Kansalaispuolue: Pohjanmaalla raiskausrikokset räjähtäneet käsiin

Kansalaispuolueen tiedote ottaa tänään kantaa Pohjanmaalla rehottavaan seksuaalirikollisuuteen. Otsikkokuva on oikeudenkäynnistä Seinäjoella.

Tiedotteesta:

Tuorein poliisin tilasto kertoo karun faktan raiskausrikoksista Vaasan vaalipiirissä: raiskaukset, joissa rikoksesta epäilty tiedetään, ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti Pohjanmaan poliisilaitoksen alueella viidestäkymmenestä (v. 2017) yli sataan (v. 2018).

Raiskausrikoksista epäillyistä noin 37 prosenttia on ulkomaan kansalaisia. Lisäksi noin 17 prosentissa raiskausrikoksista tekijän henkilöllisyyttä ei tiedetä.

Pohjanmaan poliisilaitos kattaa Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. Maakunnan väestöstä noin 3 prosenttia on ulkomaalaisia. Raiskausrikoksissa ulkomaalaisten edustus on väkilukuun nähden yli kymmenkertainen.

-Jokaisen tulisi ymmärtää liberaalin maahanmuuttopolitiikan karmeat seuraukset ja myöntää, että suunta on muutettava. Jokainen raiskaus on tuomittava ja hallitulla maahanmuuttopolitiikalla pystymme niitä ennaltaehkäisemään, toteaa Kansalaispuolueen varapuheenjohtaja Piia Kattelus.

”Suomen kansalaisuuden saamisen edellytyksiä on tiukennettava. Raiskausrikosten voimakkaassa kasvussa Pohjanmaalla näkyy myös jo Suomen kansalaisuuden saaneiden osuus”.

-Vaadin selvitystä vastuullisilta ministereiltä ja virkamiehiltä siitä, mistä raiskausrikosten räjähdysmäinen kasvu johtuu ja miten raiskausrikokset saadaan estettyä, painottaa Kattelus.

Näin siis eduskuntaan yrittävä Kansalaispuolue. Viime vuoden joulukuusta alkaen julkisuuteen paljastunut seksuaalirikos-buumi, Suomessa uusine rikostyyppeineen, saattaa ylittää ilmastokysymyksenkin merkityksen kevään vaaleja edeltävässä poliittisessa debatissa, niin huolestuttava asia kuin ilmaston lämpeneminen onkin.

2 Comments

  1. Pekka Kemppainen
    1.2.2019 15:51

    Muutkin puolueet voivat lähettää meille kannanottojaan. Julkaisemisella on journalistiset kriteerit.

    Vastaa
  2. Pekka Kemppainen
    1.2.2019 16:51

    Daily Mailin Australian-painos kirjoitti 29.01. muutaman vuoden takaisesta Bila Skafin jutusta, jossa libanonilaistaustainen jengi sai tuomioita ”rodullisesti motivoiduista raiskauksista”. Linkki: https://www.dailymail.co.uk/news/article-6635053/Chilling-photos-notorious-Skaf-rapist-gang-trying-lure-two-teenage-girls-Bondi-Beach.html

    Juttu aiheesta tuoreeltaan:

    Betraying the rape victims
    November 30, 2003,
    The Sun-Herald

    Kun valtionsyyttäjä Margareth Cunneen ja poliisitarkastaja Kim McKay esiintyivät naisiin kohdistuvan väkivallan estämistä käsittelevässä konferenssissa aiemmin tänä vuonna, he eivät osanneet odottaa vihamielistä reaktiota keneltäkään feministinä esiintyvältä. Kaiken sen jälkeen, kun he olivat menestyksellisesti asettaneet syytteet sarjassa jengiraiskaus-oikeudenkäyntejä, joiden syytetyt olivat kohdelleet nuoria naisia kuin eläimiä.

    Bilal Skafin historiallinen 55:n vuoden vankeustuomio viime vuonna oli heidän aikaansaannoksiaan. McKay oli joukkoraiskauksia käsitelleen poliisin erityisryhmän johtaja, ja hänen huolenpitonsa uhreista oli ollut hyvin merkityksellistä.

    Torstaina, Cunneenin viimeisimmässä oikeusjutussa, jury totesi kaksi miestä, pakistanilais-taustaiset muslimit joiden nimet oikeus piti salassa, syyllisiksi kahden teini-ikäisen tytön väkivaltaiseen joukkoraiskaukseen Ashfieldissä viime vuonna. Viiden tälläisen oikeudenkäynnin seurauksena Cunneen on saanut sietää herjausta ja jopa tappouhkauksia raiskaajien ja heidän perheenjäsentensä taholta, mikä ei ole häntä masentanut. Cunneen on ollut uhrien tukena ja taistellut heidän puolestaan.

    Kun Cunneen ja McKay siis esiintyvät lainopilliselle konferenssille helmikuussa, he olivat iloisia voidessaan kertoa hyviä uutisia raiskaus-oikeudenkäynneistä: Että häpeä on nyt siiretty niille joille se kuuluu, väkivallantekijöille ei uhreille. Tämä oli sanoma jonka olisin pitänyt olla tervetullut, mutta toisin kävi.

    ”Pieni mutta äänekäs ryhmä” julisti vihaisesti, että jengiraiskaus-jutut ”eivät ole muuta kuin rasistisia oikeudenkäyntejä”, että Skafia ei olisi tuomittu 55:ksi vuodeksi jos hän ei olisi ollut libanonilainen.

