeology of University of Cambridge.

3 Comments

  1. Keto
    25.4.2019 03:25

    Tai sitten propagandaa saadaan kaikki syömään pelkkiä kasviksia ? Tulee halvemmaks ja ihmiset sairaammiks. Elintarvike ja lääke yhtiöt kiittävät.

    Vastaa
  2. Pekka ja Pätkä
    25.4.2019 11:10

    Jotenkin meihin on iskostettu eräänlainen Supremacism-ajattelu. Me nykyihmiset kuvittelemme olevamme ihmislajin pitkän kehityksen kruunu. Että ennen meitä KAIKKI ihmiset olivat tyhmiä, osaamattomia ja alkeellisia.

    Kun löydämme muinaisuudesta selittämättömän seikan, vaikkapa pyramidin, kaikki siihen liittyvät selitysyritykset olettavat lähtökohtaisesti, että MIKÄÄN sen aikainen rakennusmenetelmä ei miltään osin voi olla kehittyneempi kuin nykyaikainen keskivertoihmisen käyttämä rakennusmenetelmä. — Näin ainakin keskivertoihmiselle kerrotaan; miksiköhän?

    Itse olen sitä mieltä, että SIVILISAATIO VOI ROMAHTAA, että kaikki ihmisen kokoama tieto ja taito voi kadota käytännössä totaalisesti, niin nykyinen kuin silloinenkin.

    Mutta ihminen ei muut. Muutaman tuhannen vuoden päästä ihmetellään nykyihmisen tekemiä rakennelmia ja etenkin sitä, että silloisella (siis nykyisellä) tekniikalla ei mitenkään ole olut mahdollista rakentaa näitä rakennelmia ja kaupunkeja (ja kaupunkejakin tiedetään olleen niin paljon, että jo ajatuskin on mahdotonta, että maapallolla olisi koskaan asunut useita miljardeja ihmisiä).

    Vastaa
    1. Pekka Kemppainen
      25.4.2019 12:00

      Itämaissa ajatellaan usein, että ihmiskunnan historia on taantumista kohti alkeellisempaa olomuotoa. Bai tö vei, mitä sinä ajattelet v.2019-nuorisomusiikista, verrattuna siihen kun olit itse? (Aivan!)

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Scroll to top