Kashmirissa muhii ongelma, Jama’at-e-Islami Jammu & Kashmir:n kieltopäätös toimeenpannaan

Intia ryhtyi toimiin islamistisia järjestöjä vastaan jo Bulwanassa Kashmirissa 14.02. tapahtuneen terrori-iskun jälkeen pidättämällä 22.02. Jama’at-e-Islamin kashmirilaisen siiven 200-300 jäsentä ja johtajat. Järjestöön kohdistuu nyt viiden vuoden toimintakielto. Tarkastelemme, mitä tämä merkitsee.

Kashmirin tilanne on hyvin monimutkainen, ja poliittinen islam on pesiytynyt sinne jo 1800-luvulta alkaen, -ja lomittunut taisteluun paikallisesta identiteetistä ja itsenäisyydestä. Pakistanin tiedustelupalvelun väitetään tukeneen Kashmirin terroritekoihinkin syyllistynyttä itsenäisyysliikettä 1980-luvulle asti, nyt tapetilla olevan Jama’at-e-Islamin pysyttäytyessä siitä erossa. Tähän heillä oli kaksikin syytä: Poliittinen itsenäisyysliike JKLF ja sen johtaja Maqbool Butt olivat pyrkineet valtiolliseen itsenäisyyteen, tai sitten osaksi silloin vielä sekularisoituvaa Pakistania. Jama’at-e-Islam (Jammu&Kashmir) , JeI J&K, joka oli erotettu yleisintialaisesta Jama’at-e-Islamista, näki tavoiteenaan islamilaisen universalismin, ja toki liittymisen Pakistaniin, mutta heidän ideaalinsa piti toteuttaa sielläkin.

Usein länsimaisilla tarkkailijoilla on simppeli väärinkäsitys, että radikaaaleimmat islamistit aina ovat välinneet myös väkivaltaiset keinot. JeI J&K:n ja mm. Pakistanissakin vaikuittavan Deopandi-lahkon suhteen tämä ei pidä paikkansa. Näiden tavoitteet eivät kuitenkaan ole piiruakaan maltillisempia, kuin väkivaltaisten islamistiterroristien. Hitaasti etenevät poliittisen islamin edustajat, kuten Egyptissa 1920-luvulla perustettu Muslimiveljeskunta (Muslim Brotherhood), saattavat vuosikymmenien ajan rakentaa perustaa poliittiselle rynnäkölleen mm. tekemällä kenttätason sosiaalityöyä, -ja tietty näillä pahamaineisilla madrassi-kouluillaan. Kashmirissa madrasseilta oli jaettu keskiaikaan paluun ilosanomaa jo brittihallinnon aikana 1940-luvulla.

Etelä-aasialaisen islamismin huono ymmärtäminen on yksi tärkeimmistä syistä länsimaiden epäonnistumiseen Afganistanissa: USA saattoi voittaa sotilaallisesti presidentti Bushin sotaretken Afganistanissa, mutta hävisi poliittisesti senkin erän. Tuloksena länsimaat, myös Suomi, ovat kiinni konfliktissa, jota ei voida voittaa teknisellä etevämmyydellä. Afganistanin rahoittaminen ei muuten ole onnistunut koskaan paikallisiltakaan vallanpitäjiltä, mutta ei siitä nyt.

Poliittisen islamin kudelma on paljon monimutkaisempi, ja monivärisempi, kuin miltä se kaukaa ja kulttuurierojen takaa nähtynä vaikuttaa. Silti sen tavoite on aina yksi ja sama: Koko maailman pakottaminen tiukasti tulkittuun islamiin. Nyt Intia on kieltänyt islamilaisen puolueen. Ratkaisun seurauksia on vaikea arvioida, ja kieltopäätös onkin herättänyt Intiassa heti suuren poliittisen riidan, monien poliitikkojen nähdessä sen ristiriitojen kärjistymisen, joka on kiellon väistämätön seuraus. Indian Express tänään:

”Tällä (kielletyllä) organisaatiolla ei ole mitään tekemistä (Intiassa toimivan) Jamaat-e-Islami Hindin kanssa. Vuonna 1953 JeI J&K otti käyttöön oman perustuslakinsa. Se on tärkein organisaatio, joka vastaa separatistisen ja radikaalin ideologian levittämisestä Kashmirin laaksossa. Ryhmä on myös vastuussa (terroristiryhmä) Hizbul Mujahideenin (HM) perustamisesta ”, ministeriön virkamies sanoi.

Lausunto heijastaa sitä kritiikkiä, mitä Intian hallituksen päätös on saanut oppositiolta, ja huolta uskontoryhmien suhteiden kärjistymisestä Intiassa. Intia on moniuskontoinen sekulaari valtio, ja sellaisen koossapitäminen on taitolaji.

Torstaina (28.02.) pääministerin Narendra Modin johtama turvallisuuskomitea (CCS) hyväksyi MHA:n ehdotuksen kieltää JeI:n toiminta, perusteella että Jama’at on ”läheisessä yhteydessä militantteihin ryhmiin” ja tukee ekstremismiä Jammussa ja Kashmirissa. Kieltopäätöksen perusteissa JeI:n todettiin olevan läheisessä yhteydessä Hurriyatin konferenssiin (APHC): ”APHC on ideologisesti tukenut Pakistanin tukemaa väkivaltaista terrorismia, ja JeI (J&K) oli toiminut APHC:n taustalla Pakistanin tuella.”

Intian keskushallitus on siis kieltänyt Jamaat-e-Islamin (Jammun & Kashmir) toiminnan viideksi vuodeksi laittomien toimien ennaltaehkäisylain nojalla, ja sisäasiainministeriö on valtuuttanut kuvernööri Satya Pal Malikin tarvittaviin toimiin, joihin kuuluu JeI:n omaisuuden ja kiinteistöjen takavarikointi. Oli ratkaisu oikea tai väärä, vaihtoehtoja on nyt vähemmän.

Asiasta enemmän: Indian Express 02.03.2019.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to top