Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloite etenee eduskunnan käsittelyyn

Kaivoslain uudistukseen tähtäävä Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloite etenee näyttävän loppukirin jälkeen eduskunnan käsittelyyn.

Huolella valmisteltu kansalaisten lakialoite antaa hyvän pohjan kaivoslain uudistamiselle. Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloite on kirjoitettu valmiin lain muotoon ja siinä puututaan kaikkiin nykyisen lain keskeisiin ongelmakohtiin, kertovat aloitteen tekijät. Ympäristökriisien äärellä on priorisoitava tarkkaan, mihin hupenevia kaivosmineraaleja käytämme.
Lakialoite tavoitti tarvittavan 50000 allekirjoittajan rajan 14.7.2019. Tällähetkellä kansalaisaloite.fi sivujen mukaan on aloitteella 57 629 allekirjoittajaa.

Kysyimme aloitteen allekirjoittajajilta Pro Heinäveden puheenjohtaja Jukka Leppäseltä ja Suomen luonnonsuojeliiton Anna Baggelta tarkemmin aloitteeseen liittyvistä keskeisitä asioista:

Onko tässä luvussa kaikki aloitteen allekirjoittaneet?

Ei ole, meillä on Heinäveden kirjastossa ja Lintulan luostarissa paperilla allekirjoitettuja kannatusilmoituksia vielä noutamatta ja lisäksi netissäkin on loppukiri tulossa, Leppänen toteaa. Muutama päivä täytyy odotella vielä 22.7.2019 jälkeenkin, että viimeistään 22.7 päivätyt kilmoitukset saapuvat postin välityksellä perille.

Molemmat haluavat korostaa, että vaikka aloite etenee eduskunnan käsittelyyn, kansalaisten työ ei lopu tähän, vaan yhtä tärkeä osuus on seurata ja vaikuttaa valiokuntatyöhön, kun uutta vastuullisempaa kaivoslakia muotoillaan, aloitteen allekirjoittajat Jukka Leppänen ja Anna Bagge sanovat. He toivovat, että aloitteen mietintövaliokuntana toimii eduskunnan ympäristövaliokunta.

Mistä kansalaisaloitteessa on kysymys? Leppänen tiivistää keskeisimmät tavoitteet allaolevan taulukon mukaisesti:

Aloitteen keskeisimmät tavoitteet:

  • Kaivostoimintaa ei tule sallia arvokkailla luontoalueilla.

  • Suomen maaperän kaivosmineraalit luokitellaan valtion ja maanomistajien omaisuudeksi perustuslain kanssa yhteensopivalla tavalla. Valtauskäytäntöä muutetaan.

  • Kunnilla tulee olla oikeus sanoa halutessaan ei kaivostoiminnalle alueellaan. Maanomistajien, kuntalaisten ja saamelaisten oikeuksia vahvistetaan.

  • Kaivannaisista tukee maksaa yhteiskunnalle kunnolliset korvaukset louhintamaksun ja mineraaliveron muodossa. Maksuja ohjataan rahastoon, jolla korjataan ympäristövahinkoja.

  • Vakuudet ympäristövahinkojen, konkurssien ja jälkitöiden varalle säädetään riittäväksi.

  • Ympäristöministeriön alla toimiva ympäristölupaviranomainen toimii jatkossa kaivosasioiden lupa- ja valvontaviranomaisena.

Vaikuttaako EU:n ja Kanadan CETA-kauppasopimus jollaintavoin aloitteen kiireellisyyteen?

Kulman takana häämöttää EU:n ja Kanadan CETA-kauppasopimus, jonka myötä Suomessa toimivat kanadalaiset kaivosyhtiöt voivat vaatia korvauksia, jos Suomi muuttaa lainsäädäntöään yhtiöiden näkökulmasta epäedulliseen suuntaan. Tämän vuoksi lain uudistamisella on jo kiire, kertoo Leppänen.

