Kansanedustajat vaativat: Pelikoneet pois kaupoista

Rahapeliongelmaiset ja peliautomaattien pitäminen ruokakaupoissa on puhuttanut sekä sosiaalisessa mediassa, että myös eduskunnassa.  Lakialoite on vireillä, ja kansanedustajat ovat viikon aikana ottaneet kantaa peliongelmaisuus-kysymykseen.

Peliongelmaisuus, että henkilö käyttää kohtuuttoman osan rahoistaan uhkapeleihin, on todetusti vähävaraisiin ja vanheneviin ihmisiin keskittyvä ongelma. Sen lievittämisestä onkin käyty julkista keskustelua talven aikana, -ja konkreettisia aloitteitakin alkaa ilmaantumaan.

THL: Pieni peliongelmaisten joukko pelaa suurimman osan peleihin käytetystä rahasta

THL:n raportti vuoden 2019 tilanteesta kertoo, että peliongelmista kärsivät pelaajat jättävät pelikoneisiin lukumääräänsä huomattavasti suuremman osan pelatuista rahoista: Vuonna 2019 vain 2,5 prosentin osuus pelaajista vastasi puolesta rahapelaamisen kokonaiskulutuksesta. Vuonna 2019 Suomessa oli Veikkauksen tekemän selvityksen mukaan 117 000 peliongelmaista.  Kun suurin osa ongelmapelaajista pelaa kauppojen ja kioskien automaateilla, näihin kohdistuu erityinen kritiikki. Suomessa Lidl oli ensimmäinen kauppaketju, joka poistaa peliautomaatit myymälätiloistaan.

Kansanedustaja Joonas Könttä (Keskusta) kääntää huomiota S- ja K-ryhmään:

– Nyt pallo on S- ja K-ryhmillä, joilla on mahdollisuus seurata Lidlin esimerkkiä ja toimia aktiivisesti peliongelmien vähentämiseksi.  Katseet kääntyvät S-ryhmän pääjohtaja Hannu Krookiin ja Keskon Mikko Helanderiin. Suomessa on vihdoin aika ottaa peliongelmat vakavasti ja vähentää pelaamisen mainontaa yhteiskunnassamme, jossa arkisen asioinnin kaupat ovat isossa osassa, kertoi Könttä tiedotteessaan (15.04.).

Könttä toivookin, etteivät Lidlistä poistuvien pelikoneiden käyttäjät jatka ongelmapelaamistaan muiden ketjujen myymälöissä, ja vetoaa  kauppaketjujen vastuullisuuteen.

Kansanedustaja ja eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Juhana Vartiainen (Kokoomus) haluaa myös, että pelikoneet siirretään pois päivittäistavarakaupoista, kioskeista ja ravintoloista, ja että ne ovat pelaajien käytössä vain valvotuissa pelisaleissa.

”Rahapeliriippuvuus johtaa helposti taloudellisten, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien kierteeseen. Hallituksen on syytä ryhtyä toimiin ongelmapelaajien auttamisesta ja järjestelmän tervehdyttämiseksi. Kyse on isosta yhteiskunnallisesta ongelmasta, joka on liian pitkään jätetty hoitamatta”, Vartiainen täsmentää (16.04.).

Vartiainen pitää Veikkauksen tuotoista nykyisen käytännön mukaan rahoituksensa saavien kansanlaisjärjestöjen toimintaa hyödyllisenä, mutta pitää parempana, että ne rahoitetaan suoraan budjetista. Vartiainen suosittelee myös veikkausvoittojen tilittämistä budjettiin. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on ollut jo samaa mieltä: KKV on  esittänyt, että Veikkauksen tuotot ohjattaisiin valtion budjettiin ilman korvamerkintää Veikkauksen nykyisille edunsaajille. Kansalaisjärjestöjen rahoituksen Vartiainen turvaisi normaalin budjettimenettelyn kautta. Puhelimitse lauantai-iltapäivällä kuultu Vartiainen arveli jäljempänä esiteltävän Sebastian Tynkkysen aloitteen olevan oikeansuuntainen, -näin aloitteeseen tutustumatta.

Sebastian Tynkkynen (perussuomalaiset) kertoi tänään aloitteestaan arpajaislain muuttamiseksi:

– Vuonna 2017 valmistuneen raportin mukaan suomalaiset pelasivat eniten rahapelejä koko Euroopassa ja neljänneksi eniten koko maailmassa. On arvioitu, että vuonna 2018 Veikkaus yhdessä ulkomaisten pelisivustojen kanssa aiheutti asukaslukuun suhteutettuna 370 euron nettotappion jokaista suomalaista kohden. Esimerkiksi Ruotsiin verrattuna suomalaisilta kerätään tappioina miltei 70% enemmän asukaslukuun suhteutettuna. Lukujen pitäisi herättää jokainen, Sebastian Tynkkynen toteaa. (17.04.)

Tynkkynen esittää muutosta arpajaislakiin niin, että peliautomaatit poistettaisiin sellaisista ruokakaupoista, joiden myymälä pinta-ala ylittää 100 neliömetriä. Tämä pinta-ala on voimassaolevasassa lainsäädännössä  kioskikaupaksi määritellyn myyntihuoneiston yläraja.

– Poliitikkojen vuodesta toiseen kuultavat juhlalliset julistukset peliongelmiin puuttumisesta eivät korjaa mitään, jos asialle ei tehdä konkreettisesti mitään. Tämän lakialoitteen myötä kansanedustajat pääsevät nyt siirtymään sanoista tekoihin, sillä aloite etenee jos se saa eduskunnan enemmistön tuen, Tynkkynen huomauttaa.

Jos Tynkkysen aloite saa taakseen yli 100:n kansanedustajan allekirjoitukset, vallitsevan käytännön mukaisesti hallituksen tulee lähteä edistämään asiaa, vaikka sitä ei olekaan kirjattu hallitusohjelmaan. Peliongelmiin kantaa ottaneista kansanedustajista Extra ei useista yrityksistä huolimatta tavoittanut lakialoitteen asiasta tehnyttä Sebastian Tynkkystä.

Ismo Kähkönen, Pekka Kemppainen

Loppukevennys:

1 Comment

  1. Aika on täyttynyt
    17.4.2021 19:15

    Erittäin kannatettavaa.
    Ottaa vielä huomioon sen että mihin isoksi osaksi rahat noista automaateista käytetään, täysin suomen vastaisesti maahan tulleisiin somaleihin ja isis väkeen.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top