    Tämä on esimerkki ajattelutavasta, joka vallitsee vaikutusvaltaisessa osassa Sydneyn oikeuslaitoksen ja median sisäpiiriä. Monet siihen kuuluvista ovat naisia -ikuiseksi häpeäkseen. Heille poliittisesti korrekti monikulttuurisuus on tärkeämpää kuin nuorten naisten ja tyttöjen turvallisuus, feminismistä puhumattakaan.

    Tämä tekee heille sietämättömäksi ottaa vastaan tosiasia, että nuoret muslimimiehet kuljeksivat pitkin Sydneytä jengiraiskaten ei-muslimi naisia, tai kuten raiskaajat itse sanovat ”Aussie-pigs” ja ”sluts”. Huolimatta ilmeisistä todisteista nämä naiset kieltäytyvät hyväksymästä todellisuutta, ja tämä sama ilmiö on havaittavissa kaikkialla länsimaissa, aivan erityisesti Ranskassa.

    On esiintynyt pyrkimystä leimata rasisteiksi median avulla ne henkilöt, jotka kertovat näitä tosiasioita yleisölle. Maaliskuussa ”Anti-Discrimination Board” julkaisi huolella sepitetyn 120-sivuisen häväistys-pamfletin ”Race for The Headlines”, ”rotu otsikoissa”, käsitellen ”moraalista paniikkia” ja ”anti-arabi”- tai ”anti-muslimi”-kiihkoilua mediassa.

    Tämä oli vain yksi monista yrityksistä häivyttää ideologisin perustein näkyvistä oikeudessa todistaneiden rohkeiden nuorten naisten todellinen ja jatkuva kärsimys, ja heidän uhrauksensa tulos: Jotkut raiskaajat on nyt vihdoinkin suljettu pois ihmisiä uhkaamasta.

    Mutta sosiaalinen ongelma raiskausten takana ei ole poistunut. Minne tahansa maahanmuuttaja-perheet Sydneyssä asettuvat, heidän poikansa tuovat esiin tämän saman halveksunnan australialaisia ja ei-muslimi naisia kohtaan. Äskettäin aiempi rikostutkija Tim Priest kertoi että maahanmuuttaja-rikollisuuden olemassaolon kiistäminen on yhtä tiivistä, kuin huumeongelman vähättely Cabramattassa, josta hänellä on kokemusta. Sydneyn lounais-osaa hän kutsuu ”muslimien dominoimaksi alueeksi”.

    Priest kertoo esimerkkinä tapauksen, jossa kaksi uniformupukuista poliisia pysäytti epäilyttävän auton Auburnissa v.2001, löytäen varastettua tavaraa. Auton kolme matkustajaa uhkasivat tappaa poliisit ja ”n..” heidän tyttöystäviään. Kun poliisit pyysivät paikalle lisävoimia, käyttivät mamut (”thugs”) puhelimiaan kutsuen paikalle 60 tukijaansa taisteluun. Poliisipäällikön reaktio oli kutsua partio pois.

    Kun hyökkääjät myöhemmin tunkeutuivat poliisiasemalle, peloitellen henkilökuntaa, rikkoen kalustoa ja ”ottaen esikaupungin poliisin panttivangiksi”, poliisi ei taaskaan tehnyt mitään. ”Välttääkseen yhteenottoja tälläisten huligaanien kanssa , poliisi pysyy poissa kaduilta monilla alueilla lounais-Sydneyssä”, kertoo Priest.

    Viime viikolla puhuessaan poliiseja puolustavalle opposition edustajalle Peter Debnamille parlamentttitalossa Priest ehdotti ratkaisuksi lisääntyvään väkivaltaisuuteen ”nolla-toleranssia”. Sellaiseen siirryttiin New Yorkissa 1994. Hän torjui akateemikot ja kriminologit joiden teorioiden kanssa tämä malli on ristiriidassa.

    Priest on nykyisin hyvin kysytty puhuja, ja hänen kirjansa jonka hän kirjoitti yhdessä antropologi Richard Bashamin kanssa, ”To Proteckt And To Serve”, on bestselleri. Mutta liberaalille establishmentille Priest on paria-luokkaa, eikä mitään tilaisuutta hänen vähättelyynsä jätetä käyttämättä.

    Totuudenpuhujan tyrmääminen ei tietenkään ole hyvä palvelus Sydneyn muslimien suurelle lakeja kunnioittavalle enemmistölle, jonka johtajat ovatkin ääneen tukeneet joukkoraiskaajien ankaraa rankaisemista.

    Se mitä todella tarvitaan, on jonkinlainen taistelu näitä naisiin kohdistuvia kieroutuneita asenteita vastaan, joista äskettäin näimme esimerkin Ashfieldin raiskaus-jutussa, isän ja viiden poikansa esittämänä. Lääkäri (syytettyjen isä), jonka antaman alibi-todistuksen jury hylkäsi, kertoi toimittajalle viime viikolla tyttöjen pyytäneen sitä: ”Mitä he odottivat tapahtuvan? Tytöt eivät ole Pakistanissa ulkona öitä.” (”What do they expect to happen to them? Girls from Pakistan don’t go out at night.”)

    devinemiranda@hotmail.com

    http://smh.com.au/articles/2003/11/29/1070081589026.html

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Scroll to top