Lisäksi Leppäsen mukaan kaivoslain uudistaminen on ajankohtaista ilmastokriisin ja luonnon monimuotoisuuden katoamisen takia. Esimerkiksi Business Finlandin akkuklusteriohjelma pyrkii luomaan akkumineraalien alkutuotantoa eli kaivoksia Suomeen. Akkumineraalikaivoksia ei pidä kuitenkaan ajaa kiireellä eikä aivan millä ehdoin hyvänsä. Uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntäminen on tärkeää suunnitella viisaudella, jotta Suomessa toteutettava kaivostoiminta aidosti rikastaa ja vahvistaa yhteiskuntamme elinmahdollisuuksia ja hyvinvointia.

Onko tällä aloitteella vaikutuksia tuleville sukupolville?

Kaivoslain kokonaisvaltaisella muutoksella huolehditaan elintärkeän puhtaan luonnon säilymisestä myös tuleville sukupolville sekä demokratian paremmasta toteutumisesta kaivosten lupaprosesseissa Leppänen sanoo.

Mitkä ovat kiireisimmät tiedossanne olevat uhkakuvat, ellei lakia muuteta?

Beowulf Miningin tytäryhtiö etenee edelleen kaivossuunnitelmissaan Heinävedellä ja Tuusniemellä paikallisten vahvasta vastustuksesta huolimatta, vaikka yhtiö ilmoittikin tammikuussa julkisesti pistävänsä suunnitelmansa jäihin. Kaivosteollisuuden luvista vastaava viranomainen Tukes myönsi yhtiölle Tuusniemelle tänä keväänä malminetsintäluvan, vaikka sen myöntämistä vastustivat satojen muistutuksia jättäneiden kansalaisten lisäksi Tuusniemen kunnanhallitus ja Savonlinnan kaupunki, toteaa Leppänen.

Toinen aloitteen jättäjistä on Suomen luonnonsuojeliiton Anna Bagge, joka kertoo meille, että

Ympäristökriisien äärellä on pohdittava tarkkaan mihin ja millä ehdoilla hupenevia kaivosmineraaleja käytämme. Nyt on vihdoin saatava Suomeen kaivoslaki, joka asettaa ihmisen ja ympäristön kaivosyhtiöiden voitontavoittelun edelle.”

Lakialoitteen taustalla on useita Suomen kaivoskampanjoita vastustavia, muun muassa Pro Heinävesi, Pro Ylläs, Pro Tuusniemi, Pro Osikonmäki, Ylläs ilman kaivoksia, Viiankiaapa–liike sekä Pelastetaan Kaapelinkulma -liike.

Kuinka te aloitteen allekirjoittajina suhteudette ulkomaalaisten harjoittamaan kaivostoimintaan Suomessa?

Jyväskylän kyselytutkimuksenkin mukaan suomalaiset kannattavat kotimaista omistusta sekä tiukempaa ympäristövalvontaa ja kaivosverotusta. Ulkomaalaisten kaivosyhtiöiden verosuunnittelusta aiheutuu valtiolle huomattavia veromenetyksiä vuosittain, esim. suomessa toimiva tytäryhtiö maksaa voittonsa korkeakorkoisena lainana emoyhtiölle.

Kaivosten ulkomaalaisomistuksen näen lisäksi vastuukysymyksenä, Leppänen huokaisee huolestuneena. Kaivoksen joutuessa konkurssiin ei ulkomaalaisia omistajia välttämättä saada vastaamaan vahingoista vaan jälkityöt kaatuvat yhteiskunnan maksettavaksi. Suoraa kieltoa ulkomaalaisille kaivosyhtiöille on hankala asettaa, mutta paremmalla lainsäädännöllä ja määräyksillä ne on saatava toimimaan suomalaisen yhteiskunnan oikeus- ja vastuullisuuskäsitysten mukaisesti.Kokonaisuutta kaukonäköisesti ajatellen ei ole järkevää ”lahjoittaa” liian halvalla uusiutumattomia luonnonvaroja ulkomaisille yhtiöille.

Oletteko jo sopineet aloitteen luovuttamisesta edelleen?

