Kansanedustajat: Karjalan evakoille liputuspäivä 30.11.

Eduskunnan Karjalakerho ehdottaa Talvisodan alkamispäivää viralliseksi liputuspäiväksi Karjalan evakoille.

Neuvostoliitto aloitti 30.11. 1939 Suomea vastaan sodan, jonka seurauksena se anasti mm. perinteisestä Karjalan maakunnasta valtaosan. Noin puoli miljoonaa suomalaista joutui muuttamaan muualle Suomeen.

Kansanedustaja, eduskunnan Karjalakerhon puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen (kok) ja joukko muita kansanedustajia on tänään, Talvisodan syttymisen vuosipäivänä, jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen evakkojen oman liputuspäivän säätämiseksi.

Kirjallisen kysymyksen ovat allekirjoittaneet Grahn-Laasosen lisäksi eduskunnassa toimivan Karjalakerhon kansanedustajajäsenet Leena Meri (ps), Mirka Soinikoski (vihr), Jukka Kopra (kok), Heikki Autto (kok) ja Jouni Ovaska (kesk).

Grahn-Laasosen mukaan evakkojen oma liputuspäivä tekisi kunniaa Suomen evakoille ja siirtäisi historiaa tuleville sukupolville. Liputuspäiväksi ehdotetaan Talvisodan syttymispäivää 30.11., jolloin myös siviiliväestön evakuoinnit alkoivat.

”Me saamme olla paljosta kiitollisia evakoille. Evakkojen merkitystä ei ole tarpeeksi tunnustettu Suomen hienossa tarinassa. Tiedän, että monille evakoille ja evakkojen jälkeläisille oma liputuspäivä olisi äärettömän tärkeä. Asialla on kiire, jotta mahdollisimman moni evakko ehtisi vielä nähdä Suomen lipun liehuvan heidän kunniakseen. Liputuspäivä tarvitaan myös muistuttamaan meitä juuristamme”, aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja, evakon tyttärentytär Grahn-Laasonen sanoo.

”Haluamme tehdä näkyväksi, miten tärkeä rooli Karjalan evakoilla oli suomalaisen yhteiskunnan ja Suomen myöhemmän vapauden ja vaurauden rakentamisessa ja siirtää perintöä ja tietoa juurista eteenpäin seuraaville sukupolville.”

Suomen kaikilta luovutetuilta alueilta siirtyi sotien jälkeen lähes puoli miljoonaa ihmistä maamme nykyisten rajojen sisäpuolelle. Evakkojen suurta määrää kuvaa se, että heitä oli lähes kaksinkertainen määrä esimerkiksi Tampereen nykyiseen väkilukuun nähden. Evakuointi oli sen kohteeksi joutuneille ihmisille usein järkyttävä ja traumaattinen kokemus, josta toivuttiin pitkään ja koko kansakunnan yhteisin uhrauksin ja ponnistuksin. ”Olen itsekin evakon tyttärentytär. Laila-mammani tuli evakkona Viipurin maalaiskunnasta Jokioisille”, Grahn-Laasonen kertoo.

Eduskunnan Karjalakerho jätti samansisältöisen kirjallisen kysymyksen evakkojen liputuspäivästä jo aiemmin sisäministeri Maria Ohisalolle, mutta asia ei tuolloin vielä edennyt. Kerho jättää uuden kirjallisen kysymyksen sisäministeri Krista Mikkosen vastattavaksi ja toivoo hyvää yhteistyötä vastuuministerin kanssa evakkojen asian
edistämiseksi.

4 Comments

  1. Snif
    30.11.2021 19:25

    Oma suku tuli suoraan Impilahdelta, karjalasta.
    Ja voin kyllä kertoa että heistä ei yksikään halua muistella tuota aikaa, tuo liputus repii auki kaikki kipeät asiat.

    Vastaa
  2. Terhomatti Hämeenkorpi
    30.11.2021 19:37

    Hyvä aloite, mutta mutta: Nuo virheät, nuo virheet…

    Vastaa
    1. Snif
      30.11.2021 20:07

      Sinunko mieltä nuo ”virheet” ainostaan ei halua liputusta?
      Moni ei halua repiä enää kipeitä haavoja auki, liputus tuona päivänä aukaisee kaikki muistot,

      Vastaa
      1. Obelix
        1.12.2021 00:33

        Parahin Snif

        Minusta teillä kummallakin on pointtinne, mutta tosiasia on se – mihin ilmeisesti Terhomattikin viittaa – että ”virheet” repivät kansanruumiiseen…hetkeäkään hellittämättä, uusia haavoja vanhojen märkivien lisäksi 24/7…kuin mitkäkin sadistiset suomalaisten vihaajat -ja ikäänkuin urakkapalkastaan perkeleellisesti nauttien!

        Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top