Karvianjoen koskien alueella elää Lounais-Suomen viimeinen lisääntymiskykyinen raakku- eli jokihelmisimpukksa-kanta. Sen säilymiseksi on ryhdytty toimenpiteisiin.
Karvianjoen kosket ovat suojeltuja Natura-alueena, mikä velvoittaa Suomea estämään joen olosuhteiden heikentyminen ja toteuttamaan alueella suojelutoimia luontoarvojen palauttamiseksi. Jokihelmisimpukoiden l. raakkujen lisääntyminen on heikentynyt erityisesti 1950-luvulta lähtien, josta alkaen voimakkaat metsä- ja suo-ojitukset sekä myöhemmin turvetuotanto ovat aiheuttaneet happamoitumista ja joen pohjan liettymistä. Tämä on johtanut simpukoiden poikasten menehtymiseen. Suurin osa vielä elossa olevista raakuista ovat ikääntyneitä, noin 70–100-vuotiaita. Varovaisen arvion mukaan raakkuja on Satakunnan viimeisessä laajemmassa raakku-esiintymässä jäljellä noin 2000 yksilöä.
Kantaa elvytetään
Varsinais-Suomen ELY-keskus on Freshabit LIFE IP -hankkeessa panostanut siihen, että raakkukanta elpyisi Karvianjoella lisääntyväksi ja elinvoimaiseksi. Karvianjoen raakkujen toukkia on saatu siirtymään kokeissa onnistuneesti niiden väli-isäntien; taimenen ja lohen kiduksiin. Alueelta on siirretty raakkuja kuntoutukseen Konneveden tutkimuslaitokselle. Lisääntymisen onnistuessa on tavoitteena siirtää tuhansia pikkusimpukoita takaisin kotivesistöönsä. Tätä varten tulisi kotivesistön tilaa parantaa luoden edellytyksiä tämän hienon lajin säilymiselle Satakunnassa.
Toiminnanharjoittajat tärkeässä roolissa
Raakun kannalta on tärkeää pienentää alueella syntyvää ravinnekuormitusta, metallien kuormitusta sekä liettymistä. Toiminnanharjoittajien tulee pitää huoli siitä, että uusista hankkeista tai maankäytön muutoksista tehdään hyvissä ajoin etukäteen ilmoitus ELY-keskukseen sekä muille mahdollisesti tarvittaville tahoille (esim. ELY-keskukseen ojituksista tai pelloksi raivuusta). Lisäksi olemassa olevien pienten turvetuotantoalueiden tulee nyt siirtymäkauden umpeuduttua huolehtia siitä, että ELY-keskuksella on tieto siitä, miten toiminta jatkuu. Karvianjoen koskien valuma-alueen uusien toimien osalta kynnys luontoarvoja merkittävästi heikentäville vaikutuksille ylittyy herkästi. Ympäristöluvan tarvitsevista hankkeista edellytetään Natura-vaikutusten arviointia ja pienemmissä hankkeissa riittää ELY-keskukselle tehtävä Natura-ilmoitus.
Maanomistajille korvauksia METSO- ja HELMI-suojelusta
Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Satakunnan ELY-keskus kannustavat taimenpuroihin rajatuvilla alueilla maanomistajia vapaaehtoiseen METSO-ohjelman suojeluun, suojavyöhykkeiden perustamiseen ja räätälöityyn vesiensuojelutoimiin niin metsä- kuin peltoalueille. HELMI-ohjelman avulla voidaan ennallistaa ja suojella suoalueita lisäten veden viipymää valuma-alueilla. Metso- ja Helmi-ohjelmien kautta tapahtuva suojelu on vapaaehtoista ja tarjoaa maanomistajille rahallisen korvauksen tehtävistä toimista. Lisäksi jatketaan Natura-alueen tilaa edistäviä toimia, kuten purokartoituksia, taimenpurojen kunnostushankkeita ja soiden ennallistamishankkeita niiden vaikutuksia seuraten. ELY-keskus on mukana myös uuden LIFE-hankkeen suunnittelussa, jossa osa toimista on suunniteltu Karvianjoelle.
Kaikkien toimien tavoitteena on Natura-alueen luontotyyppien ja lajien suotuisan suojelutason saavuttaminen sekä vesistöjen hyvä tila vuonna 2027.