Aloitteen luovuttamisesta olemme alustavasti keskustelleet, mutta mitään ei ole vielä sovittu. Luovutus on mahdollista tehdä puolen vuoden kuluessa kannatusilmoitusten keräämisen päätyttyä, mutta KaivoslakiNyt! -aloitteen luovuttaminen tapahtuu todennäköisesti mahdollisimman pian.

Aloitteen voi vielä allekirjoittaa loppukirinä 22.7.2019 saakka osoitteessa https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3795 sekä paperisena Heinäveden kirjastossa ja Lintulan luostarissa

2 Comments

  1. Jussi
    20.7.2019 00:04

    ”Lisäksi Leppäsen mukaan kaivoslain uudistaminen on ajankohtaista ilmastokriisin ja luonnon monimuotoisuuden katoamisen takia.”
    Nyt tarvitaan ”Pro Heinäveden puheenjohtaja Jukka Leppäseltä” täsmällinen tieteellisesti ymmärrettävissä oleva määritelmä sille, mitä hän tarkoittaa ”ilmastokriisillä” !! Tieteellisesti sellaista ei ainakaan ole tähän mennessä havaittavissa, että onkohan kyse jostain uskonlahkosta? NIIN MIKÄ SE ON?

    Ao. ajastetussa linkissä esitelmän kohtaan kerrotaan asian ydin:
    https://youtu.be/H8gwX89AdCE?t=455

    Ilmastokriisin täysi tieteellinen kumoaminen – tiedemiehet ympäri maailman kertovat että ilman harmiton CO2% riippuu tulivuoren purkausten lisäksi valtamerten lämpötilasta, joka taas riippuu auringosta mereen tulevan kuumotuksen kausivaihteluista, ihmisestä ja maapallon elämästä eiippumatta. Lämpenevästä merivedestä vapautuu CO2 takaisin ilman puolelle ja viilenevä merivesi puolestan sitoo ilmasta CO2 meriveden puolelle. Tästä näytetään viimeisen 350 vuoden ajalta rekisteröidyt mittukset. Ilman CO2% on ollut nykyistä 3 x .. 10 x korkeampi aiheuttamatta mitään ongelmaa maapallon elämälle.

    https://www.youtube.com/watch?v=oYhCQv5tNsQ

    Ilmastohuijaus on kyllä jo laajasti havaittu ja ymmärretty, mutta vain Suomen valtamedian ulkopuolella.

    Vastaa
  2. Jussi
    20.7.2019 00:38

    Suomelle olisi idioottimaista ja maanpetturuutta hyväksyä EU:n ja Kanadan CETA-kauppasopimus. Suomen tuleva arvokkain luonnonvara ei todellakaan ole maailmantasolla naurettavan luokan kaivoksissa vaan puhtaassa makeassa vedessä. Esim. jenkeissä ei sitä puhdasta makeaa vettä suhteessa vastaavasti ole, ja suuret firmat kuten Koka-Kola ja Nestel pyrkivät ottamaan ja ovat pitkälti jo ottaneet ne vedet keinotekoisesti omistukseensa (vaikkei luontoa voi firma omistaa edes lapsen mielikuvituksessa) ja päälle elämänvastainen sairas kielto kerätä sadevettä. Luonnon tarjoaman ilmaisen puhtaan makeanveden sijaan paikalliset pakotetaan ostamaan vetensä epätervellisissä muovipulloissa, siksi että joku yksi 5-leukainen turvoke saisi matkustaa limusiinissa iskunvaimentajat pohjassa.

    ”Kulman takana häämöttää EU:n ja Kanadan CETA-kauppasopimus, jonka myötä Suomessa toimivat kanadalaiset kaivosyhtiöt voivat vaatia korvauksia, jos Suomi muuttaa lainsäädäntöään yhtiöiden näkökulmasta epäedulliseen suuntaan”. Miten hajoavaksi sovitun EU:n ja edelleen, mutta lyhytaikaisesti, vallan kahvassa roikkuvan Fidel Castron viatonta esittävän pojan välinen sopimus turvaisi Suomen vesistöt ja luonnon?

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top